Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys

25/09/2026

Luonnon aarteita metsissä.

Matsutakea on Japanissa pidetty jumalten ruokana ja parhaista sienistä maksetaan suuria summia. Lue juttu: https://suomenluonto.fi/artikkelit/lajia-etsimassa-matsutake-harvojen-herkku/

25/09/2026

23/09/2026

Hyvää syyspäiväntasausta! Annetaan hämärän helliä.

Tänään keskiviikkona vietetään syyspäiväntasausta! Päivä ja yö ovat nyt kaikkialla kotiplaneetallamme suunnilleen samanmittaiset.

Pohjoisella pallonpuoliskolla päivä on lyhentynyt jo kolmen kuukauden ajan kesäpäivänseisauksesta lähtien. Nyt kallistumme Auringosta poispäin pimeyden puolelle, ja päivät alkavat lyhentyä vauhdilla.

Ihanaa! Keho ja mieli kaipaavatkin jo mahdollisuutta nojata kohti lempeää hämärää, kesän räiskyvän kirkkaan valon ja tekemisentäyteisten, pitkien päivien jälkeen.

Nykyisessä elämänmenossa harva pystyy elämään auringon luomassa luontaisessa rytmissä, m***a siihen voi kiinnittää tietoisesti huomiota arjessaan.

Antaudu siis hämärän hellittäväksi ja vedä pimeyden pehmeys ympärillesi kuin turvalliseksi peitoksi. Taita sateenvarjo sivuun, nosta kasvot kohti tummia pilviä ja anna ihosi tuntea pisaroiden rummutus. Nappaa auringonsäteet talteen lounastaukokävelyillä ja vapaapäivien retkillä.

Vuodenaikojen vaihtelu on suomalaisen luonnon suuri rikkaus. Jokainen vuodenaika ja niiden vivahteet tuovat mukanaan oman tunnelmansa ja erityispiirteensä. Nyt kannattaa nauttia pimeästä, sillä ei siihen mene kuin kolme kuukautta, kun valo alkaa jälleen talvipäivänseisauksen jälkeen lisääntyä!

Kuva: Jarmo Images / AdobeStock

22/09/2026

Nyt olisi aika osoittaa mieltä.

Nyt tarvitaan tekoja - tule osoittamaan mieltä Viiankiaavan puolesta lauantaina 26.9.!
Aika: La 26.9. klo 13
Paikka: Rautatientori, Helsinki
Tule ja ota kaveri mukaan – pidetään Viiankiaapa suojeltuna!

Mielenosoituksen järjestävät Greenpeace Suomi, BirdLife, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri, WWF, Kaivoskriittinen kansanliike sekä Luontoliitto.

22/09/2026

Mustatorvisieni on metsän piilotettu herkku!

Mustatorvisieni viihtyy rehevissä metsissä ja lehdoissa sekä tuoreissa, lehtomaisissa kangasmetsissä. Se on helppo tunnistaa, m***a sitä voi olla yllättävän vaikea löytää.

Lähes musta, torvimainen sieni sulautuu taitavasti aluskasvillisuuteen. Kun löydät ensimmäisen, kannattaa katsoa tarkasti ympärille: samalla kasvupaikalla voi kasvaa kokonainen aarreaitta. Paikka on hyvä laittaa muistiin, koska laji kasvaa samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Paras satokausi on elo- lokakuu.

Mustatorvisieni on monien mielestä yksi parhaista ruokasienistämme. Se ei vaadi esikäsittelyä ennen ruoanlaittoa ja sopii keittoihin, kastikkeisiin, muhennoksiin ja paistoksiin. Kuivattuna jauheena siitä saa upean mausteen syksyn ja talven ruokiin.

👉 Tutustu mustatorvisieneen tarkemmin. Suora linkki löytyy ensimmäisestä kommentista ⬇️

04/09/2026

Suomen luonnon päivän jälkimainingeissa järjestettiin yhdistyksen niittotalkoot ja sieniretki. Niittotalkoissa ennallistettiin ketoa poistamalla niityltä heinien mukana ravinteita. Sieniretkellä opittiin mukavasti lajien tunnistamista, ja saatiin vähän sienikoreihin kotiin viemistä.

29/08/2026

Hyvää Suomen Luonnon päivää! Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksellä on tapahtumia ensi viikolla, niistä tietoa yhdistyksen sivustolla.

Tänään heittäydymme täysin rinnoin nauttimaan juhlapäivän upeasta keskipisteestä, suomalaisesta luonnosta!

Voit juhlistaa päivää esimerkiksi näin:

1. Lähde retkelle! Osallistu Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten opastetuille retkille tai järjestä omatoiminen retki sinulle tärkeässä luontokohteessa.

