Paavo Nurmi -keskus

03/11/2026

📍 : Naisilla miehiä parempi väsymyksen sietokyky

🔹 Väsymyksen sietokyvyn on todettu olevan pitkäkestoista kestävyyssuorituskykyä määrittävä tekijä maksimaalisen hapenottokyvyn, kynnysten suhteellisen tason ja suorituksen taloudellisuuden ohella. Väsymyksen sietokykyä tarkastellaan tyypillisesti maksimaalisen lyhytkestoisen (1-20min) suorituskyvyn muutoksina pitkäkestoisen rasituksen jälkeen sekä hapen-/energiankulutuksen muutoksena pitkäkestoisen rasituksen aikana.

🔹 Tuore tutkimus tarkasteli harjoitelleiden mies- ja naispyöräilijöiden eroja väsymyksen sietokyvyssä. 16 mies- (VO2peak keskim. 58 ml/kg/min) ja 16 naispyöräilijää (VO2peak keskim. 51 ml/kg/min) suorittivat 1. tutkimuskäynnillä nousevatehoisen, maksimaalisen polkupyöräergometritestin. 2. tutkimuskäynnillä he polkivat 90 min 110% teholla ensimmäisen ventilaatiokynnyksen tehosta (vauhtikestävyysalueella), jonka jälkeen uudestaan nousevatehoisen, maksimaalisen polkupyöräergometritestin. Lisäksi ennen ja jälkeen 90 min pyöräilyä tutkittavat suorittivat maksimaalisen polvenojennustestin.

🔹 Nousevatehoisessa polkupyöräergometritestissä määritetyt 1. ja 2. ventilaatiokynnyksen teho heikkenivät miehillä naisia enemmän 90 min pyöräilyn jälkeen (-16% vs. -2% ja -13% vs. -6%, vastaavasti). Korkein testissä saavutettu teho ja hapenkulutus sen sijaan heikkenevät miehillä ja naisilla samassa suhteessa, eikä maksimaalisen polvenojennusvoiman muutoksissa havaittu miesten ja naisten välillä eroa. 90 min pyöräilyn aikana syke, hapenkulutus ja energiankulutus nousivat miehillä naisia enemmän.

🔹 Tulosten valossa tutkijat päättelivät naisten väsymyksen sietokyvyn olevan miehiä parempi. He arvioivat, että miesten 90 min pyöräilyn jälkeiset heikentyneet kynnystehot johtuivat suuremmasta hapen- ja energiankulutuksen noususta suhteessa pyöräilytehoon. Eron syyksi tutkijat pohtivat mm. sukupuolten välistä eroa lihassolujakaumassa ja hiilihydraattien käytössä. Tulosten perusteella naiset voisivat mahdollisesti ohjelmoida pitkäkestoisen harjoittelun ja kilpailujen vauhdinjaon käytännössä hieman eri lailla kuin miehet.

📄 Artikkeli: Pastorio E et al. S*x Differences in Durability Following Heavy Intensity Cycling Exercise in Trained Athletes. Scand J Med & Sci in Sports 2026-04, 36 (4). doi: 10.1111/sms.70273

✍ Kirjoittajat: Liikuntafysiologi Kimmo Lajunen ja LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi

01/11/2026

🏆 Tunnetko sinä esimerkillisen, positiivisen ja tunnollisen nuoren urheilijan? Esikuvan, joka omalta osaltaan edistää yhteistyötä sekä reilua peliä niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin? 🏆

PNK palkitsee jälleen yhden Turun Seudun Urheiluakatemian nuoren urheilijan kannustuspalkinnolla Varsinais-Suomen Urheilugaalassa 23.1.2027 – jo 13. kerran!

Kenet palkitaan tänä vuonna?

👉 Vaikuta ja ehdota palkinnon saajaa su 6.12. iltaan mennessä! Lomakkeen löydät:
link.webropol.com/s/tsua-nuori-urheilija-2026 (linkki kommenteissa)

21/10/2026

💙 Anna isälle lahja, jolla osoitat välittämisesi 💙

Onko isänpäivälahja vielä hakusessa? Yllätä isä, pappa tai puoliso lahjalla, joka kannustaa pitämään huolta omasta hyvinvoinnista!

🎁 PNK:n sähköiset arvolahjakortit (50-200 €) ovat saatavilla helposti verkosta 24/7: 👉 vello.fi/paavonurmikeskus/lahjakortit (linkki biossa)

Laajasta testi- ja palveluvalikoimastamme löytyy vaihtoehtoja niin liikuntaa aloittelevalle kuin aktiivisesti liikkuvallekin isälle. Testaus antaa arvokasta tietoa kunnosta ja auttaa löytämään oikean suunnan liikkumiseen.

