Lihastautiliitto ry

04/09/2026

Kysyimme Instagramissa, mitä toivoisit muiden
tietävän lihassairauksista?

Saimme hyviä vastauksia:

“Miten paljon erilaisia oireita niihin voi kuulua ja oireet voi olla ihan erit myös samaa diagnoosia sairastavilla.”

“Kuinka paljon lihassairaus aiheuttaa väsymystä.”

“Väsymys ja jaksaminen on ihan oikea oire, eikä tarkoita laiskuutta.”

“Ei vaikuta aivotoimintaan heikentävästi.”

“Että ihminen kellä on lihassairaus / on pyörätuolissa voi myös pystyä kövelemään.”

“Sairaus voi olla näkymätön.”

Mikä sinun vastauksesi on? Kirjoita se kommenttiin. Lisätään yhdessä lihastautien tietoisuuttaa.

03/09/2026

Vielä ehtii! EUPATI Suomen opintoryhmässä tänään 3.9. klo 17–18 on aiheena lääketurva.

Aihetta tapaamisessa alustavat Mirjam Savola ja Johanna Vuorinen (Senior Specialist, Pharmacovigilance) PharmaLex Finland Oy:sta. Opintoryhmässä käsitellään, mitä lääketurva on, miksi haittavaikutusten ilmoittaminen on tärkeää ja milloin ilmoitus tulisi tehdä. Lisäksi tarkastellaan, miten haittavaikutustietoja hyödynnetään lääkkeiden hyöty/haitta -suhteen jatkuvassa arvioinnissa ja potilasturvallisuuden parantamisessa.

Ilmoittaudu mukaan alta löytyvän linkin kautta!

EUPATI Suomen opintoryhmässä torstaina 3.9.2026 klo 17–18 on aiheena lääketurva. Tervetuloa mukaan tapaamiseen!

02/09/2026

Tänään 2.9. vietetään Lihastautien tietoisuuspäivää.

Suomessa on noin 20 000 lihastautia sairastavaa henkilöä. Lihassairauksia on satoja erilaisia, ja niiden vaikutukset ihmisten elämään ja toimintakykyyn ovat hyvin erilaisia.

Lihastautia sairastavia on kaikenikäisiä ja he ovat mukana monenlaisessa arjessa, työssä, opinnoissa ja vapaa-ajalla. Lihassairaus voi näkyä ulospäin – tai olla lähes näkymätön.

Lihassairaus ei määritä ihmistä. Ihmisarvo ei riipu toimintakyvystä.

Tutustu Lihastautien tietoisuuspäivän kampanjaan ja katso video:

Lihassairauksia sairastaa Suomessa noin 20 000 ihmistä. Lihassairauksia on satoja, ja ne vaikuttavat ihmisten elämään hyvin eri tavoin.

01/09/2026

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ansiosta monella meistä on ollut joku, joka tukee ja auttaa vaikeissakin elämäntilanteissa. Mitä jos kohta ei ole ketään?

SOSTE - Suomen sosiaali ja terveys ry muistuttaa päättäjiä sote-järjestöjen merkityksestä järjestämällä hiljaisen mielenilmauksen Säätytalon edustalla Helsingin Snellmaninaukiolla budjettiriihen ensimmäisenä aamuna tänään tiistaina 1. syyskuuta.

Hiljainen mielenilmaus koostuu tyhjistä tuoleista sekä banderollista, jossa lukee .

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ansiosta monella meistä on ollut joku, joka tukee ja auttaa vaikeissakin elämäntilanteissa. Mitä jos kohta ei ole ketään?

Hallitus päätti huhtikuun kehysriihessä leikata sote-järjestöjen valtionavustuksista eli niin kutsutuista STEA-avustuksista 50 miljoonaa euroa lisää jo aiemmin päätettyjen 140 miljoonan euron leikkausten päälle.

STEA-avustuksia ollaan leikkaamassa vaalikauden aikana siten peräti 190 miljoonalla eurolla eli lähes 50 prosentilla vuoden 2024 tasoon nähden. Ensi vuonna avustuksista on lähdössä yhdellä kertaa 84 miljoonaa euroa eli noin kolmasosa.

Näin massiivinen leikkaus sote-järjestöjen STEA-avustuksiin iskee kovaa sekä järjestöjen kohtaavaan työhön että vaikuttamistoimintaan.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt auttavat esimerkiksi lapsiperheitä, nuoria, vanhuksia, yksinäisiä, kriisejä kohdanneita, pitkäaikaissairaita, vammaisia ja kaikkien heidän läheisiään. Lisäksi sote-järjestöillä on tärkeä rooli edustamiensa ihmisryhmien äänitorvena.

SOSTE muistuttaa päättäjiä sote-järjestöjen merkityksestä järjestämällä hiljaisen mielenilmauksen Säätytalon edustalla Helsingin Snellmaninaukiolla budjettiriihen ensimmäisenä aamuna tänään tiistaina 1. syyskuuta.

Hiljainen mielenilmaus koostuu tyhjistä tuoleista sekä banderollista, jossa lukee .

