Lähikuva

09/03/2026

Lähikuva 1/2026 "Ranska" on ilmestynyt!

Yhdysvaltojen muuttuessa henkisesti vieraaksi eurooppalaisten katseet kääntyvät Ranskaan. Suomessa Ranskaa on pidetty eleganttina ja kaoottisena, irrationaalisena ja vieraana kulttuurivaltakuntana. Lähikuvan Ranska-teemanumero esittelee ranskalaiseen elokuvaan ja elokuvateoriaan perehtynyttä, ranskalaisia alkuperäislähteitä lukevaa ja kulttuurista ja historiallista kontekstia ymmärtävää elokuvatutkimusta. Numeron artikkelit käsittelevät suomalaisen ja ranskalaisen elokuvakulttuurin historiallisia kytköksiä, ranskalaista elokuvateoriaa ja ranskalaisen nykyelokuvan lajihistoriallisia taustoja.

***

LÄHIKUVA 1/2026
Kaikki numeron jutut luettavissa verkkolehdestä osoitteessa http://journal.fi/lahikuva

Teemana Ranska
Toimittaneet Laura Saarenmaa ja Kaisu Hynnä-Granberg

Pääkirjoitus
Laura Saarenmaa ja Kaisu Hynnä-Granberg: Amerikkalaisia Pariisissa, pariisilaisia Suomessa

Artikkelit

Aymeric Pantet: Kansainvälisestä Ranskasta kansalliseen Suomeen: Kuvaajat Charlie Bauer ja Marius Raichi 1930-luvulla Suomi-Filmin ja Suomen Filmiteollisuuden palveluksessa

Maija Suoyrjö: Pariisin uudet ja vanhat mysteerit – sarjaelokuvan ja fantastiquen matkassa

Antti Pönni: Seitsemäs taide: Ricciotto Canudon elokuvaestetiikasta

Käännösartikkeli

Ricciotto Canudo: Kuudennen taiteen synty: Tutkielma elokuvasta [Suomentanut Antti Pönni]

Lektio

Tiina Salmia: Söpöt ja kurittomat: Ei-inhimilliset ja inhimilliset poikki-ruumiilliset toimijuudet 2000‑luvun alun valokuvallisissa omakuvissa

Kirja-arvio

Outi Hakola: Yleisradio kulttuurin keskiössä – Anu Koivunen, Maiju Kannisto, Heidi Keinonen & Janne Mäkelä (toim.) (2025) Kulttuurin vuosisata – Luova ohjelmatyö Yleisradiossa 1926–2025

08/12/2025

Lähikuva 4/2025 on ilmestynyt!

Suomen tiedekustantajien liitto palkitsi Lähikuvan Tiedejulkaisemisen päivillä 2025 Vuoden tiedelehdeksi. Lähikuva 4/2025 juhlistaa merkittävää tunnustusta pohtimalla etenkin kulttuurin digitalisoitumisen tai dataistumisen ulottuvuuksia sekä tarkastelemalla dokumenttielokuvan merkityksiä. Numeron artikkelit analysoivat suomalaisten teleoperaattoreiden televisiomainoksia vuosituhannen vaihteen Suomessa ja pohtivat suoratoistopalveluissa kerättävän katsojadatan merkitystä televisiotuotannoille. Numeroon sisältyvä raportti valottaa DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaalin ohjelmistosuunnittelua. Mediatutkimuksen alan lektio korostaa luontodokumenttien kulttuurista ja yhteiskunnallista arvoa.

Numero on omistettu syksyllä 2025 menehtyneelle elokuvaneuvos Kari Uusitalolle (1933–2025).

***

LÄHIKUVA 4/2025
Kaikki numeron jutut luettavissa verkkolehdestä osoitteessa http://journal.fi/lahikuva

Teematon numero
Toimittaneet Kaisu Hynnä-Granberg ja Laura Saarenmaa

Pääkirjoitus
Kaisu Hynnä-Granberg: Juhlintaa, murheita, toivoa paremmasta...

