Kalatalouden Keskusliitto

Reittiohjeet Verkkosivusto

Kalatalouden Keskusliitto Kalatalouden Keskusliitto - Centralförbundet för Fiskerihushållning on valtakunnallinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö.
24 jäsenjärjestöä.

Vapaa-ajan kalastajien yleiskalastusoikeuksilla pyydetyn kalan myyntikielto etenee eduskuntaan. Hallitus on antanut esit...
30/10/2026

Vapaa-ajan kalastajien yleiskalastusoikeuksilla pyydetyn kalan myyntikielto etenee eduskuntaan. Hallitus on antanut esityksen eduskunnalle kalastuslain muutoksista. Esityksellä puututaan ongelmiin, joita kalastus- ja luonnonsuojelujärjestöt sekä MTK ovat tuoneet esille yhteisessä aloitteessaan.

🔺 Kalastuslakiin lisättäisiin uusi 7 a §, jonka nojalla 𝙮𝙡𝙚𝙞𝙨𝙠𝙖𝙡𝙖𝙨𝙩𝙪𝙨𝙤𝙞𝙠𝙚𝙪𝙙𝙚𝙡𝙡𝙖 𝙚𝙞 𝙚𝙣𝙖̈𝙖̈ 𝙨𝙖𝙞𝙨𝙞 𝙝𝙖𝙧𝙟𝙤𝙞𝙩𝙩𝙖𝙖 𝙠𝙖𝙪𝙥𝙖𝙡𝙡𝙞𝙨𝙩𝙖 𝙠𝙖𝙡𝙖𝙨𝙩𝙪𝙨𝙩𝙖. 𝙔𝙡𝙚𝙞𝙨𝙠𝙖𝙡𝙖𝙨𝙩𝙪𝙨𝙤𝙞𝙠𝙚𝙪𝙠𝙨𝙞𝙡𝙡𝙖 𝙩𝙖𝙧𝙠𝙤𝙞𝙩𝙚𝙩𝙖𝙖𝙣 𝙟𝙤𝙠𝙖𝙞𝙨𝙚𝙣 𝙤𝙞𝙠𝙚𝙪𝙩𝙩𝙖 𝙤𝙣𝙠𝙞𝙖 𝙟𝙖 𝙥𝙞𝙡𝙠𝙠𝙞𝙖̈ 𝙢𝙖𝙠𝙨𝙪𝙩𝙩𝙖 𝙨𝙚𝙠𝙖̈ 𝙠𝙖𝙡𝙖𝙨𝙩𝙤𝙣𝙝𝙤𝙞𝙩𝙤𝙢𝙖𝙠𝙨𝙪𝙪𝙣 𝙨𝙞𝙨𝙖̈𝙡𝙩𝙮𝙫𝙖̈𝙖̈ 𝙫𝙞𝙚𝙝𝙚𝙠𝙖𝙡𝙖𝙨𝙩𝙪𝙨𝙤𝙞𝙠𝙚𝙪𝙩𝙩𝙖.

🔺 Lisäksi hallitus ehdottaa muutettavaksi kalastuslain 91 §:n 2 momenttia. Siitä poistettaisiin poikkeuskirjaus, jonka turvin 𝙨𝙞𝙨𝙖̈𝙫𝙚𝙨𝙞𝙚𝙣 𝙫𝙖𝙥𝙖𝙖-𝙖𝙟𝙖𝙣𝙠𝙖𝙡𝙖𝙨𝙩𝙖𝙟𝙖𝙩 𝙤𝙫𝙖𝙩 𝙩𝙖̈𝙝𝙖̈𝙣 𝙖𝙨𝙩𝙞 𝙨𝙖𝙖𝙣𝙚𝙚𝙩 𝙢𝙮𝙮𝙙𝙖̈ 𝙨𝙖𝙩𝙪𝙣𝙣𝙖𝙞𝙨𝙚𝙨𝙩𝙞 𝙫𝙖̈𝙝𝙖̈𝙞𝙨𝙚𝙣 𝙢𝙖̈𝙖̈𝙧𝙖̈𝙣 𝙠𝙖𝙡𝙖𝙖 𝙨𝙪𝙤𝙧𝙖𝙖𝙣 𝙠𝙪𝙡𝙪𝙩𝙩𝙖𝙟𝙞𝙡𝙡𝙚.