🎉 Isänpäiväkampanja 9.-22.11.2026: Kampanjan aikana lahjakortin saaja saa -10 % kaikista kuntotesteistä ja lisäpalveluista käyttämällä sähköisessä varauskalenterissa kampanjakoodia: ISIKUNTOON

Kampanjakoodin voi hyödyntää testiajan varaamiseen 9.-22.11.2026 ja se koskee Startti-, Aktiivi- ja Pro-kuntotestejä sekä näiden lisäpalveluja. Lahjakortilla voi maksaa palvelun varausvaiheessa verkossa tai paikan päällä testiin saapuessa (lahjakortti esitettävä mobiilissa).

🎁 Myös perinteiset painetut lahjakortit saatavilla Caribian toimipisteestämme, ota yhteyttä soittamalla 045 783 11203.

Onnea isät! Pysytään liikkeessä 💙

21/10/2026

✍️ Tohtorin julkaisuja -sarja alkaa! 🤩

🔹 Liikuntatieteiden ja filosofian tohtori Pekka Matomäki tiivistää tässä uudessa julkaisusarjassa tutkimustensa keskeisiä löydöksiä - ensimmäisenä vuorossa tuorein artikkeli "Limited reproducibility of endurance training adaptations: could measurement error play a major role?" (Journal of Applied Physiology, 141(4), 1069-1072).

📄 Tohtorin julkaisuja 1️⃣: Voiko yksilöllisiin kestävyysharjoitteluvasteisiin luottaa?

➡ Lyhyesti: Tarkkana saa olla!

Olin jatko-opiskelijani kanssa kesällä voimaharjoitteluväitöksessä. Yhtenä työnä oli osoitettu intuitiivisesti järkevä tulos: Voimaharjoitteluvasteiden yksilöllisyys on pysyvää (r ~0.6). Eli ne, jotka saavat hyvän vasteen voimaharjoittelujaksoon kerran, saavat hyvät vasteet toiseenkin kertaan. Samaan aikaan oli juuri tehty vastaavanlainen selvitys kestävyysharjoittelulle, missä lopputulos oli kumma: kestävyysharjoitteluvasteet eivät olisikaan yksilöllisiä (r ~0.2)!

Pohdimme jatko-opiskelijani kanssa, että tämän täytyy johtua siitä, että kestävyysharjoittelun vaikutukset ovat suhteellisesti pieniä verrattuna mittausvirheeseen. Tästä on nyt julkaistu artikkelimme "Limited reproducibility of endurance training adaptations: could measurement error play a major role?" Ajatuksena oli ottaa teoreettinen ideaalinen kestävyysharjoittelujakso, joka toistetaan kahdesti ja ainoa virhelähde olisi mittausvirhe.

Teoreettisen laskennallisesti kävi juuri kuten aavistelimme, pelkän normaalin mittausvirheen olemassaolo voi vaikuttaa lopputulokseen niin, että kestävyysharjoitteluvaste ei ole käytännössä lainkaan toistettavan näköistä.

Teoreettisesti katsoimme, että vasteiden pitäisi olla vähintään 5x mittausvirhe, jotta toistettavuus olisi hyvä. Mittausvirhe niin voima- kuin kestävyysmuuttujissa on noin 3%. M***a voimavasteet ovat ~20% (~6 x mittausvirhe), kun taas kestävyysvasteet voivat olla vain ~10% (~3 x mittausvirhe).

Tiedettä ei pidä hylätä tämän vuoksi! Ryhmätasolla tulokset ovat silti oikein! Tämän yksittäisen analyysimme nojalla näyttäisi ainoastaan, että yksilöllisyydestä voi olla vaikea saada tarkkaa otetta ennen kuin vaste:mittausvirhe -suhde saadaan riittävän isoksi.

12/10/2026

✨ Kuka PNK:n tiimistä eksyy Google Mapsin kanssa, entä pärjäisi todennäköisimmin parhaiten autiolla saarella? Katso mitä muut tiimiläiset vastasit ja oltiinko jostain yksimielisiä 😁

09/10/2026

✨ Kuka PNK:n tiimistä juo eniten kahvia työpäivän aikana, entä googlaa asian heti jos ei tiedä vastausta? Katso mitä muut tiimiläiset vastasit ja oltiinko jostain yksimielisiä 😁

06/10/2026

📍 : Rautavarastot ja ruokavalio

▪️ Ferritiinistä puhutaan paljon rautavarastojen mittarina, m***a myös transferriini kuvastaa rautavarastoja. Usein ferritiini-arvoja tulkitaan sellaisenaan ja unohdetaan, että ylipaino ja lihavuus lisäävät matalatasoista tulehdusta kasvattaen raudantarvetta, m***a samalla ferritiini-arvoja nostaen – riittävästä tai riittämättömästä raudansaannista huolimatta. Myös runsas liikunta lisää raudantarvetta, joten aktiiviliikkujan raudan riittävästä saannista täytyy huolehtia.

▪️ Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella (38 tutkimusta) selvitettiin ravitsemuksen vaikutusta lihavien henkilöiden rautametaboliaan ja -varastoarvoihin vertailemalla 1) välimeren ruokavalion, 2) ketogeenisen dieetin mukaan ja 3) aikarajoitteisesti syövien veriarvoja.

