25/08/2026
Järjestöjen kohtaava työ ja pyyteetön vapaaehtoistoiminta ovat monelle se viimeinen turvaverkko. Paikka, jossa tulee kuulluksi omana itsenään ja saa rinnalleen ihmisen, joka on kokenut saman, vertaisen.
Mitä jos kohta tätä paikkaa ei enää ole?
Sote-järjestöjen rahoitusleikkaukset uhkaavat ajaa alas toiminnan, joka pyörii suurelta osin vapaaehtoisvoimin ja ammattilaisten tuella. Järjestöjen kohtaamispaikat ja vertaisryhmät tarjoavat sitä inhimillistä lämpöä ja tukea, johon julkisella puolella ei ole resursseja. On käsittämätön paradoksi, että samalla kun julkinen sektori ohjaa ihmisiä järjestöjen matalan kynnyksen apuun, näiltä järjestöiltä viedään toimintaedellytykset!
Kun ovet sulkeutuvat, vapaaehtoiset menettävät mahdollisuuden auttaa ja tukea tarvitsevat jäävät täysin yksin. Yksinäisyys syvenee ja ongelmat kärjistyvät. Tämä säästö luo vain moninkertaisen laskun ja inhimillisen kriisin toisaalle.
Vapaaehtoisuutta, aitoa kohtaamista ja elintärkeää vertaistukea ei saa romuttaa. Syyskuun budjettiriihessä on tehtävä inhimillisiä päätöksiä ja kohtuullistettava leikkauksia!
Lähde mukaan puolustamaan järjestöjen tekemää työtä ja jaa tätä päivitystä eteenpäin!
