Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

08/08/2026

Itämeripäivä lähestyy! Vesiensuojeluyhdistys osallistuu Helsingin kansalaistorilla järjestettävään Itämerifestiin torstaina 27.8.2026 klo 11-18!

Yhdistyksen työntekijät kertovat veden laadusta, kalastosta ja kalastuksesta sekä vesistöjen virkistyskäytöstä. Vastaamme mieltä askarruttaviin kysymyksiin, esittelemme suojelutyötämme ja annamme vinkkejä, kuinka jokainen voi tehdä pieniä ja isoja tekoja vesien hyväksi.

Kansalaistorin 14 muuta teematelttaa tarjoavat elämyksellisen matkan Itämeren luonnon, kulttuurin, tutkimuksen ja suojelun pariin. Ohjelmassa on mm. pelejä, tietovisoja ja maistiaisia. Pyöräytä onnenpyörää, halaa Harri Hyljettä, kurkista mikroskooppiin tai ihaile akvaarion elämää. Teltat tarjoavat uusia oivalluksia sekä lapsille että aikuisille. Nähdään Kansalaistorilla!

07/08/2026

Tällä viikolla järjestimme toiset talkoot Rajakoskella. Talkoolaisia oli reilusti ja saimme paljon näkyviä muutoksia aikaan. Kaikki soraikkoon suunnitellut kivet pääsivät koskeen, ja lisäksi ehdimme poistaa kasvillisuutta entiseltä perkuuvallilta.

Kiitos innokkaille talkoolaisille työpanoksestanne! Haluamme kiittää myös kosken omistavaa osakaskuntaa kunnostuksen mahdollistamista.

07/08/2026

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on julkaissut kattavan ja mielenkiintoisen historiikin vesihuollosta! Jätevedenpuhdistamoiden kehitys vuosikymmenten mittaan on parantanut Vantaanjoen ja Helsingin edustan veden laatua ja vesihuoltoon tehdyt parannukset takaavat pääkaupunkiseutulaisille puhdasta juomavettä.

Kannattaa käydä tutustumassa sivustoon, tässä muutamia Vantaanjoen osalta tärkeitä virstanpaaluja:

Vantaanjoen tila 1950-luvulla: https://vesihistoriikki.hsy.fi/1900/1950-luku/1958/

Silvolan tekoallas: https://vesihistoriikki.hsy.fi/1900/1960-luku/19622/

Päijännetunneli: https://vesihistoriikki.hsy.fi/1900/1980-luku/1982/

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo: https://vesihistoriikki.hsy.fi/1900/1990-luku/1994/

Vantaan Silvolan tekojärveä, eli tekoallasta, alettiin suunnitella 1950-luvulla, kun Vantaanjoen veden todettiin olevan pilaantunutta. 😷 Vuonna 1962 valmistunut Silvolan tekoallas toimi Vantaanjoen veden laadun tasaajana. Tekoaltaan tilavuudeksi tuli noin viisi miljoonaa kuutiometriä ja pinta-alaksi 47,3 hehtaaria.

Veden matka alkoi Vantaanjoesta, josta se pumpattiin tunnelia pitkin Silvolan tekoaltaaseen. Vesi kiersi altaassa viikkoja, pisimmillään jopa kaksi kuukautta. Sen aikana muun muassa altaaseen istutetut järvi- ja meritaimenet sekä altaan virtaukset paransivat veden laatua. Tämän jälkeen vesi siirrettiin Pitkäkoskelle vesijohtoveden puhdistusta varten. 💧

Vuonna 1965 valmistui 7,6 kilometrin pituinen Vanhankaupungin-Pitkäkosken raakavesitunneli. Tunnelin kautta myös Vanhankaupungin puhdistuslaitos sai parempilaatuista, Silvolan tekoaltaassa selkeytettyä raakavettä.

Yhä tänäkin päivänä Silvolan tekoaltaan tehtävänä on toimia tasaus- ja varastoaltaana. Se on merkittävä osa pääkaupunkiseudun vesihuoltojärjestelmää. Ainoastaan sen raakaveden lähde on vaihtunut Vantaanjoesta Päijänteeksi. ✅

Kuvassa on Silvolan tekoallas 1970-luvulla. Altaan länsipuolella näkyy Vantaanjoki ja Vantaanlaaksoa. Luoteessa on Kuninkaantien ja Kehä III:n välissä Voutilan kylä.

Kuva: Vantaan kaupunginmuseo

27/07/2026

Vesiensuojeluyhdistyksen tehtäviin kuuluu pintavesien suojelun lisäksi pohjavesien suojelu ja niiden tilan edistäminen. Mitä pohjavesien suojelu käytännössä tarkoittaa? 🤔

🏞️Pohjavesi on maa- ja kallioperässä paremmin suojassa kuin pintavesi. Pinta- ja pohjavesien välinen yhteys kuitenkin tarkoittaa, että pintavesiin kohdistuvat riskit kohdistuvat myös pohjavesiin. Paikoin pohjavesi voi olla hyvinkin lähellä maan pintaa, tai purkautua pinnalle kuten kuvan lähteessä. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on vaikeaa, joten suojelu ja ennakointi ovat tärkeässä asemassa.

💧VHVSY toteuttaa pohjavesitarkkailuja useilla pohjavesialueilla Vantaanjoen valuma-alueella. Tarkkailuissa seurataan tyypillisesti pohjaveden pinnankorkeuksia ja veden laatua. Näin voidaan tehdä pitkäjänteisiä havaintoja pohjaveden määrällisestä ja laadullisesta tilasta. Yhdistyksen suorittamiin pohjavesitarkkailuihin kuuluu ympäristö- tai vesilupiin perustuvia velvoitetarkkailuja ja ennakoivia tarkkailuja sekä näiden yhdistelminä muodostuneita yhteistarkkailuja.