Artikkelit

Touko Vaahtera ja Hanna Varjakoski: Nuoret ja vanhat televiestinnän murroksessa. Kulttuuriset oletukset iästä suomalaisten matkapuhelinoperaattorien televisiomainoksissa matkapuhelimien yleistymisen aikakaudella

Laura Seppälä, Anne Soronen, Saara-Maija Kallio ja Eliisa Vainikka: Tekijyyttä ohjaava ja hämmentävä data suomalaisissa televisiotuotannoissa

Raportti

Martta Tuppurainen: DocPointin ohjelmajohtaja Inka Achtén poimii vuoden parhaat dokumenttielokuvat helmikuiseen Helsinkiin

Lektio

Heidi Mikkola: Luontodokumentti katsomisen, tuntemisen ja tietämisen paikkana – monilajisia kytköksiä estetiikkaan ja toimijuuteen

Kirja-arviot

Niina Oisalo: Kotimaisen dokumentaarisen elokuvatuotannon evoluutiota kartoittamassa – Jouko Aaltonen, Pietari Kääpä & Dafydd Sills-Jones (2023) Documentary in Finland: History, Practice and Policy

Jukka Sihvonen: Suomalainen lastenelokuva elää – Outi Hupaniittu, Marjo Kovanen & Heta Mulari (toim.) (2024) Suomalainen lastenelokuva

Marjo Kovanen: Kansankotinostalgiaa ja muita näkökulmia ruotsalaiseen lastenelokuvaan – Malena Janson (toim.) (2024) Swedish Children’s Cinema: History, Ideology and Aesthetics

14/11/2025

Julkilausuma av-arkistoinnista

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Eduskunta on säätämällä lain Taide- ja kulttuurivirastosta päättänyt yhdistää ensi vuoden alusta nykyisen taiteen edistämiskeskuksen ja kansallisen audiovisuaalisen instituutin uudeksi taide- ja kulttuurivirastoksi. Laissa on muun ohella määräykset taiteen tukijärjestelmän uudistamisesta, m***a audiovisuaalisen instituutin työtä vastaavat säädökset puuttuvat, ja instituutin neuvottelukunta lakkautetaan.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toiminta on perustunut Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista annettuun lakiin sekä kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annettuun lakiin (kulttuuriaineistolaki). Uudistuksen yhteydessä instituutin tehtävät siirtyvät uudelle virastolle. Kulttuuriaineistolain mukaan instituutin tehtävänä on ollut tallentaa ”edustavasti ja monipuolisesti eri aikoina yleisölle lähetettäviä televisio- ja radio-ohjelmistoja”.

Tästä tehtävästä instituutti on 18-vuotisen olemassaolonsa aikana selviytynyt vain osittain. Instituutin elokuvaosasto on mallikelpoisesti ottanut talteen ja digitoinut pitkäaikaissäilytystä varten suomalaiset elokuvat oheisaineistoineen ja organisoinut niiden tutkimus- ja esitystoiminnan. Radio- ja televisio-ohjelmien arkistointi ei ole ollut suunnitelmallista, eikä sen tutkimus- ja esitystoimintaa ole lainkaan aloitettu. Ennen vuotta 2008 lähetetyt radio-ohjelmat puuttuvat instituutista lähes kokonaan. Elokuvien arkistoinnista instituutilla on alan kansainvälisten järjestöjen suositusten mukaiset suunnitelmat aineiston pitkäaikaissäilytyksestä, m***a radio- ja televisio-ohjelmien osalta vastaavia suunnitelmia ei ole.

On pelättävissä, että yhdistymisen jälkeen arkiston mahdollisuudet hoitaa tehtäviään entisestään heikentyvät. Audiovisuaalisen aineiston arkistoinnilla – tai sen puutteella – on olennainen merkitys suomalaisen tutkimuksen aineistopohjalle ja edellytyksille niin media- ja viestintätieteissä, kulttuurintutkimuksessa ja historiantutkimuksessa kuin muillakin humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla.

