Turun Suomalainen Yliopistoseura

29/04/2026

Arkeologian väitöskirjatutkija Maija Helamaa kertoi Tiedekahvilassa Kauppatorin toriparkin rakentamisen yhteydessä tehdyistä arkeologisista kaivauksista. Kaivauksissa löytyi peräti 78 000 keramiikan sirpaletta 1600–1800-luvuilta – joukossa muun muassa metallien sulatusastioita, savileluja, kukkaruukkuja ja sokerinvalmistuskeramiikkaa.

– Haluan tutkia, mitä löytämämme keramiikka kertoo tonteilla asuneiden ihmisten sosioekonomisesta asemasta ja miten löydökset vastaavat kirjallisten lähteiden, kuten henkikirjojen, antamaa kuvaa. Leikkisästi voisi sanoa, että pääsen kurkistamaan vuosisatoja sitten eläneiden ihmisten astiakaappeihin, Helamaa kertoo.

02/04/2026

Tiedekahvilassa 27.4. arkeologian väitöskirjatutkija Maija Helamaa kertoo keramiikasta, joka on peräisin Turun Kauppatorilla vuosina 2018–2022 tehdyiltä kaivauksilta. Paikalla sijaitsi käsityöläisten, kauppiaiden ja virkamiesten asuttama puutalokaupunki noin 1600-luvun puolivälistä vuoden 1827 paloon asti. Kaivauksissa löytyneistä keramiikkasirpaleista voi päätellä muun muassa asukkaiden elintapoja, varallisuutta ja verkostoitumista.

– Kerron myös erilaisista keramiikka-astioista ja -esineistä, jotka eivät kuulu normaaliin keittiö- ja ruokapöytäesineistöön, kuten savileluista ja kukkaruukuista. Erikoisemman keramiikan avulla voidaan selvittää muun muassa erilaisia elinkeinoja sekä kansainvälisten trendien rantautumista tavallisten turkulaisten keskuuteen, Helamaa kertoo.

Lue lisätietoa ja ilmoittaudu mukaan: https://yliopistoseura.fi/ajankohtaista/tiedekahvilassa-27-4-kuullaan-mita-keramiikkasirpaleet-kertovat-arkeologille-vanhasta-turusta/

27/02/2026

Yliopistoseura ja Turun yliopisto myönsivät Phoenix Universitatis Turkuensis -kunniamerkin Henrik Karlssonille. Kunniamerkki myönnetään merkittävistä ansioista Turun yliopiston henkisten tai aineellisten päämäärien toteuttamisessa.

Karlsson toimi pitkään Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet -säätiön toimitusjohtajana, minkä aikana säätiö teki merkittäviä lahjoituksia Turun yliopistolle. Lahjoitusten avulla on muun muassa perustettu hoitotieteen professuuri, tuettu terveystieteiden koulutusta ja tutkimusta sekä kaksikielisen lääkärikoulutuksen käynnistämistä.

– Tunnustus herättää suurta kiitollisuutta. Jokainen tutkimukseen sijoitettu euro palaa yhteiskunnalle moninkertaisena takaisin, Karlsson toteaa.

Tunnustus jaettiin Turun yliopiston vuosijuhlassa 26.2.2026.

28/11/2025

Perustutkinto-opiskelija, hae apurahaa!
Apurahat myönnetään opintojensa loppuvaiheessa oleville Turun yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Hae apurahaa 3.12.2025 mennessä.

Lue lisää ja täytä hakemus: yliopistoseura.fi/apurahat-ja-palkinnot/

14/11/2025

Mitä esineille tai nesteille tapahtuu –196 celsiusasteessa? Entä miten esine voi pysyä ilmassa ilman taikuutta?

Keskiviikkona 26.11. järjestetään Turun yliopiston Wihurin fysiikantutkimuslaboratoriossa kaksi opastuskierrosta, joilla pääsee näkemään, mitä tapahtuu, kun lämpötilaa lasketaan tarpeeksi, sekä miten leikkijuna voi leijua ilmassa. Osallistujat pääsevät myös kokeilemaan sekä nestemäistä typpeä että suprajohtavaa junaa.