🔺 𝙅𝙖𝙩𝙠𝙤𝙨𝙨𝙖 𝙫𝙖𝙞𝙣 𝙠𝙖𝙪𝙥𝙖𝙡𝙡𝙞𝙨𝙞𝙡𝙡𝙖 𝙠𝙖𝙡𝙖𝙨𝙩𝙖𝙟𝙞𝙡𝙡𝙖 𝙤𝙡𝙞𝙨𝙞 𝙤𝙞𝙠𝙚𝙪𝙨 𝙢𝙮𝙮𝙙𝙖̈ 𝙥𝙮𝙮𝙩𝙖̈𝙢𝙖̈𝙖̈𝙣𝙨𝙖̈ 𝙠𝙖𝙡𝙖𝙨𝙖𝙖𝙡𝙞𝙨𝙩𝙖. 𝙈𝙞𝙠𝙖̈𝙡𝙞 𝙝𝙚𝙣𝙠𝙞𝙡𝙤̈ 𝙝𝙖𝙡𝙪𝙖𝙖 𝙢𝙮𝙮𝙙𝙖̈ 𝙠𝙖𝙡𝙖𝙖 𝙤𝙣 𝙝𝙖̈𝙣𝙚𝙣 𝙧𝙚𝙠𝙞𝙨𝙩𝙚𝙧𝙤̈𝙞𝙙𝙮𝙩𝙩𝙖̈𝙫𝙖̈ 𝙠𝙖𝙪𝙥𝙖𝙡𝙡𝙞𝙨𝙚𝙠𝙨𝙞 𝙠𝙖𝙡𝙖𝙨𝙩𝙖𝙟𝙖𝙠𝙨𝙞.

Kalaa on viime vuosina myyty yhä enemmän suoraan kuluttajille esimerkiksi sosiaalisen median ryhmissä. Tätä myyntiä on mahdotonta valvoa. Lisäksi ammattimaiselle kalan myynnille keskeistä kylmäketjua, laatua ja hygieniaa on voitu laiminlyödä.

𝙃𝙪𝙤𝙢. Muutos ei koskisi rapuja, joten vapaa-ajan ravustaja voisi edelleen myydä vähäisen määrän rapuja suoraan kuluttajille. Voimassa olevan lain mukaan vähäisenä määränä pidetään 300 rapua vuosittain.

Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027.

Lue lisää maa- ja metsätalousministeriön julkaisemasta tiedotteesta

𝐒𝐢𝐬𝐚̈𝐯𝐞𝐬𝐢𝐞𝐧 𝐤𝐚𝐮𝐩𝐚𝐥𝐥𝐢𝐧𝐞𝐧 𝐤𝐚𝐥𝐚𝐧𝐬𝐚𝐚𝐥𝐢𝐬 𝐯𝐚̈𝐡𝐞𝐧𝐢 𝐦𝐢𝐥𝐣𝐨𝐨𝐧𝐚𝐥𝐥𝐚 𝐤𝐢𝐥𝐨𝐥𝐥𝐚 𝐯𝐮𝐨𝐧𝐧𝐚 𝟐𝟎𝟐𝟓Kaupalliset kalastajat saivat vuonna 2025 sis...
28/10/2026

𝐒𝐢𝐬𝐚̈𝐯𝐞𝐬𝐢𝐞𝐧 𝐤𝐚𝐮𝐩𝐚𝐥𝐥𝐢𝐧𝐞𝐧 𝐤𝐚𝐥𝐚𝐧𝐬𝐚𝐚𝐥𝐢𝐬 𝐯𝐚̈𝐡𝐞𝐧𝐢 𝐦𝐢𝐥𝐣𝐨𝐨𝐧𝐚𝐥𝐥𝐚 𝐤𝐢𝐥𝐨𝐥𝐥𝐚 𝐯𝐮𝐨𝐧𝐧𝐚 𝟐𝟎𝟐𝟓

Kaupalliset kalastajat saivat vuonna 2025 sisävesiltä saaliiksi 4 miljoonaa kiloa kalaa ja lähes 700 000 rapua. Saaliin arvo oli 12 miljoonaa euroa. Saaliin määrä pieneni edellisestä vuodesta 1 milj. kg ja arvo lähes 4 milj. €