Tällä perusteella esitämme, että opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyisi ensi tilassa toimiin, jotta kulttuuriaineistolakiin lisätään säännökset Taide- ja kulttuuriviraston yhteydessä toimivasta arkistoinnin asiantuntijaryhmästä.

Lisäksi esitämme, että ministeriö teettäisi selvityksen, miten Taide- ja kulttuurivirasto aikoo selviytyä sille kulttuuriaineistolain mukaan kuuluvista tehtävistä.

Allekirjoittajina
Kulttuurihistorian seura, pj. Hannu Salmi
Kulttuurintutkimuksen seura, pj. Heidi Kosonen
Lähikuva-yhdistys, pj. Outi Hakola
Media- ja viestintätieteellinen seura, pj. Veera Ehrlén
Suomen elokuvatutkimuksen seura, pj. Janne Salminen

09/10/2025

Lähikuva on Vuoden tiedelehti 2025! 🔥🍾

Palkintoperusteissaan raati toteaa Lähikuvan erottuvan "useiden suomalaisten tiedelehtien joukosta tuoreilla teemoillaan sekä lehtien kekseliäästi ja tyylitellysti toteutetuilla ulkoasuilla. [...] Julkaisun vaihtuvat teemat saavat lukijan sukeltamaan välittömästi lehden artikkeleihin ja odottamaan seuraavan lehden yllätyspakettia."

Suomen tiedekustantajien liitto julkisti kahden palkintonsa saajat tänään Tiedejulkaisemisen päivien...

22/09/2025

Lähikuva 3/2025: Audiovisuaalinen metsä on ilmestynyt!

Metsät ovat tarjonneet rikkaan kulttuurisen perinnön elokuvien ja muiden mediatuotteiden käyttöön. Toisinaan metsät ovat vain tapahtumien tausta, m***a monesti niillä on myös merkityksellinen rooli tarinassa. Metsät toimivat yhtä aikaa niin visuaalisesti, kerronnallisesti kuin symbolisesti. Elokuvien metsät kytkeytyvät kulttuuriseen muistiin ja kansallisiin kertomuksiin. Audiovisuaalisten metsien kiehtovuus nousee usein siitä, että emme tiedä niistä kaikkea – ne ilmentävät jotain tuntematonta, ihmistä suurempaa ja meihin vaikuttavaa.

Lähikuvan teemanumero ”Audiovisuaalinen metsä” lähestyy ihmisen ja metsien välistä suhdetta monista suunnista, monenlaisten aineistojen ja näkökulmien kautta. Numeron artikkelit tarjoavat kiinnostavan aikamatkan siihen, miten ihmisen suhdetta metsiin ja kaipuuta luontoyhteyteen on esitetty suomalaisissa elokuvissa ja videotaiteessa. Aiheet eivät rajaudu vain Suomeen, vaan kauhuelokuvien ja japanilaisen elokuvan kautta näkökulma laajentuu kansainväliseksi ja mukaan tarkasteluun tulevat myös metsää kohtaan tunnetut pelot ja ennakkoluulot.

***

LÄHIKUVA 3/2025
Kaikki numeron jutut luettavissa verkkolehdestä osoitteessa http://journal.fi/lahikuva

Teemana: Audiovisuaalinen metsä
Toimittaneet Kristiina Koskinen ja Kaisa Hiltunen

Pääkirjoitus
Kristiina Koskinen ja Kaisa Hiltunen: Räjähtävistä petäjistä puiden puhutteluun – monitasoisia näkökulmia elokuvien metsiin

Artikkelit

Tommi Römpötti, Silja Laine, Kimmo Laine, Noora Kallioniemi, Pietari Kääpä, Aymeric Pantet ja H**e Ronkainen: Tuntematon metsä – Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan metsä muistin paikkana

Kristiina Koskinen: Metsäsuhteita dokumenttielokuvassa – kehon ja tunteiden kertoma todellisuus

Annette Arlander: Liikkuvaa ja lähes liikkumatonta kuvaa mäntyjen kanssa – miten kohdata puu subjektina?