🍅 Välimeren ruokavalio näyttää tarjoavan parhaan suojan raudan kannalta. Sitä tukevat ravitsemuksen tulehdusta vähentävä profiili (omega-3-rasvahapot, polyfenolit ja C-vitamiini) sekä monipuoliset raudanlähteet.

🍳 Ketogeeninen dieetti näyttää olevan raudan kannalta riskialtteinta, koska se saattaa vähentää raudan imeytymistä ohutsuolesta ja tarjoaa yksipuolisemman raudanlähteen.

⏰ Aikarajoitteinen syömisen vaikutus vaikuttaa hieman monimutkaisemmalta, sillä se saattaa muokata rautametaboliaa nostamalla veren transferriini- ja vähentämällä ferritiini-tasoja, vaikkakin normaaliarvojen rajoissa.

On hyvä muistaa, että jo pelkkä painonpudotus parantaa kehon rautatasapainoa esim. vähentämällä rasvakudoksen aiheuttamaa kehon matala-asteista tulehdusta. Sitä laskee myös säännöllinen liikunta.

📄 Artikkeli: La Vignera S, Condorelli L. Effects of the Mediterranean Diet, Ketogenic Diet and Intermittent Fasting on Iron Metabolism and Iron Deficiency Risk in Obesity: A systematic Literature Review. Nutrients 2026; 18(16):2681.

✏ Kirjoittaja: LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi

30/09/2026

✨ Te kysyitte, me vastaamme!

Kiitos kaikille Liikuntatohtori Pekka Matomäelle (liikuntatieteiden ja filosofian tohtori) tulleista kysymyksistä - tässä vastauksia niihin, part 2️⃣

30/09/2026

saa jatkoa ✨ Te kysyitte, me vastaamme!

Kiitos kaikille Liikuntatohtori Pekka Matomäelle (liikuntatieteiden ja filosofian tohtori) tulleista kysymyksistä - tässä vastauksia niihin, part 1️⃣

25/09/2026

📍 Tutkimusuutisia: Etätyö tuo 15 minuuttia lisää unta, m***a myös enemmän istumista 🖥️🚶

Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan etätyöpäivinä nukutaan keskimäärin 15 min enemmän kuin toimistopäivinä. Samalla istumista sekä makoilua kertyy jopa 45 min enemmän ja seisominen, kevyt liikkuminen sekä reippaampi liikunta vähenevät.

Syy löytyy usein etätyöympäristön puitteista (seisomatyöpisteitä ei ole saatavilla, kuten toimistoilla) sekä työmatkojen poisjäämisestä (kävely ja pyöräily korvautuvat helposti paikallaanololla).

Runsas istuminen on yhteydessä useisiin terveyshaittoihin, kuten tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiin. Siksi istumista kannattaa tauottaa etätöissäkin säännöllisesti.

✅ Muista siis etäpäivinäkin:
• Vaihdella työasentoja
• Pitää aktiivisia taukoja
• Nousta ylös säännöllisesti
• Lisätä liikettä työpäivän aikana

Pienilläkin valinnoilla voi vähentää istumisen terveyshaittoja ja lisätä vireyttä työpäivään 💙

Lue lisää Turun yliopiston tiedotteesta: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/etatyo-lisaa-unta-seka-vahentaa-liiketta-istumista-kertyy-jopa-45

👉 Mikä on paras keinosi saada liikettä etätyöpäivään? Jaa vinkkisi muillekin! 💡

(FI/EN) Kansanterveystieteen tutkimuksessa selvitettiin kehoon kiinnitettävien liikemittareiden avulla, miten uni, paikallaanolo ja fyysinen aktiivisuus eroavat etä- ja toimistotyöpäivien välillä hybridityöntekijöillä.

Tutkimuksessa havaittiin, että etätyöpäivinä unta kertyi keskimäärin 15 minuuttia enemmän kuin toimistotyöpäivinä. Lisäksi etätyöpäivinä istumista ja/tai makoilua kertyi 45 minuuttia enemmän.

Tutkijat suosittelevat pitämään pidempiä aktiivisia taukoja etätyöpäivänä, lisäämään liikuntaa myös etätöissä ja vaihtelemaan työasentoja työpäivän aikana.

🔗 Lue lisää: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/etatyo-lisaa-unta-seka-vahentaa-liiketta-istumista-kertyy-jopa-45

***

A public health study examined with accelerometers how sleep, sedentary behaviour, and physical activity differ between remote and office workdays in hybrid workers.

People sleep on average 15 minutes longer on remote workdays than on office days. However, sedentary behavior increases by 45 minutes when working from home.

Researchers recommend taking longer active breaks, doing more leisure physical activity and varying working positions throughout the workday.

🔗 Read more: https://www.utu.fi/en/news/press-release/remote-work-increases-sleep-and-reduces-physical-activity-sedentary-behaviour