🐟 Sisävesiltä kaupallisesti pyydetty muikkusaalis oli 1,7 miljoonaa kiloa.
🐟 Kuhaa kalastettiin 780 000 kiloa.
Kuha on saaliin arvolla mitattuna sisävesien tärkein saalislaji (arvo 4,9 milj. euroa. Muikku toiseksi arvokkain 3,5 milj. euroa

🦞Rapusaalis oli lähes kokonaan täplärapua, vajaa miljoonan euron arvollaan.

Saaliin arvo oli suurin Etelä-Savossa 2,2 miljoonaa euroa. Arvoltaan seuravaksi suurimmat saaliit pyydettiin Pohjois-Karjalasta (1,5 miljoonaa euroa) sekä Pohjois-Savosta että Pirkanmaalta (molemmissa 1,2 miljoonaa euroa).

⚓️⛴️Suomen sisävesille oli vuoden 2025 lopussa rekisteröitynyt 1681 kaupallista kalastajaa. Heistä 1-ryhmän kalastajia oli 372.

Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen vuoden 2025 saalistilastoon. Ohessa tilaston graafeja katsottavaksi, katso myös linkin kautta Luken tiedote aiheesta.

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto on päättänyt Itämeren kalastuskiintiöistä ensi vuodelle. Kaupallisen kalastuksen kan...
27/10/2026

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto on päättänyt Itämeren kalastuskiintiöistä ensi vuodelle. Kaupallisen kalastuksen kannalta tärkeimpien kalakantojen kiintiöt suurenivat. Lohikiintiöt pidettiin ennallaan, m***a kansallista kiintiöosuutta on tarkoitus kasvattaa kiintiövaihdoilla muilta jäsenmailta.

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) mukaan Itämeren silakka- ja kilohailikannat ovat osoittaneet vahvaa elpymistä, ja tämä näkyy nyt kasvavina kalastusmahdollisuuksina.

🐟 Keskeiset kalastuskiintiöt vuodelle 2027:

🔹Pohjanlahden silakkakiintiöön kasvua 12 %
🔹Itämeren pääaltaan silakkakiintiöön kasvua 71 %
🔹Kilohailikiintiö suurenee 44 %
🔹Lohikiintiöt pidettiin ennallaan.

Lisätietoa kaikista kiintiöistä MMM:n tiedotteesta, linkki kommenteissa.

𝙔𝙢𝙥𝙖̈𝙧𝙞𝙨𝙩𝙤̈𝙤̈𝙣 𝙡𝙞𝙞𝙩𝙩𝙮𝙫𝙞𝙖̈ 𝙖𝙫𝙪𝙨𝙩𝙪𝙨𝙝𝙖𝙠𝙪𝙟𝙖 𝙖𝙪𝙠𝙞 𝙚𝙡𝙞𝙣𝙫𝙤𝙞𝙢𝙖𝙠𝙚𝙨𝙠𝙪𝙠𝙨𝙞𝙨𝙨𝙖Elinvoimakeskuksissa avautuu 26.10.2026 useita rakennet...
26/10/2026

𝙔𝙢𝙥𝙖̈𝙧𝙞𝙨𝙩𝙤̈𝙤̈𝙣 𝙡𝙞𝙞𝙩𝙩𝙮𝙫𝙞𝙖̈ 𝙖𝙫𝙪𝙨𝙩𝙪𝙨𝙝𝙖𝙠𝙪𝙟𝙖 𝙖𝙪𝙠𝙞 𝙚𝙡𝙞𝙣𝙫𝙤𝙞𝙢𝙖𝙠𝙚𝙨𝙠𝙪𝙠𝙨𝙞𝙨𝙨𝙖

Elinvoimakeskuksissa avautuu 26.10.2026 useita rakennettuun ja luonnonympäristöön liittyviä avustushakuja. Haettavissa on avustuksia muun muassa rakennusperinnön hoitoon, saariston ympäristönhoitoon ja rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Hakuajat päättyvät 9.12.2026

Elinvoimakeskuksissa avautuu 26.10.2026 useita rakennettuun ja luonnonympäristöön liittyviä avustushakuja. Haettavissa on avustuksia muun muassa rakennusperinnön hoitoon, saariston ympäristönhoitoon ja rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Hakuajat päättyv....