Katsaukset

Kaisa Hiltunen: Vihreä kulta ja jännitteiset metsäkeskustelut

Jaakko Seppälä: Jäniksen vuosi: Yksinolon onnea Suomen metsissä

Jussi Lehtomäki: Kauhuelokuvien metsä vaaran, koettelemuksen tai muutoksen paikkana

Näkökulmat

Tarmo Tähtinen: ”Tasapaino on avain” – metsä ja ihminen Ryusuke Hamaguchin elokuvassa Evil Does Not Exist

Haastattelu

Iiris Olkkonen: Väljä elokuvasäveltäminen ja hiljaisuuden äänet – haastattelussa Laura Naukkarinen

Kirja-arviot

Heidi Kosonen: Laaja m***a paranoidi katsaus posthumanistiseen elokuvaan – Missy Molloy, Pansy Duncan & Claire Henry (2024) Screening the Posthuman

Heidi Kosonen: Dokumenttielokuvan mahdollisuuksia korostava kirja elämänlopusta – Outi Hakola (2024) Filming Death: End of Life Documentary Cinema

18/09/2025

Lähikuva on jälleen ehdolla Vuoden tiedelehdeksi! Palkinnon saajasta kerrotaan torstaina 9.10.2025 Tiedejulkaisemisen päivillä. Raati perustelee valintaansa:

"Lähikuva on huolella toimitettu tiedejulkaisu, jonka selkeä ja kekseliäs ulkoasu houkuttelee tarttumaan eri numeroihin. Teemat ovat tuoreita ja innostavat lukijaa syventymään artikkeleihin. Julkaisun verkkosivut tarjoavat selkeät ohjeet kirjoittajille ja vertaisarvioijille, kattavan arkiston sekä läpinäkyvät tiedot lisensseistä ja eettisistä sitoumuksista. Lehden kirkas kielellinen ilmaisu ja kyky yhdistää kepeyttä ja syvyyttä ovat todiste siitä, että kulttuuri ja taide sekä niiden tutkimus ovat luovuttamattoman tärkeitä."

Vuoden tiedelehti -palkinnosta kilvoittelee tänä vuonna neljä tieteellistä julkaisua. Finalistit...

15/08/2025

Call for Papers: Lähikuva 4/2026: Seksi ja seksuaalisuus audiovisuaalisessa mediakulttuurissa

Seksuaalioikeudet ja moninaiset seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden representaatiot ovat nousseet 2000-luvulla yhä näkyvämmiksi osaksi audiovisuaalista mediakulttuuria. Sukupuoli-, seksuaalisuus- ja suhdenormeja haastetaan, ja seksipositiivisuus, queer-näkökulmat ja seksuaalipoliittinen aktivismi, kuten -liikehdintä, ovat saaneet yhä enemmän mediatilaa. Kutsumme tekstiehdotuksia Lähikuvan erikoisnumeroon, joka tarkastelee seksin ja seksuaalisuuden esittämistä, kokemista ja politiikkaa audiovisuaalisen median konteksteissa.

Lue koko ilmoitus:

Call for Papers: Lähikuva 4/2026: Seksi ja seksuaalisuus audiovisuaalisessa mediakulttuurissa 2025-08-15 Seksuaalioikeudet ja moninaiset seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden representaatiot ovat nousseet 2000-luvulla yhä näkyvämmiksi osaksi audiovisuaalista mediakulttuuria. Sukupuoli-, seksuaalisuu...

06/06/2025

Lähikuva 2/2025: Ruoka on ilmestynyt!