Opastukset alkavat klo 16.30 ja 17.00 ja kestävät noin 30 minuuttia. Kierrokset ovat maksuttomia ja suunnattu koko perheelle. Ilmoittautuminen alla 👇

Mitä esineille tai nesteelle tapahtuu -196 celsiusasteessa? Entä miten esine voi pysyä ilmassa ilman taikuutta? Keskiviikkona 26.11. järjestetään Turun yliopiston Wihurin…

03/10/2025

Professori Ilari Sääksjärvi luennoi suomalaisen luonnon tilasta ja sen tulevaisuudesta Tiedekahvilassa.

- Luonnon suhteen meillä on kolme vaihtoehtoa: nykytila eli luonnon köyhtyminen, luonnon köyhtymisen hidastaminen ja lopulta pysäyttäminen sekä siirtyminen luontopositiiviseen yhteiskuntaan. Mitä kauemmin meillä kestää luonnon köyhtymisen pysäyttäminen, sitä kalliimmaksi se tulee. Luonnon monimuotoisuus turvaa hyvinvointimme, taloutemme ja terveytemme, Sääksjärvi painotti.

🌲🌳🐞 Pidetään luonnostamme hyvää huolta!🌲🌳🐞

19/09/2025

Tiistaina 30.9. klo 16.30 Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi kertoo suomalaisen luonnon tilasta ja sen tulevaisuudesta. Tällä hetkellä Suomessa elävistä noin 50 000 eliölajista 12 prosenttia on uhanalaisia.

🐝Mitä meidän tulisi tehdä pelastaaksemme luontomme?
🐝Miten yksilö voi vaikuttaa päätöksillämme luontomme hyvinvointiin?
🐝Entä mihin Turun tulisi erityisesti panostaa – esimerkiksi Ruissalon ainutlaatuisiin tammimetsiin?

Sääksjärvi on uransa aikana löytänyt Amazonin sademetsiä tutkiessaan satoja tieteelle aiemmin tuntemattomia hyönteislajeja. Myös Suomesta löytyy jatkuvasti lajeja, joiden ei ole tiedetty tänne vielä rantautuneen. Esimerkiksi Brachycyrtus ornatus -loispistiäinen löytyi viime vuonna juuri Turusta.

– Luontomme on tällä hetkellä nopean muutoksen alla. Ihmisen aiheuttamat ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen muokkaavat luontoa ennen näkemättömällä nopeudella. Osa lajeista ei ehdi sopeutua muutokseen ja pahimmassa tapauksessa kuolevat sukupuuttoon. Toiset lajit pystyvät sopeutumaan muutokseen ja levittäytyvät voimalla uusille alueille. Muutos näkyy rajusti myös Suomen luonnon monimuotoisuudessa, Sääksjärvi toteaa.

Tapahtuma on maksuton. Ilmoittaudu mukaan 🫵

Suomalaiset mieltävät itsensä usein luontokansaksi ja maamme on metsiä täynnä. M***a miten luontomme oikeasti voi? Tiistaina 30.9. klo 16.30 Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori…

04/09/2025

Seura jakoi neljä väitöskirjapalkintoa lukuvuoden 2024–2025 aikana hyväksytyille väitöskirjoille. Väitöskirjapalkinnon saivat Roosa Wingström maantieteestä, Javad Rajabalizadeh laskentatoimesta ja rahoituksesta, Anna Kautto logopediasta sekä Nea Lepinkäinen oikeustieteestä.

​​Anna Kautto tutki väitöskirjassaan, miten aivojen tiedonkäsittely voi selittää yksilöllisiä eroja lapsen kielen oppimisessa. Erityisesti kuulotiedon käsittelyn ja reaktioaikojen havaittiin olevan yhteydessä kielellisiin taitoihin.

- Koen, että palkitseminen ei ole vain hyvin tehdystä työstä, vaan myös ohjauksesta. Olen isossa kiitollisuudenvelassa ohjaajilleni, m***a myös oppiaineelleni kannustavasta ja sopivalla tavalla haastavasta ilmapiiristä. Väitöskirjan palkitseminen kannustaa jatkamaan tutkimuksen tekemistä.

Palkinnot jakoi Tiina Okko (kuvassa vas.) Turun yliopiston avajaisissa.

Seura jakoi yliopiston avajaisissa neljä väitöskirjapalkintoa lukuvuoden 2024–2025 aikana hyväksytyille väitöskirjoille. Väitöskirjojen taso oli poikkeuksellisen korkea.