Oletko kalarakas? Elinkeinokalatalouden järjestöjen hallitusohjelmatavoitteita esittelemässä Malin Lönnroth, Janne Sanke...
22/10/2026

Oletko kalarakas? Elinkeinokalatalouden järjestöjen hallitusohjelmatavoitteita esittelemässä Malin Lönnroth, Janne Sankelo ja Mikko Malin.

𝐌𝐮𝐢𝐤𝐤𝐮 𝐨𝐧 𝐡𝐞𝐫𝐤𝐮𝐥𝐥𝐢𝐧𝐞𝐧 𝐤𝐨𝐭𝐢𝐦𝐚𝐢𝐧𝐞𝐧 𝐤𝐚𝐥𝐚Loppusyksy on muikun kutuaikaa ja myös tärkeää muikun kalastuskautta. Kun vedet vii...
22/10/2026

𝐌𝐮𝐢𝐤𝐤𝐮 𝐨𝐧 𝐡𝐞𝐫𝐤𝐮𝐥𝐥𝐢𝐧𝐞𝐧 𝐤𝐨𝐭𝐢𝐦𝐚𝐢𝐧𝐞𝐧 𝐤𝐚𝐥𝐚

Loppusyksy on muikun kutuaikaa ja myös tärkeää muikun kalastuskautta. Kun vedet viilenevät noin 5-7 asteeseen muikut käyvät kutupuuhiin. Tämä ajankohta ajoittuu yleensä lokakuun ja joulukuun väliin, vesistön sijainnista riippuen.

🐟 Muikku on erinomainen ruokakala. Muikkua voi valmistaa monella tapaa: paistaa, grillata, yhdistää pastan kanssa vuokaan tai esimerkiksi tehdä perinteisiä muikkukukkoja.

Muikku (𝘊𝘰𝘳𝘦𝘨𝘰𝘯𝘶𝘴 𝘢𝘭𝘣𝘶𝘭𝘢) sisältää tutkitusti paljon omega-3-rasvahappoja, joiden terveyshyödyt ovat kiistattomat. Ennen kutua muikut tankkaavat vimmatusti ravintoa ja ne ovatkin kutuaikaan erityisen rasvaisia ja maistuvia. Muista käyttää ruoaksi myös muikun mäti! 😋

Maistuuko muikku?

𝐊𝐚𝐥𝐚𝐯𝐞𝐬𝐢𝐞𝐧 𝐡𝐨𝐢𝐭𝐨𝐚 𝐡𝐨𝐢𝐭𝐨𝐤𝐚𝐥𝐚𝐬𝐭𝐚𝐦𝐚𝐥𝐥𝐚Tuusulanjärvellä on aloitettu jokasyksyinen hoitokalastus maanantaina 19. lokakuuta. ...
20/10/2026

𝐊𝐚𝐥𝐚𝐯𝐞𝐬𝐢𝐞𝐧 𝐡𝐨𝐢𝐭𝐨𝐚 𝐡𝐨𝐢𝐭𝐨𝐤𝐚𝐥𝐚𝐬𝐭𝐚𝐦𝐚𝐥𝐥𝐚

Tuusulanjärvellä on aloitettu jokasyksyinen hoitokalastus maanantaina 19. lokakuuta. Nuottausta tehdään noin kolmen viikon ajan päivittäin ja kalaa jaetaan paikalle saapuville kaupunkilaisille.

Kalat pyydetään hoitokalastuksessa nuottaamalla. Saaliskalat ovat tyypillisesti särkikaloja ja niitä jaetaan maksutta kaksi kertaa päivässä noin klo 12 ja 16, kertoo kalastaja Arto Hautala.

