19/10/2022
Kannanotto: Uusi vammaispalvelulaki korostaa hyvän sosiaalityön merkitystä: soveltamista ja toimeenpanoa on kuitenkin seurattava
19.10.
Kynnys ry pitää lakiesitystä pääosin hyvänä ja toivoo lakiluonnoksen hyväksymistä tällä hallituskaudella. Lakiluonnoksessa ei ole erikseen mainittu Agenda 2030 ”Ketään ei jätetä”-periaatetta, m***a siinä on kannatettavasti haluttu huomioida eri väliinputoajaryhmät. Kynnys näkee kuitenkin tärkeänä korjata muutamaa kohtaa esitetyssä laissa.
Esityksen mukaan vammaispalvelulaki olisi toissijaisesti sovellettava laki. Kynnys ry on jo aiemmin vaatinut lain ensisijaisuutta suhteessa sosiaalihuoltolakiin. Jos toissijaisuus edelleen säilyy, tulee käytännön soveltamistilanteessa lain valinta tehdä vammaisen henkilön edun mukaisesti ja tästä periaatteesta tulee säätää laissa. Esimerkiksi jos henkilö täyttää vammaispalvelulain kriteerit, tulee asiakkaan etua tulkita myös suhteessa palvelun maksuttomuuteen. Lain soveltamisalaa koskeva pykälä vaatii lisäyksen, että palvelu voi olla välttämätön myös silloin, jos henkilö ei ilman palvelua selviä kyseisestä toiminnosta ilman kohtuutonta vaivaa tai aikaa. Olisi myös tärkeä säätää vammaispalvelulain mukaisten palveluiden suhteesta toisiinsa. Palveluiden valinta tulisi tehdä sen perusteella mikä vammaisen henkilön mukaan parhaiten edistää hänen itsenäistä elämäänsä.
Kynnys ry toivoo, että vähintään lain valmisteluaineistoon kirjataan, että päätökset tulisi aina tehdä viivytyksettä asiakkaan etu huomioiden. Hallituksen esityksen perusteluissa ”annetaan mahdollisuus” viivytellä päätöksen kanssa ja tehdä kielteinen päätös asiakkaan valitusoikeuden perusteella. Lisäksi arjen kannalta välttämättömien palveluiden toteuttaminen ei saa viivästyä päätöksentekoprosessin haasteiden takia. Laissa tulisi säätää virheellisen päätöksen sanktiosta tilanteessa, jossa oikeus toteaa, että hyvinvointialueen olisi tullut myöntää palvelu. Tämä vahvistaisi merkittävästi asiakkaan oikeusturvaa ja vähentäisi säästökeinona käytettävää virheellisten päätösten tekemistä. Myös valituslupia KHO:een tulisi merkittävästi lisätä nykyisestä.
Kynnys ry on tyytyväinen, että henkilökohtaisen avun 10 §:ssä ja sen perusteluissa nostetaan kantelumme pohjalta erikseen esiin palvelusetelin arvon riittävyys palvelun toteuttamiselle.
Henkilökohtaisen avun säädöksen kohdalla on kuitenkin ongelmallista, että lain perusteluissa viitataan KHO:n ratkaisuihin, jotka perustuvat aiempaan lakiin, joka on sisällöltään vanhentunut eikä vastaa vuonna 2016 ratifioitua YK:n vammaissopimusta. Myös termi ”vaihtoehtoiset kommunikoinnin menetelmät” on korvattava nykytermillä ”puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät”.
Henkilökohtaisessa avussa yhteiskunnallinen osallistuminen tulee rinnastaa työhön ja opiskeluun ja siihen tulee saada tarvittava määrä apua. Vaihtoehtoisesti voisi perusteluissa loiventaa työn käsitettä, johon sisällytettäisiin työnluonteinen yhteiskunnallinen osallistuminen. Vähintäänkin tätä tarkoitusta varten tulisi erikseen merkittävästi lisätä avun tuntimäärää. Muutoinkin turha lisäys ”jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä” tulisi edelleen poistaa.
Henkilökohtaisen avun osalta olisi tullut korostaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean ratkaisua. Vaikka laissa ei puhutakaan enää voimavaraedellytyksestä, olisi laissa silti pitänyt huomioida vahvemmin vammaisten henkilöiden oikeus itsenäiseen asumiseen henkilökohtaisella avulla. Tämän ohella mielestämme erityistä osallisuuden tukea tulee myöntää vähintään 30 tuntia kuukaudessa yhdenvertaisesti suhteessa henkilökohtaiseen apuun. Ei ole perusteltua asettaa vammaisia ihmisiä lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan suhteessa toisiinsa.
On kannatettavaa, että liikkumisen tuen osalta on monipuolistettu toteuttamisvaihtoehtoja. Tulisi kuitenkin erikseen säätää siitä, että liikkumisen tukea voidaan järjestää henkilökohtaisen avun palvelulla vain, jos henkilö siihen suostuu. Tässäkin tapauksessa henkilöllä tulisi lisäksi olla oikeus vähintään 24 kuljetuspalvelumatkaan vuodessa samoin kuin liikkumisen tuen muiden toteuttamistapojen (auton käyttöön antamisen tai auton hankintatuen) kohdalla.
Lisäksi ehdotuksen mukaan liikkumisen tukena annetuista kuljetuspalveluista perittäisiin lähtökohtaisesti aina asiakasmaksu (julkisen liikenteen mukaan). Vammaispalvelun käyttämiseen tarvittavista kuljetuksista ei tulisi periä maksua. Kynnys ry katsoo, että mainitut kuljetukset tulisi asiakasmaksulaissa säätää maksuttomiksi. On myös huomattava, että liikkumisen tukena myönnetty auton hankkimisen tuki mainitaan kahdessa eri pykälässä (26 § ja 29 §), joista toinen liittyy subjektiiviseen oikeuteen ja toinen määrärahasidonnaiseen palveluun. Tällainen säätämistapa on omiaan aiheuttamaan soveltamisongelmia. Laista myös puuttuu edelleen hyvinvointialueiden velvollisuus varata laissa oleviin määrärahasidonnaisiin palveluihin ja tukitoimiin riittävät varat.
Valitettavaa on, ettei asetuksenantovaltuutusta ole edelleenkään kirjattu lakiin, mikä heikentää mahdollisuutta ratkaista myöhempiä soveltamisongelmia tai lain epäselvyyksiä. Lisäksi lain vaikutusten seuranta ja arviointi tulisi sisällyttää toimeenpanoon. Erityisesti uudet palvelumuodot (esim. asuminen, liikkumisen tuki) sekä lakiin sisältyvä yksilöllisten palvelujen räätälöinti ja korostaminen vaativat uudenlaista ajattelua. Jotta lain potentiaali voisi toteutua aidosti ja vammaisen henkilön yksilöllisiä valintoja kunnioittaen, Kynnys ry pitää tärkeänä, että lain toimeenpanoa seurataan ja ohjataan tiiviisti. Myös vammaisjärjestöt tulee ottaa tähän aktiivisesti mukaan. Lisäksi vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen rahoitus tulee turvata, jotta ne voivat olla ihmisten prosessitukena uudistuksen tuomissa haasteissa ja oikeussuojan varmistamiseksi.
Lisätietoja:
Mika Välimaa, juristi, Kynnys ry
[email protected]
p. 04577310105
https://kynnys.fi/kannanotto-uusi-vammaispalvelulaki-korostaa-hyvan-sosiaalityon-merkitysta-soveltamista-ja-toimeenpanoa-on-kuitenkin-seurattava/