2. Liputa luonnolle. Tiesitkö, että Suomi on ainoa maa maailmassa, joka liputtaa luonnolleen? Nostetaan siis ylpeinä liput salkoon! Voit myös pukeutua sinivalkoiseen.

3. Leivo mustikkapiirakka. Suomen luonnon päivällä on oma nimikkoleivoksensa, mustikkapiirakka. Olisiko se hyvä jälkiruoka vaikkapa piknikille rantakalliolla?

4. Nuku yö ulkona. Kun retkelle lähtee, ei sieltä malttaisi tulla pois ollenkaan. Ota siis teltta tai riippumatto mukaan ja nuku yö ulkona! Elokuu on myös hyvää aikaa tarkkailla tähtitaivasta.

5. Osallistu En ole koskaan luonnossa -somehaasteeseen. Mieti, mitä sellaista sinä voisit tehdä luonnossa, mitä et ole siellä aikaisemmin tehnyt – ja tee se!



Kuva: Paul Stevens

21/08/2026

28/06/2026

Miksi ihmistoiminnan luomia elinympäristöjä pitää hoitaa?

Perinnebiotoopit – eli tuttavallisemmin esimerkiksi kedot, niityt ja metsälaitumet – ovat perinteisen karjatalouden muokkaamia runsaslajisia elinympäristöjä. Niiden hoidon tärkeydestä puhuttaessa moni miettii, miksi ihmeessä meidän pitää hoitaa ja suojella luontotyyppejä, jotka ovat syntyneet ihmisen ja perinteisen maatalouden seurauksena. Eikö luonto osaa huolehtia itse itsestään?

Vastaus löytyy yllättävän kaukaa nyttemmin Suomena tunnetun maa-alueen historiasta – ajalta ennen kuin me ihmiset vaelsimme tänne!

Vaikka perinnebiotoopit ovat muotoutuneet perinteisen maatalouden ympärille, niillä elävä lajisto on ollut täällä ainakin jo viimeisimmän jääkauden päättymisestä lähtien. Noihin aikoihin täällä vaelsivat villamammutit, arovisentit ja alkuhärät. Kun ilmasto lämpeni ja ihminen saapui, nämä isot laiduntajajättiläiset katosivat.

Entisten mammuttiarojen kasvit löysivät lopulta turvapaikan perinteisestä maataloudesta. Karjan laidunnus ja viikateniitto korvasivat historialliset laiduntajat ja pitivät maiseman avoimena. Osa näistä kasveista menestyykin enää vain perinnebiotoopeilla. Esimerkiksi kaikista Suomen uhanalaisista putkilokasveista yli neljäsosa elää näillä alueilla.

Nykyään perinnebiotoopit ovat hätätilassa. Viimeisen 50 vuoden aikana niiden pinta-ala on romahtanut yli 90 %. Ilman hoitoa ne kasvavat umpeen, ja samalla menetetään valtava määrä elämää. Perinnebiotoopit ovat luontotyypeistämme lajirikkaimpia: yhdellä ainoalla neliömetrillä voi kasvaa jopa 35 eri kasvilajia!

Perinnebiotoopeista huolehtiminen onkin siis tehokas tapa torjua luontokatoa. Esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeessa suojellaan Suomen uhanalaisinta luontoa hoitamalla perinnebiotooppeja ja muita uhanalaisten lajien elinympäristöjä ympäri Uuttamaata.

Haluatko sinäkin lähiluonnon ykköspuolustajaksi? Luonnonsuojeluliiton jäsenenä suojelet suomalaista luontoa ja tapaat muita luonnonystäviä: sll.fi/liity

Kuva: Reetta Hallikainen

28/06/2026

Onko pihassasi nurmikko, jota et syystä tai toisesta voi muuttaa pölyttäjiä helliväksi kukkaniityksi? Ei huolta – onneksi nurmikonkin voi saada kukkimaan!

Matalakasvuisten kukkien kylvö ovat helppo ensiaskel kohti pölyttäjäystävällisempää pihaa, sillä ne soveltuvat kylvettäväksi nurmikon sekaan. GreenCaren Valkoapila- ja Pörriäisen kukkaseos -siemeniä voi kylvää vielä kesäkuun loppuun asti.

Samalla kun yksitotinen nurmikko herää kukkimaan, kylvät omalta osaltasi siemenen luonnonsuojelutyöhön. Kotimainen GreenCare on Luonnonsuojeluliiton yritysyhteistyökumppani. Valkoapila- ja Pörriäisen kukkaseos ovat yhteistyön nimikkotuotteita, ja GreenCare tukee Luonnonsuojeluliiton työtä luonnon monimuotoisuuden puolesta lahjoituksella.

Jokainen piha voi olla pölyttäjien keidas! 🌸🌼

Kuva: Titta Viksted / Luonnonsuojeluliitto