Hoitokalastusta on tehty jo useana vuonna. Saalis päätyy pääasiassa ruokakäyttöön paikalle kertyneiden henkilöiden matkaan. Järki- ja ekoteko! 🐟🍽🍴

* * * * *

🟢 Hoitokalastus nimensä mukaisesti on osa kalavesien hoitoa. Riittävän tehokas särkikalojen poistopyynti vähentää rehevien järvien sisäistä fosforikuormitusta ja parantaa vedenlaatua ja kalaston rakennetta. Pyynti suoritetaan usein nuottaamalla tai muilla pydyksillä. Tuusulanjärvellä hoitokalastus kohdennetaan erityisesti lahnoihin.

Tuusulanjärven Hoitokalastuksen suorittaa kalastaja Tmi Arto Hautala. Järjestelyissä mukana Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.

Kuvat: Kalatalouden Keskusliitto

𝐊𝐨𝐞𝐤𝐚𝐥𝐚𝐬𝐭𝐚𝐦𝐚𝐬𝐬𝐚 𝐊𝐨𝐢𝐭𝐞𝐫𝐞𝐞𝐥𝐥𝐚Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus toteuttaa Koitereen kalatalousalueen tilauksesta käyttö- ja...
16/10/2026

𝐊𝐨𝐞𝐤𝐚𝐥𝐚𝐬𝐭𝐚𝐦𝐚𝐬𝐬𝐚 𝐊𝐨𝐢𝐭𝐞𝐫𝐞𝐞𝐥𝐥𝐚

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus toteuttaa Koitereen kalatalousalueen tilauksesta käyttö- ja hoitosuunnitelmaan kirjattuja koekalastuksia. Koekalastuksen tavoitteena on selvittää Koitereen kalasto ja pidemmällä aikavälillä myös siinä mahdollisesti tapahtuvat muutokset.

Lue koko juttu https://ahven.net/artikkeli/2026/10/16/koekalastamassa-koitereella/

Teksti ja kuvat Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto

𝗣𝗶𝘁𝗸𝗮̈𝗮𝗶𝗸𝗮𝗶𝘀𝘀𝗲𝘂𝗿𝗮𝗻𝘁𝗮 𝘁𝘂𝗼 𝘂𝘂𝘁𝘁𝗮 𝘁𝗶𝗲𝘁𝗼𝗮 𝗸𝘂𝗵𝗮𝗸𝗮𝗻𝘁𝗼𝗷𝗲𝗻 𝗸𝗲𝘀𝘁𝗮̈𝘃𝗮̈𝘀𝘁𝗮̈ 𝗵𝗼𝗶𝗱𝗼𝘀𝘁𝗮Helsingin yliopiston väitöstutkimus osoittaa, e...
15/10/2026

𝗣𝗶𝘁𝗸𝗮̈𝗮𝗶𝗸𝗮𝗶𝘀𝘀𝗲𝘂𝗿𝗮𝗻𝘁𝗮 𝘁𝘂𝗼 𝘂𝘂𝘁𝘁𝗮 𝘁𝗶𝗲𝘁𝗼𝗮 𝗸𝘂𝗵𝗮𝗸𝗮𝗻𝘁𝗼𝗷𝗲𝗻 𝗸𝗲𝘀𝘁𝗮̈𝘃𝗮̈𝘀𝘁𝗮̈ 𝗵𝗼𝗶𝗱𝗼𝘀𝘁𝗮

Helsingin yliopiston väitöstutkimus osoittaa, että kuhakannat voivat kehittyä tiheiksi ja hidaskasvuisiksi. Istutukset voivat niukoissa ravinto-oloissa kasvattaa kuhakannan tiheyttä ja lisätä ravintokilpailua. Lammin Pääjärvellä tehdyn pitkäaikaisseurannan perusteella kuhan kasvuun vaikuttavat muun muassa veden lämpötila, vesien tummuminen, ravinnon saatavuus ja kuhien määrä. Istutukset voivat niukoissa ravinto-oloissa lisätä kilpailua ravinnosta.

