Airisto-Velkuan kalatalousalue

16/06/2026

-Keräysalue rajoittuu idässä Kemiönsaaren Storöhön, lännessä Kihtiin ja pohjoisessa Naantalin ja Maskun saariston alueelle. Keräys on tarkoitettu saarille, joille ei ole tie- tai lauttayhteyttä.

Noudettavan veneen materiaalilla ei ole merkitystä.

Venekeräys Saaristomerellä järjestetään yhteistyössä PSS ry:n kanssa. Tavoitteena on käyttökelvottomien romuveneiden poistaminen saaristosta.

27/05/2026

Omakala-sovelluksesta on julkaistu uusi versio (1.18.1). Omakala-sovelluksesta löytyvät mm. kalastusrajoitukset ja vesistöjen syvyyskäyrät. Voit kirjata sovellukseen vapaa-ajan kalastukseen liittyviä perustietoja, kuten lajin, pyydyksen, paikan ja ajan. Voit myös liittää tapahtumaan säätiedot ja kalastusvälineet. Tallennetut tiedot muodostavat sinulle helppokäyttöisen kalastuspäiväkirjan.

Lataa ilmainen Omakala-sovellus älypuhelimeesi ja rekisteröidy käyttäjäksi.

Vapaa-ajankalastuksen saalisilmoitus -asetuksen mukaan ilmoitettavat kalalajit ja -kannat ovat lohi, järvilohi, taimen, ankerias, turska ja kyttyrälohi koko maassa, nieriä Vuoksen vesistössä, sekä harjus koko rannikolla ja sisävesissä suunnilleen Oulusta etelään. Omakala-sovellus on näppärin tapa tehdä saalisilmoitus.

Uudessa versiossa on erikseen hakutoiminto ilmoitusvelvollisille lajille, ja näiden lajien näkyvyyttä lajilistassa on parannettu. Sovellukseen on myös tuotu uusia pyyntitapoja, kuten muun muassa tuulastus, rapumerta ja harppuunakalastus. Lisäksi turskalle, lohelle ja ankeriaalle on mahdollista ...

13/05/2026

Rysäsilakkaa tarjolla ämpärikaupalla!

Reima Salonen ja Lauri Himberg rantautuvat Taivassalon Helsinginrannan vanhalle lossilaiturille lauantaina 16.5 klo 10–12. Ammattikalastajat tuovat mukanaan noin 400 kiloa huippulaatuista lähikalaa suoraan silakkarysältä kansalle jaettavaksi.

Silakkaa voi noutaa omalla ämpärillä. Vapaaehtoinen silakkamaksu Taivassalon Helsingin Kyläyhdistyksen ämpäriin.

Kyläyhdistyksen buffetissa on kahvia ja pullaa.

06/05/2026

Airisto-Velkuan kalatalousalueen toimintakertomus vuodelta 2025 on luettavissa tästä linkistä. Kertomus esitetään kalatalousalueen yleiskokoukselle vahvistettavaksi marraskuussa 2026.

https://airistovelkua.fi/wp-content/uploads/2026/05/toimintakertomus-2025-II.pdf

29/04/2026

Airisto-Velkuan kalatalousalueen kustantamat isojokiset meritaimenet - 900 kpl - istutettiin tänään Röölän rantaan. 2-vuotiaat taimenet olivat keskipituudeltaan 207 mm ja keskipainoltaan 83 g. Naantalin kaupungin varoin istutettiin samaan paikkaan samaa lajia ja erää 1100 kpl.

13/04/2026

Graniitinluja silakkapitäjä - Taivassalo. 13.4.2026.

01/04/2026

Taivassalossa rysiä on valmisteltu pyyntiin, ja norssirysät ovatkin jo suurimmaksi osaksi meressä.

31/03/2026

Traficom: Tarkista vesikulkuneuvosi rekisteröintitilanne 30.4. mennessä!

Vesikulkuneuvon rekisteröintitilanne tulee usein esiin vasta silloin, kun ollaan ostamassa vanhempaa vesikulkuneuvoa. Tällöin voi paljastua, ettei vesikulkuneuvo ole enää Traficomin ylläpitämässä liikenneasioiden rekisterissä. Vanhemman vesikulkuneuvon omistajan on syytä tarkistaa oman ve...

01/02/2026

Vakka-Suomen Sanomat Mielipiteet 1.2.2026

Lukijalta: Kotimainen kala mukaan keittiöiden digiloikkaan

Kotimaisen villikalan heikko asema suurkeittiöissä ja ketjuravintoloissa ei johdu raaka-aineen laadusta, hinnasta tai ravintoarvoista. Ongelma on siinä, että ravintoloiden, erityisesti julkisen ruokailun ja ketjuravintoloiden, toimintamallit ovat digitalisoituneet ja vakioituneet nopeammin kuin kalatoimiala on ehtinyt mukautua.

Suurkeittiöiden arki perustuu reseptiikkaan ja toiminnanohjausjärjestelmiin, joissa raaka-aineet, pakkauskoot, ravintosisällöt ja allergeenit on määritelty etukäteen. Jos resepti tai tuote ei ole mukana tässä järjestelmässä eikä saatavilla tukusta oikeassa muodossa, sitä ei käytännössä ole olemassa. Tämä selittää, miksi monet paikallista kalaa koskevat kehittämishankkeet jäävät vaikutuksiltaan vähäisiksi, vaikka tuotteet ja reseptit olisivat onnistuneita.

Kehittämistyön vähentäminen ei auta, vaan sitä täytyy suunnata oikein. Hankkeisiin tarvitaan mukaan ravintola-alan hallinnon ja tietojärjestelmien osaamista, ei vain kokkeja. On varmistettava, että kehitetty reseptiikka päätyy ravintoloiden järjestelmiin ja että sitä vastaavat kalatuotteet ovat saatavilla tukuista oikein pakattuina. Ilman tätä kehittämistyö jää irralliseksi.

Myös kala-alan on uudistuttava. Digitaalinen tiedonhallinta ei ole vain viranomaisvelvoite, vaan edellytys sujuvalle kaupankäynnille. Paperiset asiakirjat ja manuaaliset käytännöt siirtävät työtä ketjussa eteenpäin ja heikentävät kotimaisen kalan kilpailukykyä. Kun saalis- ja erätiedot ovat digitaalisia ja ajantasaisia, myös pienet kalaerät voivat liikkua tehokkaammin.

Viranomaisilla on tärkeä rooli, m***a viranomaisrekisterit eivät ole kauppapaikkoja. Toimialan on itse kehitettävä ratkaisuja, jotka palvelevat ensisijaisesti markkinaa ja tuottavat samalla vaaditut tiedot viranomaisille. Näin sääntely voi muuttua pullonkaulasta mahdollistajaksi.

Kotimaisen kalan tulevaisuus ammattikeittiöissä ratkeaa, kun ymmärrämme keittiöiden digitaalisen todellisuuden ja kehitämme toimialaa siihen yhteensopivaksi. Tämä on yhteinen tehtävä, ja täysin mahdollinen.

Jarno Aaltonen
Puheenjohtaja, Suomen Ammattikalastajaliitto ry

Juha Korhonen
Puheenjohtaja, Suomen Sisävesiammattikalastajien Liitto ry

Mika Halttu
Kalaleader-aktivaattori, Lännen kalaleader