Kalatalouden Keskusliitto

04/09/2026

🇫🇮Tänään 4.9. vietetään Suomalaisen ruoan päivää!

Suomalaisen ruokavalion tärkeä osa on kala – kotimaisista puhtaista vesistä suoraan ruokapöytään. 🐟

Juhlistetaan tänään suomalaisia raaka-aineita ja maistuvaa kotimaista ruokaa! 🇫🇮

Kalaruokakuvat: Pro Kala ry

04/09/2026

𝗞𝗼𝗸𝗲𝗺𝗮̈𝗲𝗻𝗷𝗼𝗲𝗹𝘁𝗮 𝗦𝗮𝗿𝗴𝗮𝘀𝘀𝗼𝗺𝗲𝗿𝗲𝗹𝗹𝗲

Pirkanmaan Kalatalouskeskuksella on käynnissä kolmevuotinen Kokemäenjoelta Sargassomerelle -hanke, jossa tavoitteena on ankeriaan lisääntymisedellytysten parantaminen. Ankeriaita kalastetaan Kokemäenjoen vesistön järviltä ja siirretään joen alimman, Harjavallan voimalaitoksen alapuolelle, jolloin ne pääsevät aloittamaan vaelluksen kohti lisääntymisalueita. Kesän aika siirrettiin kaikkiaan 128 vaellusankeriasta, joiden keskipaino oli 1,42 kiloa.

Linkki Suomen Kalastuslehdessä 5/2026 julkaistuun kirjoitukseen löytyy kommenttikentästä.

https://ahven.net/artikkeli/2026/09/04/kokemaenjoelta-sargassomerelle/

Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto

03/09/2026

𝗞𝗮𝗹𝗮𝘀𝗲𝗺𝗶𝗻𝗮𝗮𝗿𝗶 - 𝗠𝗮𝗸𝗲𝗮𝗻 𝘃𝗲𝗱𝗲𝗻 𝗵𝗼𝗽𝗲𝗮𝗸𝘆𝗹𝗷𝗲𝘁

Pirkanmaan Kalatalouskeskus järjestää Nokian Tehdassaaren Puusepänverstaan Galleriassa kalaseminaarin, jossa kuullaan mielenkiintoisia esitelmiä rasvaevällisistä ja rasvaisista kaloista.
Seminaariohjelmassa ajankohtaista tietoa siikakantojen

hyödyntämisestä ja hoidosta, taimenkantojen elvyttämisestä, kunnostuksista, ankeriaiden ylisiirroista Kokemäenjoessa ym. Tervetuloa Nokialle!

Aika ja paikka: Puusepänverstaan Galleria, Nokia, torstai 15.10.2026 klo 13-17.

Seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminen alapuolella.

Makean veden hopeakyljet, Nokia, torstai 15.10.2026 klo 13-17.
Seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminen: https://kalatalo.fi/yleinen/makean-veden-hopeakyljet/

Pirkanmaan Kalatalouskeskus järjestää Nokian Tehdassaaren Puusepänverstaan Galleriassa kalaseminaarin, jossa kuullaan mielenkiintoisia esitelmiä rasvevällisistä ja rasvaisista kaloista.

Siika ja muikku kuuluvat sisävesien tärkeimpiin saaliskaloihin, joiden kannat ovat monin paikoin hyvässä tilassa. Siika on mm. Pirkanmaalla merkittävin istutuslaji. Siikakalakantoja olisi mahdollista hyödyntää kalastuksen kautta monissä vesistöissä selvästi nykyistä enemmän kestävästi.

Taimen on hyvin monen suomalaisen kalastajan tavoitelluin laji, kutuvaellukselle lähtiessään hopeoituva ankerias on ollut ruokakalana arvokkain. Valitettavasti edellä mainitut lajit ovat käyneet uhanalaisiksi. Monia toimia kalakantojen ja niiden elinympäristöjen parantamiseksi kuitenkin tehdään.