🔹Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että kuhapopulaatioiden luontaisen kokojakauman säilyttäminen, erityisesti suurten yksilöiden osalta, on tärkeää kannan lisääntymiskyvyn ja pitkän aikavälin kestävyyden kannalta. Samalla tulokset korostavat biologisen tiedon merkitystä kalastuksensäätelyn ja muiden hoitotoimenpiteiden perustana.

🔹Kestävän kalastuksen turvaamiseksi kalastuksensäätelyssä tulisi huomioida myös kuhien liikkuminen järvien eri alueiden välillä, sillä kalat ylittävät usein osakaskuntien rajat. Tulokset tarjoavat tärkeää tietoa kuhakantojen hoidon ja kalastuksensäätelyn kehittämiseen.

Tutkimus perustuu FM Matti Kotakorven väitöskirjatyöhön, jossa tarkasteltiin kuhien kasvua, lisääntymistä, istutuksia ja liikkumista. Väitöskirja on luettavissa sähköisesti Heldassa, linkki kommenttikentässä.

Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus tuottaa uutta biologista tietoa kuhakantojen hoidon ja säätelyn tueksi. Sen mukaan kuhakannat voivat kehittyä tiheiksi ja hidaskasvuisiksi, suurilla emokaloilla on tärkeä merkitys kannan uusiutumiselle ja istutukset voivat niukoissa ravinto-oloissa ...

𝐉𝐮𝐫𝐦𝐨𝐧 𝐨𝐬𝐚𝐤𝐚𝐬𝐤𝐮𝐧𝐭𝐚 𝐫𝐚𝐮𝐡𝐨𝐢𝐭𝐭𝐚𝐚 𝐲𝐥𝐢 𝟐𝟑 𝟎𝟎𝟎 𝐡𝐞𝐡𝐭𝐚𝐚𝐫𝐢𝐧 𝐦𝐞𝐫𝐢𝐚𝐥𝐮𝐞𝐞𝐧 𝐬𝐚𝐚𝐫𝐢𝐬𝐭𝐨𝐦𝐞𝐫𝐞𝐥𝐥𝐚̈Saaristomerellä sijaitseva yli 23 000 heht...
09/10/2026

𝐉𝐮𝐫𝐦𝐨𝐧 𝐨𝐬𝐚𝐤𝐚𝐬𝐤𝐮𝐧𝐭𝐚 𝐫𝐚𝐮𝐡𝐨𝐢𝐭𝐭𝐚𝐚 𝐲𝐥𝐢 𝟐𝟑 𝟎𝟎𝟎 𝐡𝐞𝐡𝐭𝐚𝐚𝐫𝐢𝐧 𝐦𝐞𝐫𝐢𝐚𝐥𝐮𝐞𝐞𝐧 𝐬𝐚𝐚𝐫𝐢𝐬𝐭𝐨𝐦𝐞𝐫𝐞𝐥𝐥𝐚̈

Saaristomerellä sijaitseva yli 23 000 hehtaarin merialue rauhoitetaan kolmen vuoden ajaksi Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja Jurmon saaren osakaskunnan välisellä rauhoitussopimuksella. Sopimuksen laadinnassa aloitteentekijänä toimii BSAG (Baltic Sea Action Group). Rauhoitus perustuu vapaaehtoisuuteen ja tehdään korvauksetta.

🐟 Metsähallitus on kartoittanut Jurmon merialueen merkittäviä luontoarvoja VELMU-ohjelmassa. Alueen laajat meriajokasniityt, vedenalaiset riutat ja laguunit toimivat tärkeinä elinympäristöinä Itämeren kaloille ja eliöille.

Kalastus ja metsästys on rauhoitusalueella yhä sallittua.

Osoite

Malmin Kauppatie 26
Malmi
00700

Verkkosivusto

Ilmoitukset

Saat tiedon ensimmäisenä: lähetämme sinulle sähköpostia, kun Kalatalouden Keskusliitto julkaisee uutisia ja tarjouksia. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua tilauksen milloin tahansa.

Oikopolut

Jaa

Lähellä olevat voittoa tavoittelemattomat järjestöt