📏Yhdistys laatii myös toiminta-alueeseen kuuluvien kuntien pyynnöstä pohjavesiselvityksiä mm. maankäytön muutoksiin ja haitta-ainekartoituksiin liittyen, sekä laatii pohjavedenottamoiden vedenottolupiin perustuvia velvoitetarkkailutulosten raportointia ja päivityksiä edellä mainittuihin tarkkailuohjelmiin. Pohjavesien suojelua edistetään lisäksi pohjavesialueiden suojelusuunnitelmilla. Suojelusuunnitelman päivityksessä esitetään ajantasaiset tiedot pohjaveden tilasta, pohjavesialueiden rajauksista ja niiden mahdollisista muutostarpeista, sekä nykyisestä ja suunnitellusta maankäytöstä alueella.

💡Yhdistys edistää pohjavesien suojelua myös hanketyön kautta. Tällä hetkellä yhdistyksellä on käynnissä HuPoRis-hanke, jossa selvitetään hulevesien sisältämien haitta-aineiden riskiä pohjavedelle. Lisäksi pohjavesien kemiallista tilaa edistetään PFAS-kuormitus hallintaan -hankkeessa, jossa PFAS-pitoisia hulevesiä puhdistetaan ennen niiden päätymistä Vantaanjokeen tai rantaimeytymisen kautta pohjavesiin. Näiden hankkeiden oppeja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös Vantaanjoen valuma-alueen ulkopuolella.

17/07/2026

Vantaanjoen vedenlaatua seurataan jatkuvatoimisesti loppukesän ajan Arolamminkoskessa Riihimäellä ja Veikkarissa Hyvinkäällä sekä Luhtajoessa Klaukkalassa. Seuranta on osa Vantaanjoen yhteistarkkailua, jonka osapuolia ovat alueen pistekuormittajat, kunnat ja vesihuoltolaitokset.
Jatkuvatoimisella seurannalla saadaan lähes reaaliaikaisesti tietoa mm. jokivesien happipitoisuuksista, jotka voivat lämpimien vesien aikaan rehevissä uomissa olla niukkoja, etenkin jos kuormitus niihin kasvaa.
Puhdistettujen jätevesien purkualueilla jokiveden nitraattityppipitoisuus voi vaihdella vuorokauden aikana yllättävän paljon, vaikka puhdistamoilla sen poisto on tehokasta. Typpi tulee puhdistamoille asumajätevesistä, johon sitä erittyy proteiinipitoisen ravintomme ylijäämistä. Viime vuodet typen tulokuorma puhdistamoille on ollut nouseva.
Ajankohtaisiin vedenlaatutietoihin pääset tutustumaan yhdistyksen kotisivujen https://www.vhvsy.fi/ kautta tai suoraan palveluntarjoajan sivuilta https://www.luodedata.fi/ld5/dbform.php

10/07/2026

Vähälumisen talven ja kuivan alkukesän ja kesän seurauksena Vantaanjoen virtaama laski kesäkuussa tasolle 4 m3/s, mikä oli poikkeuksellisen alhainen virtaama ajankohtaan nähden. Heinäkuun alun runsaat sateet kasvattivat virtaamaa nopeasti ja eilen virtaama oli Vanhankaupunginkoskessa jopa 22 m3/s. Sateet huuhtoivat valuma-alueelta vesistöön runsaasti saviainesta, joka värjäsi veden ruskeanharmaaksi.

09/07/2026

Lue uusimmat vesiensuojelukuulumiset tiedotteestamme! Yhdistyksen hallituksella on uusi puheenjohtaja, jokien keväiset virtaamat olivat poikkeuksellisen matalia, Mankinjoen kunnostus on päässyt käyntiin ja yhdistys aloittaa syksyllä paljon toivotun ympäristökasvatushankkeen.

https://www.vhvsy.fi/content/fi/1008/9913/Viestej%C3%A4%20Vantaanjoelta%202%202026.pdf

22/06/2026

Palojoki palaa! -hanke tähtää tulva- ja kuivuushaittojen vähentämiseen vettä viivyttämällä. Lisäksi tavoitteena on ravinne- ja kiintoaineskuormituksen pienentäminen. Videolla näkyvissä pienissä uomissa, raviineissa, viivytyksen odotetaan hillitsevän eroosiota.  Luonnonmateriaaleista tehdyt viivytysrakenteet muodostavat uusia elinympäristöjä vesistöön. Ne matkivat luonnossa syntyviä rakenteita, kuten rytö- ja majavapatoja.

18/06/2026

Yhdistyksen luotsaama Vantaanjoki-neuvottelukunta kokoontuu muutamia kertoja vuodessa keskustelemaan vesiensuojelutoimenpiteiden yhteensovittamisesta Vantaanjoen vesistöalueella.

Viime kerralla kokouspaikkana toimi Kaukasten juhlatalo Hyvinkäällä. Nykyinen UPM Kaukas -tehdas on saanut alkunsa (ja nimensä) Hyvinkään Kaukasissa toimineesta lankarullatehtaasta.

Vahva suositus Kaukasten luontopolulle virkistyskohteena!

09/06/2026

Järjestimme Pinnalla ja pohjalla -hankkeen tiimoilta kosteikkolauttojen rakennustalkoot Rantamo-Seittelin kosteikoissa Tuusulanjärven kupeessa. Hankkeessa pyritään lisäämään luonnon monimuotoisuutta vesistöissä. Lautat soveltuvat myös lintujen pesimä- ja levähdyspaikoiksi. Talkoot toteutettiin yhteistyössä kanssa.

Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Uudenmaan elinvoimakeskukselta.