01/09/2026

𝐘𝐡𝐭𝐞𝐢𝐬𝐚𝐥𝐮𝐞𝐥𝐚𝐢𝐧 𝐦𝐮𝐮𝐭𝐨𝐤𝐬𝐞𝐭 𝐚𝐬𝐭𝐮𝐢𝐯𝐚𝐭 𝐯𝐨𝐢𝐦𝐚𝐚𝐧 𝐬𝐲𝐲𝐬𝐤𝐮𝐮𝐧 𝐚𝐥𝐮𝐬𝐭𝐚

👉 Merkittävimmät muutokset koskevat osakaskunnan kokouksen koolle kutsumista ja kokouksen järjestämistä etäyhteyden avulla.
👉 Yhteisiä vesialueita hallinnoivien osakaskuntien tehtäviin kuuluu esimerkiksi kalastuksen järjestäminen.

Aiheesta tarkemmin kommenttikentästä löytyvästä linkistä.

31/08/2026

𝙈𝙚𝙧𝙞𝙢𝙚𝙩𝙨𝙤𝙣 𝙨𝙪𝙤𝙟𝙖𝙢𝙚𝙩𝙨𝙖̈𝙨𝙩𝙮𝙨 𝙠𝙖𝙡𝙖𝙣𝙥𝙮𝙮𝙙𝙮𝙨𝙩𝙚𝙣 𝙡𝙖̈𝙝𝙚𝙡𝙩𝙖̈ 𝙖𝙡𝙠𝙖𝙖 𝙎𝙪𝙤𝙢𝙚𝙨𝙨𝙖 𝟭. 𝙨𝙮𝙮𝙨𝙠𝙪𝙪𝙩𝙖

Kyseessä on monelle uusi jahtimuoto eli tärkeä lukea Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund r.y.:n laatimat ohjeet jahdin sujuvoittamiseksi. Vinkkejä ja kokemuksia merimetsojen suojametsästykseen on haettu Ruotsista.

Aiheesta lisää alkuperäisessä julkaisussa alla.

Merimetson suojametsästys alkaa 1.9. Tällöin merimetsoa saa metsästää kalanpyydysten lähettyvillä. Jatkossa suojametsästys on mahdollista elokuun alusta helmikuun loppuun. Tässä uutisessa kerromme vinkkejä ja ohjeita, joiden avulla merimetson suojametsästys sujuu mallikkaasti. Laki valk...

31/08/2026

Elinvoimakeskus järjestää 10.9. infotilaisuuden vesistökunnostusten ja vesienhoidon avustuksista. Tilaisuudessa kerrotaan hakumahdollisuuksista, rahoitettavista toimenpiteistä sekä avustusten hakuprosessista.

Tapahtuma on tarkoitettu yhdistyksille, osakaskunnille, säätiöille, vesialueiden omistajille sekä muille vesistöjen tilan parantamisesta kiinnostuneille.

Vesienhoidon avustukset ovat haettavissa 15.9.-30.10.2026. Lue lisää linkin kautta.

Oletko suunnittelemassa vesistön kunnostus- tai pohjavesien suojeluhanketta? Haluatko lisätietoa vesienhoidon valtionavustuksista ja niiden hakemisesta?

28/08/2026

𝙇𝙤𝙝𝙞𝙠𝙖𝙡𝙤𝙟𝙚𝙣 𝙨𝙮𝙮𝙨𝙧𝙖𝙪𝙝𝙤𝙞𝙩𝙪𝙨 𝙖𝙡𝙠𝙖𝙖

Syksyn kalastusrajoituksilla ja -rauhoituksilla suojataan syyskutuisten lohikalojen nousua lisääntymisalueille jokiin ja puroihin sekä annetaan kaloille kuturauha.