Lähikuvan Ruoka-teemanumerossa tarkastellaan kriittisesti median ruokakuvastoja ja kuvastojen kautta muodostuvaa suhdettamme tuotantoeläimiin. Erityishuomion kohteena ovat audiovisuaalis-tekstuaaliset keinot, joilla eläinperäistä ruokakulttuuria on Suomessa edistetty ja ylläpidetty. Suomalaiseen ruoantuotantoon keskittyvien tutkimusartikkelien ohella numeron katsaukset luovat katseen syömisen kuvauksiin kansainvälisissä mediatuotteissa.

***

LÄHIKUVA 2/2025
Kaikki numeron jutut luettavissa verkkolehdestä osoitteessa http://journal.fi/lahikuva

Teemana: Ruoka
Toimittanut Laura Saarenmaa

Pääkirjoitus

Laura Saarenmaa ja Kaisu Hynnä-Granberg: Muutosvastarintaa ruokamurroksessa

Artikkelit

Laura Saarenmaa: Hyvät lihat tarjouksessa: K-kaupan Väiski ja suomalaisen lihankulutuksen nousukausi

Taija Kaarlenkaski, Sonja Mutanen ja Juhana Venäläinen: Onnellisia lehmiä vai yksinäisiä koneita? Maidontuotannon kulttuuriset esitykset sosiaalisessa mediassa

Katsaukset

Viktoria Murskaja: ”Ja sitten syödään”. Katsaus ruokaan japanilaisessa elokuvassa

Roosa-Maria Musse: Mukbang-ilmiö sosiaalisen median videoalustoilla

Näkökulmat

Joel Kuortti: Puhutaan viinisti. Suomalaisen viinipuheen rakentumisesta

Kirja-arviot

Freja Högback: Mitä ekofeminismi ja kriittinen eläintutkimus tarjoaa Suomen ruokakeskusteluun? – Kadri Aavik, Kuura Irni & Milla-Maria Joki (toim.) (2024) Feminist Animal and Multispecies Studies: Critical Perspectives on Food and Eating

Outi Pajala: Pyhä leikkeleraivo! Uskontotieteen näkökulmia ruokaan– Virpi Mäkinen, Heikki Pesonen & Risto Uro (toim.) (2023) Pyhä, paha ruoka. Uskonnon ja etiikan näkökulmia

22/05/2025

Call for papers: Lähikuva 3/2026: Ooppera!

Alkuvuodesta 2025 ensi-iltansa saanut, 1950-1960-lukujen oopperatähti Maria Callasista kertova Maria houkutteli elokuvateattereihin paitsi elokuvan myös oopperan ystäviä. Elokuvatähti Angelina Jolien keskittynyt Callas -tulkinta puolestaan avasi monelle Jolie-fanille ovet oopperan maailmaan. Kaunotaiteisiin kuuluvaa oopperaa käytetään tyyppiesimerkkinä harvojen harrastamasta eliittikulttuurista. Samaan aikaan ooppera on voimakkaasti kietoutunut populaarikulttuurin ääniraitoihin, kuviin ja kertomuksiin, ja se elää ja vaikuttaa toistuvina viittauksina laajojen yleisöjen suosimissa viihdegenreissä. Oopperailtaa viettivät niin Sinkkuelämän Carrie kuin Emily in Paris -sarjan Emily. Oopperavierailu tarjoaa sarjaviihteessä motiivin gaalapukeutumiseen ja mahdollisuuden sijoittaa romanttisia kohtauksia oopperatalojen loisteliaisiin puitteisiin. Toisinaan ooppera toimii myös tarinan aiheena, kuten suoratoistopalvelu HBO Maxin The Gilded Age -sarjassa, jossa kamppailu newyorkilaisen vanhan eliitin ja uusrikkaiden välillä kiteytyi kiistaan aitiopaikoista oopperassa.

Ooppera-aitiot ovat elokuvissa ja sarjoissa moninaisten tunteiden ja toiminnan paikkoja. Aition suojissa vakoillaan, vaihdetaan salaisia katseita ja toteutetaan murhia. Ja toisinaan myös lumoudutaan lavalla nähdystä esityksestä. Oopperan tarinaan uppoutuva ja kuulemastaan kyyneliin liikuttuva katsoja kuuluu viihde-elokuvan klassisiin trooppeihin.