Kyseinen aihetunniste on tuttu sosiaalisen median kampanjasta, jossa sote-järjestöt ovat tuoneet esiin toimintansa merkitystä ja vedonneet päättäjiin kevään kehysriihessä päätettyjen 50 miljoonan euron lisäleikkausten perumiseksi. Tuoleilta löytyy kampanjassa nähtyjä some-julkaisuja.

"Jos leikkaukset toteutuvat ja sote-järjestöjen avustukset vähenevät yhdellä kertaa noin kolmanneksella, monien ammattiauttajien ja sote-järjestöjen työ päättyy kokonaan tai valtaosin, vapaaehtoisten panos jää vaille koordinaatiota, ihmisten saama apu vähenee ja haavoittuvassa asemassa olevien ääni hiljenee", summaa SOSTEn viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Ulla Kiuru.

30/08/2026

Lihassairauksia on satoja erilaisia. Ne ovat harvinaisia ja voivat vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn ja arkeen hyvin eri tavoin.

Joku tarvitsee liikkumiseen apuvälineen tai apua arjen toimintoihin. Toisella sairaus voi näkyä esimerkiksi lihasvoiman heikkenemisenä tai uupumisena – tai se ei näy ulospäin lainkaan.

Myös sairauden eteneminen, oireet ja tuen tarpeet vaihtelevat.

Siksi myös meitä lihastautia sairastavia on monenlaisia.

Yksi asia on kuitenkin yhteinen: ihmisarvo ei riipu toimintakyvystä.

Tehdään lihassairauksia näkyvämmiksi:

Lisätietoa lihastaudeista ja tietoisuuspäivästä: https://lihastautiliitto.fi/lihastauti2026fb

28/08/2026

Tutustu keräykseen ja lahjoita: https://lihastautiliitto.fi/tue-als-tutkimusta-kerays-jatkuu-syyskuun-ajan/

28/08/2026

Tiesitkö, että Suomessa on noin 20 000 lihastautia sairastavaa?

Lihassairauksia on satoja erilaisia, ja niiden vaikutukset ihmisten elämään ovat hyvin erilaisia. Jollekin sairaus näkyy arjessa vahvasti, toiselle ei päällepäin lainkaan.

Silti jokaisella meistä on sama oikeus elää omannäköistä elämää – yhdenvertaisesti ja esteettömästi.

2.9. on Lihastautien tietoisuuspäivä.

Tule mukaan tekemään lihassairauksia näkyvämmiksi.

Tutustu lihastauteihin ja kampanjasivuun: https://lihastautiliitto.fi/lihastauti2026fb

27/08/2026

1 600 kilometriä ALS-tutkimuksen hyväksi – keräys jatkuu vielä syyskuun loppuun!

👉 Tue ALS-tutkimusta ja lahjoita keräykseen:
https://kerays.aivosaatio.fi/fundraisers/tarina-rohkeudesta-kestavyydesta-ja-als-n-nakyvaksi-tekemisesta-helsinki-nordkapp-1-600-km-hyvantekevaisyyspyoraily

Hollantilaiset ystävykset Wouter ja Ruben pyöräilivät heinäkuussa Helsingistä Nordkappiin ALS-tutkimuksen hyväksi. Matkaan kului 10 päivää ja 1 600 kilometriä – viimeisenä päivänä nousumetrejä kertyi yli 1 700.

Matkan taustalla on henkilökohtainen tarina: Wouterin Suomessa asuva appiukko sai ALS-diagnoosin vuonna 2025. Pyöräilyllä haluttiin kerätä varoja ALS-tutkimukseen ja tehdä sairautta tunnetummaksi.

🚲 Pyöräily päättyi Nordkappiin, m***a keräys jatkuu.

Aivosäätiön keräys on avoinna 30.9.2026 asti. Jokainen lahjoitus auttaa tukemaan ALS-tutkimusta.

25/08/2026

Kuka auttaa, jos sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoama tuki katoaa?

Sote-järjestöjen valtionavustuksista ollaan leikkaamassa ensi vuonna kerralla yli kolmasosa ja koko hallituskauden aikana lähes puolet. Tämä ei käy – viime kevään kehysriihessä päätetyt 50 miljoonan euron lisäleikkaukset on peruttava.

Sote-järjestöjen valtionavustukset eli STEA-avustukset ovat vain 0,3 prosenttia valtion tämän vuoden budjetista. Tästä leikkaamalla ei valtiontaloutta korjata.

Sote-järjestöt auttavat ja edustavat esimerkiksi lapsiperheitä, nuoria, vanhuksia, yksinäisiä, kriisejä kohdanneita, pitkäaikaissairaita, vammaisia ja kaikkien heidän läheisiään. Lisäksi sote-järjestöillä on tärkeä rooli edustamiensa ihmisryhmien äänitorvena.

Jos sote-järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksia rajoitetaan, yhteiskunnallisesta päätöksenteosta katoaa tärkeää kokemustietoa ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten ääni heikkenee.

Ja jos sote-järjestöt eivät leikkausten vuoksi enää pysty tarjoamaan tukea, ihmiset hakevat ennen pitkää apua jo valmiiksi tiukoilla olevilta hyvinvointialueilta tai putoavat pahimmassa tapauksessa kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle.

Sote-järjestöjen ansiosta monella meistä on ollut joku, joka tukee ja auttaa. Mitä jos kohta ei ole ketään?