🔹Lohikalojen syysrauhoitus joessa ja purossa alkaa 1. syyskuuta ja on voimassa joki- ja purovesistöissä 1.9.– 30.11 välisenä aikana.

🔹Vaelluskalavesistöihin kuuluvien jokien ja jokisuiden verkkokalastuskielto alkoi 15. elokuuta ja on voimassa 15.8.– 31.10. Verkkokalastusta rajoitetaan jokisuilla ja jokialueella, jotta kalat pääsevät nousemaan mahdollisimman vapaasti ylös kutualueilleen.

Vaelluskalavesistöllä tarkoitetaan sellaista vesialuetta, jota vaelluskalat, kuten lohi ja taimen, käyttävät keskeisenä vaellustienään tai lisääntymisalueenaan. Vaelluskalavesistöihin kuuluvat myös vaelluskalapitoiset rakennetut joki- ja purovesistöt.

* * * * *

Rauhoitusaika koskee taimenta, lohta, siikaa ja nieriää. Poikkeuksen muodostaa järvilohi, jonka rauhoitus on alkanut jo 1.8. Siika on rauhoitettu mereen laskevissa joissa ja puroissa. Nieriän rauhoitus koskee Vuoksen vesistöä.

Kalastajan on hyvä tiedostaa, että rauhoitetun lohikalan saaliiksi ottamisesta voi koitua kalastajalle tuhansien eurojen sakkorangaistus. Syysrauhoitus aiheuttaa lisätyötä myös kalastuksenvalvonnalle.

𝙈𝙪𝙞𝙨𝙩𝙖 𝙠𝙪𝙣𝙣𝙞𝙤𝙞𝙩𝙩𝙖𝙖 𝙧𝙖𝙪𝙝𝙤𝙞𝙩𝙪𝙨𝙖𝙞𝙠𝙤𝙟𝙖 𝙟𝙖 𝙣𝙤𝙪𝙙𝙖𝙩𝙩𝙖𝙖 𝙫𝙤𝙞𝙢𝙖𝙨𝙨𝙖 𝙤𝙡𝙚𝙫𝙞𝙖 𝙠𝙖𝙡𝙖𝙨𝙩𝙪𝙨𝙧𝙖𝙟𝙤𝙞𝙩𝙪𝙠𝙨𝙞𝙖.ᐟ

📸Kuvassa padon ohi ylisiirretty kutuasuinen koiraslohi Kymijoelta. Vaellusesteen ohi avustettu koiras pääsi jatkamaan kutuvaellustaan kohti ylävirtaa virkeänä. Kuva: Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto.

27/08/2026

𝙑𝙞𝙚𝙧𝙖𝙨𝙡𝙖𝙟𝙞𝙠𝙖𝙡𝙖𝙩 𝙚𝙞𝙫𝙖̈𝙩 𝙠𝙪𝙪𝙡𝙪 𝙎𝙪𝙤𝙢𝙚𝙣 𝙫𝙚𝙨𝙞𝙨𝙩𝙤̈𝙞𝙝𝙞𝙣 – 𝙤𝙡𝙚𝙩𝙠𝙤 𝙣𝙖̈𝙝𝙣𝙮𝙩 𝙣𝙖̈𝙞𝙩𝙖̈ 𝙠𝙖𝙡𝙤𝙟𝙖.ᐣ

Suomen vesistöissä tavataan vieraslajikaloja, jotka voivat uhata alkuperäisiä kalakantoja ja vesiluonnon monimuotoisuutta.

🐟Rohmutokko (𝘗𝘦𝘳𝘤𝘤𝘰𝘵𝘵𝘶𝘴 𝘨𝘭𝘦𝘯𝘪𝘪) löydettiin ensimmäistä kertaa ihmisen levittämänä Varsinais-Suomesta vuonna 2022. Ahvenkaloihin kuuluva rohmutokko voi kasvaa jopa 25 cm mittaiseksi. Se on suurisuinen, vankkarakenteinen ja sitkeä kala, joka voi selvitä jopa pohjaan asti jäätyvissä vesissä.