Lähikuvan 3/2026 teemana on Ooppera. Kutsumme teemanumeroon artikkeleita, katsauksia ja näkökulmakirjoituksia, joissa pohditaan oopperataiteen ja mediakulttuurin risteyskohtia ja yhteenkietoutumisia, ja tutkitaan kulttuurijournalismin lajeja oopperataiteen tulkitsijana ja arvottajana. Käsikirjoitukset voivat liittyä oopperatuotantojen mediavastaanottoon, taidekritiikkiin ja viestintään, oopperaa koskevaan luokkapuheeseen tai oopperan representaatioihin ja viittauksiin elokuvissa ja populaarissa mediakulttuurissa. Elokuvan, television ja median ja viestinnän tutkimuksen ohella tervetulleita ovat esimerkiksi musiikkitieteen, draamantutkimuksen, kulttuurihistorian, kulttuurien tutkimuksen, sosiologian ja mediakasvatuksen alojen tarjoamat näkökulmat.

Pyydämme kiinnostuneita lähettämään otsikon, abstraktin ja tiedon tekstityypistä numeron toimittajille Laura Saarenmaalle (laura.saarenmaa[at]utu.fi) ja Meri Kytölle (meri.kyto[at]utu.fi) 15.8.2025 mennessä.

Valmiin vertaisarvioitavat artikkelit tulee toimittaa journal-portaalin kautta 15.2.2026 mennessä. Muut numeroon tulevat tekstit tulee toimittaa 31.3.2026 mennessä. Numero julkaistaan alkusyksystä 2026.

Kuva: Pablo Larrainin ohjaamasta elokuvasta Maria (2024).

01/04/2025

Lähikuva 1/2025 Video on ilmestynyt!

Audiovisuaalisuudesta on tullut 2000-luvulla keskeinen viestintää ja etenkin sosiaalista mediaa määrittävä muoto. Lyhytvideoiden tuotannolla ja jakamisella on huomattava merkitys sosiaalisen median alustoilla, joilla sisältö tarjotaan usein lyhyinä koosteina, joiden sekaan on joskus pilkottu aineksia myös pidemmistä esitysmuodoista, kuten elokuvista ja televisio-ohjelmista. Samalla videomaisuus on alkanut ohjata myös muita audiovisuaalisen viestinnän muotoja.

Taloudellinen, teknologinen ja kulttuurinen ympäristö on väkisinkin vaikuttanut videoilmaisuun, jota nykyisellään tuntuu määrittävän intensiivisyys. Videoissa ei välttämättä ole selkeää tarinan kaarta, vaan ne voivat luoda nopeita katsauksia tilanteeseen, tunteeseen tai kokemukseen.

Lähikuvan Video-teemanumerossa kiinnitämme katseemme videoon osana nykyistä audiovisuaalista kulttuuria. Etenkin kotimaisella tutkimuskentällä on ollut vasta vähän keskustelua videoista ilmaisumuotona ja niiden merkityksestä osana kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta.

Numeron 1/2025 vastaavat toimittajat: Outi Hakola, Antti Pönni & Tanja Sihvonen

***

LÄHIKUVA 1/2025
Kaikki numeron jutut luettavissa verkkolehdestä osoitteessa http://journal.fi/lahikuva

Teemana: Video
Toimittaneet Outi Hakola, Antti Pönni ja Tanja Sihvonen

Pääkirjoitus
Outi Hakola, Antti Pönni ja Tanja Sihvonen: Voihan video!

