08/09/2026
Vastine Iltalehden artikkeliin 8.9.2026
Iltalehden toimittajalla Joakim Kullaksella oli käytettävissään sekä STEA:n tarkastusraportti että hallinto-oikeudelle jättämämme valitus, joka sisältää asiassa olennaisia lisäselvityksiä ja näkökulmia. Siitä huolimatta artikkeli perustuu käytännössä yksinomaan STEA:n näkemyksiin eikä huomioi niitä perusteluja, joita olemme asiassa esittäneet.
Artikkelin otsikko "Karut tiedot päihdejärjestöstä" sekä kristillisyyteen viittaava ilmaisu maksullisen sisällön houkuttimena ovat esimerkkejä keinoista, joilla media pyrkii herättämään lukijoiden kiinnostuksen. Tähän asetelmaan ei kuitenkaan sovi se tosiasia, että asiassa ei ole annettu lainvoimaista päätöstä eikä järjestöä ole todettu syylliseksi verovarojen huolimattomaan käyttöön. STEA:n ratkaisu on parhaillaan oikeudellisen arvioinnin kohteena, ja asia on siten edelleen kiistanalainen.
Hallinto-oikeudelle jätettyä valitusta ovat valmistelleet lakiasioiden ammattilaiset sekä henkilö, jolla on pitkä kokemus STEA:n tarkastustoiminnasta. Järjestön kirjanpidon on vuosittain tarkastanut auktorisoitu tilintarkastusyhteisö, eivätkä sen tarkastajat ole päätyneet samaan arvioon kuin STEA. Tilintarkastajien mukaan järjestön kirjanpito on ollut asianmukaisesti eriytetty kustannuspaikkoineen, toisin kuin tarkastusraportissa esitetään.
Valituksessamme olemme myös tuoneet esiin koronaviruspandemian aikana vallinneet poikkeukselliset olosuhteet. Ne vaikuttivat merkittävästi erityisesti ryhmätoimintojen toteuttamiseen tarkastelujaksolla, jolloin osa toiminnasta toteutettiin etäkuntouttavina palveluina.
Lisäksi pidämme aiheellisena arvioida kriittisesti niitä menetelmiä, joilla tarkastushavainnot on tehty. Tarkastusraportissa käytetyt ilmaisut, kuten "ei ole luotettavasti todettavissa", "ei voida pitää mahdollisena" ja "ei voida pitää uskottavana", viittaavat osittain arvioihin ja tulkintoihin eivätkä yksiselitteisesti osoitettuihin tosiseikkoihin. Mielestämme takaisinperintää ei voida perustaa oletuksiin tai luulonvaraisiin johtopäätöksiin.
Monet järjestöt ja yksityishenkilöt, jotka ovat seuranneet toimintaamme läheltä, tuntevat myös asian taustat. Samaria toimi vuosina 2016-2023 Perussuomalaisten, Kristillisdemokraattien ja Kotimaisen avustustyön liiton yhteistyökumppanina hallinnoiden yli sadalle seurakunnalle ja järjestölle eduskunnan jakovaroista myönnettyä ruoka-aputoiminnan valtionavustusta.
Tähän ajanjaksoon mahtuu myös vuonna 2020 toteutettu STEA:n valvontakäynti, josta viranomainen sai myöhemmin huomautuksia eduskunnan oikeusasiamieheltä ja Valtiontalouden tarkastusvirastolta. Samalla ruoka-aputoiminta leimautui julkisessa keskustelussa osin poliittiseksi kysymykseksi, mikä näkyi myös toimintaan kohdistuneena arvosteluna. Aihetta käsiteltiin useissa tiedotusvälineissä, muun muassa Ylen MOT-ohjelmassa vuonna 2021. Lisäksi Samaria nousi julkisuuteen Helsingin Sanomien uutisoinnissa, jossa järjestö yhdistettiin kansanedustaja Mika Niikkoon.
Vuoden 2020 valvontakäynti käynnisti tapahtumaketjun, jonka seurauksia käsitellään edelleen oikeusasteissa. Samojen tapahtumien yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti laajan tarkastuksen vuosien 2017-2020 toiminnastamme. Tarkastuksessa aineistomme todettiin asianmukaisiksi eikä tarkastus johtanut huomautuksiin.