🐟Aurinkoahven (𝘓𝘦𝘱𝘰𝘮𝘪𝘴 𝘨𝘪𝘣𝘣𝘰𝘴𝘶𝘴) on alun perin Pohjois-Amerikasta ja tuotu Suomeen akvaariokalana. Tehokas lisääntyminen ja aggressiivinen reviirin puolustaminen tekevät siitä erityisen haitallisen alkuperäiselle vesiluonnolle. Se voi syrjäyttää alkuperäisiä kalalajeja ja uhata kotoperäisiä kalakantoja.

🐟Puronieriä (𝘚𝘢𝘭𝘷𝘦𝘭𝘪𝘯𝘶𝘴 𝘧𝘰𝘯𝘵𝘪𝘯𝘢𝘭𝘪𝘴) kilpailee kotoperäisten lohikalojen kanssa elintilasta ja ravinnosta virtaavissa vesissä. Tämä voi johtaa esimerkiksi taimenkantojen vähenemiseen ja pahimmillaan romahtamiseen. Puronieriä tuotiin Amerikasta Suomeen jo 1800-luvun loppupuolella.

🐟Marmoripaksuotsa (𝘏𝘺𝘱𝘰𝘱𝘩𝘵𝘩𝘢𝘭𝘮𝘪𝘤𝘩𝘵𝘩𝘺𝘴 𝘯𝘰𝘣𝘪𝘭𝘪s) on yksi erikoisimmista Suomesta saaduista kaloista. Kaupallinen kalastaja Mikael Lindholm sai heinäkuun lopulla 2025 marmoripaksuotsan lohirysästään Loviisassa. Kiinasta peräisin oleva laji on maailmalla suosittu viljelykala, m***a Suomessa se on haitallinen vieraslaji.

🔺Huom. Jos havaitset vesillä erikoisia kalalajeja, ilmoita havainnosta esimerkiksi Vieraslajit.fi-palvelussa tai paikalliselle Elinvoimakeskukselle. Muista myös, että vieraslajin levittäminen luontoon on laissa kiellettyä ja voi johtaa sanktioihin.

Kansalaishavainnoilla on suuri merkitys vieraslajien torjunnassa ja seurannassa. Kiitos aktiivisuudesta kalavesillä!

Kuvat: Rohmutokko & Puronieriä, Luonnonvarakeskus. Aurinkoahven, Jesse Kyröläinen. Marmoripaksuotsa, Mikael Lindholm.

26/08/2026

𝗨𝗨𝗧𝗨𝗨𝗦ⵑ Kalastussäädöksiä 2026 sisältää kalatalouden keskeisimmät säädökset. Kalastuslain ja -asetuksen lisäksi teokseen on koottu kalataloudessa tärkeitä säädöksiä kuten yhteisaluelaki ja hallintolaki sekä otteita muun muassa vesilaista, kielilaista ja rikoslaista.

🟪 Teos on tarpeellinen käsikirja osakaskunta- ja kalatalousaluetoiminnassa, kalastuksenvalvonnassa ja muille kalatalouden parissa toimiville.

Tilaa opas ahven.netistä https://ahven.net/p/kalastussaadoksia/

25/08/2026

Euroopan komissio antoi maanantaina 24.8. esityksensä Itämeren kalastuskiintiöiksi ensi vuodelle.

🐟Suomen kaupallisen kalastuksen kannalta tärkeitä silakkakiintiöitä koskevat esitykset ovat selkeästi kantojen kalastusta koskevia tieteellisiä neuvoja pienempiä.

🐟Lohikiintiöitä esitetään pidettäväksi entisellään.

Kiintiötasot ratkaistaan EU:n ministerineuvostossa lokakuussa. Lisää aiheesta Euroopan komission tiedotteessa (linkki kommenteissa).