Artikkelit

Pekka M. Kolehmainen: Ideologista linnaketta rakentamassa: PragerU:n videotuotanto antifeministisenä kulttuurisotateollisuutena

Tanja Sihvonen, Nuppu Pelevina, Ville Manninen, Teija Waaramaa, Virpi Salojärvi ja Liisa Kääntä: ”Mitä oot mieltä tästä?” – Ylen journalistiset sisällöt videojakoalusta Tiktokissa

Ville Malinen: Ayrton Sennan kuolinonnettomuutta käsittelevät pelivideot kulttuurisen muistin muotona ja välineenä

Katsaukset

Outi Hakola: Videoesseiden mahdollisuudet korkeakoulutuksessa

Tytti Rantanen: Outoja huokauksia: Anneli Nygrenin viisto camp-erotiikka

Tarmo Tähtinen: Shellin televisiomainoksia, arkea ja arkeologiaa Youtubessa

Näkökulmat

Samuli Launonen: UMK ja sateenkaaren rajat. Kenen ehdoilla Uuden musiikin kilpailu vie queeria valtavirtaan?

Lektiot

Niina Oisalo: Pysäytyskuvia, takaumia ja aaltoja. Dokumentaarinen elokuva laajentaa ajallista mielikuvitusta

Marjo Kovanen: Millaista on kauhu lastenelokuvassa ja miten sitä tulisi elokuvakasvatuksessa lähestyä?

Kirja-arviot

Jouko Aaltonen: Miten dokumenttielokuva muistaa? – Niina Oisalo (2024) Traces, gaps, and constellations: Acts of remembering in contemporary Nordic documentary film

Meeri Pihlström: Tulkintojen ja kokemuksien kyllästämä Disney – Priscilla Hobbs (toim.) (2023) Interpreting and Experiencing Disney: Mediating the Mouse

12/12/2024

Lähikuva 4/2024 on ilmestynyt!

Teematon numero antaa tilaa ajankohtaisille näkökulmille audiovisuaalisen kulttuurin tutkimukseen. Numeron tutkimusartikkelit käsittelevät aiheita ylirajaisesta muistista podcastien aistimellisuuteen ja nuorten osallisuuden lisäämiseen elokuvanteon keinoin. Lisäksi julkaistaan Helsingin yliopistossa audiovisuaalisen kulttuurin professorina aloittaneen Ilona Hongiston juhlaluento ”Audiovisuaalisuus pinnan alla” sekä Oulun yliopistossa elokuvatutkimuksesta väitelleen Aino A. T. Isojärven lektio Disney-animaatioiden isähahmojen kulttuurihistoriasta. Haastattelussa nostetaan esille yksi harvoin tutkimuksessa esiin pääsevä mediatyön ammattiryhmä, kun Zoe Burtsow kertoo maskeeraajan työn muutoksista televisiossa 40 vuoden aikana.

***

LÄHIKUVA 4/2024
Kaikki numeron jutut luettavissa verkkolehdestä osoitteessa http://journal.fi/lahikuva

Teematon numero
Toimittaneet Maiju Kannisto ja Mari Pajala

Pääkirjoitus
Maiju Kannisto ja Mari Pajala: Lähikuvassa näkymätön työ

Artikkelit
Nika Potinkara, Ulla Savolainen ja Elo-Hanna Seljamaa: Muistikulttuurien välissä. Inkerinsuomalaisuus Näkemiin Neuvostoliitto -elokuvassa ja sen ylirajaisessa vastaanotossa

Tarja Rautiainen-Keskustalo: Podcast – kuunteleminen tekstinjälkeisessä ajassa

Karoliina Maanmieli ja Matias Hämäläinen: Elokuvaa apatiaa vastaan. Etnografinen tutkimus kirjallisuusterapian menetelmiä hyödyntävästä nuorten elokuvahankkeesta

Professoriluento
Ilona Hongisto: Audiovisuaalisuus pinnan alla: meri, tieto ja taide

Lektio
Aino A. T. Isojärvi: Disney-isyyden historia edustaa länsimaisen miehisyyden kulttuurihistoriaa populaarivalkokankaalla

Haastattelu
Maiju Kannisto: Zoe Burtsow: Maskeeraajan neljä vuosikymmentä tv-ruudun takana