16/04/2026
VarMa-projektet har den här veckan (15–16.4) varit på plats i Tammerfors, där EU-finansierade säkerhets- och beredskapsprojekt från hela Finland har strålat samman. I fokus stod vårt gemensamma stora mål: den övergripande säkerheten.
Vad betyder det i praktiken? Det innebär att säkerhet inte bara är en fråga för myndigheterna, utan något som byggs i vår allas vardag. Särskilt i våra glesbygds- och skärgårdsområden finns beredskapstänket redan i blodet – här är vi vana vid att hjälpa grannen och hitta kreativa lösningar även i utmanande situationer.
Varför är det lokala perspektivet så viktigt?
• Högt engagemang: När saker planeras och görs tillsammans i den egna bygemenskapen, växer också engagemanget för att förverkliga dem.
• Lokalkännedom: Ingen vet bättre än byborna själva vem som behöver hjälp eller var den närmaste traktorn finns.
• Stärkt framtidstro och hopp: Beredskap handlar inte om att skrämmas. Tvärtom är det konkreta handlingar som skapar trygghet och en tro på att vi klarar oss i alla lägen.
Genom samarbete kan vi stärka denna befintliga kompetens ytterligare. När byarnas egna nätverk och de officiella aktörerna samspelar, uppstår äkta resiliens – alltså förmågan att återhämta sig och hantera vad som än kommer i vår väg.
Tack till alla kollegor och samarbetspartners för givande dagar! Härifrån är det gott att fortsätta arbetet för tryggheten i Egentliga Finland.
*****
VarMa-hanke on ollut tällä viikolla (15.–16.4.) koolla Tampereella, jossa EU-rahoitteiset turvallisuus- ja varautumishankkeet ympäri Suomen löivät viisaat päänsä yhteen. Keskiössä oli yhteinen suuri tavoitteemme: kokonaisturvallisuus.
Mitä se tarkoittaa käytännössä? Se tarkoittaa sitä, että turvallisuus ei ole vain viranomaisten asia, vaan se rakentuu meidän jokaisen arjessa. Erityisesti meillä harva-asutuilla alueilla ja saaristossa varautumishenkisyys on jo valmiiksi verissä – täällä on aina totuttu auttamaan naapuria ja selviämään haastavistakin tilanteista luovasti.
Miksi kylälähtöisyys on avainasemassa?
• Korkea sitoutuneisuus: Kun asiat suunnitellaan ja tehdään yhdessä omassa kyläyhteisössä, niihin myös sitoudutaan.
• Paikallistuntemus: Kukaan ei tiedä paremmin kuin kyläläiset itse, kuka tarvitsee apua ja mistä löytyy lähin aggregaatti.
• Toivon ja tulevaisuususkon vahvistaminen: Varautuminen ei ole pelottelua. Päinvastoin, se on tekoja, jotka luovat turvallisuuden tunnetta ja uskoa siihen, että me pärjäämme kaikissa tilanteissa.
Yhteistyöllä voimme vahvistaa tätä olemassa olevaa osaamista entisestään. Kun kylien omat verkostot ja viralliset toimijat pelaavat yhteen, syntyy todellista resilienssiä – eli kykyä palautua ja pärjätä, tuli eteen mitä vain.
Kiitos antoisista päivistä kollegoille ja yhteistyökumppaneille! Tästä on hyvä jatkaa työtä Varsinais-Suomen kylien turvaksi.