Kaikesta tapahtuneesta huolimatta pidämme tärkeänä, että asia käsitellään asianmukaisesti oikeudellisessa prosessissa. Näin voidaan erottaa toisistaan tosiasiat, tulkinnat ja mahdolliset muut vaikuttimet. Luotamme siihen, että käsittely johtaa oikeudenmukaiseen lopputulokseen.
Porvoossa 8.9.2026
----
Bemötande till Iltalehtis artikel 8.9.2026
Journalisten Joakim Kullas hade tillgång både till STEA:s granskningsrapport och till vårt överklagande till förvaltningsdomstolen, vilket innehåller väsentliga tilläggsuppgifter och synpunkter i ärendet. Trots detta bygger artikeln i praktiken enbart på STEA:s uppgifter och beaktar inte de sakliga argument som vi har framfört.
Rubriken "Kärva uppgifter om en missbruksorganisation" samt hänvisningen till det kristna sammanhanget som lockbete till den betalväggsbelagda artikeln är exempel på metoder som används för att väcka läsarnas intresse. Till den bilden hör dock inte det faktum att något lagakraftvunnet beslut ännu inte har fattats och att organisationen inte har konstaterats ha hanterat skattebetalarnas medel vårdslöst. STEA:s beslut är fortfarande föremål för rättslig prövning och är därmed omtvistat.
Överklagandet har utarbetats med hjälp av juridiska experter samt en person med lång erfarenhet av granskningsarbete inom STEA. Organisationens bokföring har årligen granskats av en auktoriserad revisionssammanslutning, vars revisorer inte har kommit fram till samma slutsatser som STEA. Enligt revisorerna har organisationen haft en korrekt separerad bokföring med egna kostnadsställen, i motsats till vad granskningsrapporten påstår.
I vårt överklagande har vi också lyft fram de exceptionella förhållanden som rådde under coronapandemin. Dessa påverkade i hög grad genomförandet av gruppverksamheter under granskningsperioden, då en del av verksamheten genomfördes som distansrehabiliterande verksamhet.
Vi anser dessutom att de metoder som använts för att göra granskningsiakttagelserna bör granskas kritiskt. Formuleringar i rapporten såsom "kan inte tillförlitligt konstateras", "kan inte anses möjligt" och "kan inte anses trovärdigt" tyder delvis på bedömningar och tolkningar snarare än klart verifierade fakta. Enligt vår uppfattning kan återkrav inte grundas på antaganden eller osäkra slutsatser.
Många organisationer och privatpersoner som följt vår verksamhet på nära håll känner också till bakgrunden. Samaria fungerade under åren 2016-2023 som samarbetspartner till Sannfinländarna, Kristdemokraterna och Förbundet för inhemskt hjälparbete och administrerade statsbidrag för matutdelningsverksamhet till över hundra församlingar och organisationer.
Under denna period genomfördes även STEA:s tillsynsbesök år 2020. Besöket ledde senare till anmärkningar från riksdagens justitieombudsman och Statens revisionsverk. Samtidigt blev matutdelningsverksamheten i viss mån föremål för politisk debatt, vilket också återspeglades i den kritik som riktades mot verksamheten. Ämnet behandlades i flera medier, bland annat i Yles program MOT år 2021. Samaria uppmärksammades dessutom i Helsingin Sanomats rapportering där organisationen kopplades samman med riksdagsledamoten Mika Niikko.
Tillsynsbesöket år 2020 inledde en process vars följder fortfarande behandlas i rättsliga instanser. I anslutning till detta genomförde undervisnings- och kulturministeriet en omfattande granskning av vår verksamhet under åren 2017-2020. Granskningen konstaterade att vårt material var korrekt och ledde inte till några anmärkningar.
Trots allt som har hänt anser vi att det är viktigt att ärendet behandlas genom en saklig och rättssäker process. På så sätt kan fakta skiljas från tolkningar och eventuella andra motiv. Vi känner förtroende för att processen leder till ett rättvist slutresultat.
Borgå den 8 september 2026
