Pelastetaan Oulujärvi

Pelastetaan Oulujärvi Liity Oulujärven pelastajiin teollisuuden ja muilta saasteilta. Ajankohtaisia ongelmia ovat mm.

Kaicell Fibersin biojalostamo- ja Elementiksen Mieslahden talkkikaivos-hankkeet sekä Talvivaara-Terrafamen kasvavat päästöt.

”Euroopan ympäristölainsäädäntö on uhattuna. Siihen on esitetty heikennyksiä, jotka vaikuttaisivat sekä ympäristön tilaa...
15/06/2026

”Euroopan ympäristölainsäädäntö on uhattuna. Siihen on esitetty heikennyksiä, jotka vaikuttaisivat sekä ympäristön tilaan että ihmisten terveyteen.

Vaadi kanssamme, että ympäristölainsäädäntöä ei saa murentaa! Allekirjoita vetoomuksemme nyt ja jaa sitä eteenpäin.”

Euroopan ympäristölainsäädäntö on uhattuna. Vaadi kanssamme, että ympäristölainsäädäntöä ei saa murentaa!

”Yleisin keino puun keräämiseen on avohakkuu, jossa tietyltä alueelta kaadetaan kaikki puut tai suurin osa niistä. Tästä...
02/06/2026

”Yleisin keino puun keräämiseen on avohakkuu, jossa tietyltä alueelta kaadetaan kaikki puut tai suurin osa niistä. Tästä seuraa, että alueella elävien metsälajien elinympäristö muuttuu hyvin nopeasti.

Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat selvittivät, miten avohakkuu vaikuttaa Lounais-Suomessa eläviin metsälintuihin. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että paikalliset metsälinnut välttelevät alueita, joissa on tehty voimakkaita avohakkuita.

Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla lintujen ääniä, ja tutkijat kykenivät tunnistamaan äänten perusteella 12 tutkimusalueilla asuvaa lintulajia. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaikki lintulajit eivät suhtautuneet avohakkuualueisiin samalla tavalla.

Tutkimuksessa tarkastelluista linnuista puukiipijä vältteli hyvin selvästi alueita, joilla oli suoritettu voimakkaita avohakkuita, m***a myös alueita, joilla hakkuut olivat olleet maltillisempia. Töyhtötiainen ja hippiäinen välttelivät avohakkuualueita vain silloin, kun hakkuut olivat olleet voimakkaita. Sen sijaan palokärjen liikkuminen alueella jopa lisääntyi avohakkuun jälkeen, mihin todennäköisesti vaikuttivat muuttuneen elinympäristön tilapäisesti tarjoamat mahdollisuudet ravinnon ja pesimisen suhteen.

Tutkijat ehdottavat, että avohakkuiden kielteisiä vaikutuksia vähennettäisiin ottamalla käyttöön metsänhoitomenetelmiä, jotka ylläpitävät paremmin metsien monimuotoisuutta ja elinympäristöjen jatkuvuutta. Heidän mukaansa tarvitaan lisää tutkimusta siitä, millaiset käytännöt tulevat parhaiten luonnon monimuotoisuutta.

– Tuloksemme korostavat tarvetta ottaa luonnon monimuotoisuus huomioon, kun tehdään metsänhoitoa koskevia päätöksiä, toteaa väitöskirjatutkija Pavan Chikkanarayanaswamy Turun yliopistosta.

Suomessa ympäri vuoden elävät metsälinnut antavat tärkeää tietoa avohakkuiden vaikutuksista

Tutkijat tarkastelivat avohakkuiden vaikutusta lintuihin vertailemalla lintujen ääntelyaktiivisuudessa tapahtuneita muutoksia avohakkuualueilla sekä alueilla, joilla ei oltu tehty avohakkuita. Lintujen ääntelyaktiivisuus väheni merkittävästi alueilla, joissa yli kolmasosa metsästä oli hakattu sadan metrin säteellä ääntä tallentaneesta laitteesta.

Tutkijat keräsivät äänidataa ensin viikon ajan, varhaiskeväällä vuonna 2020. Toisen kerran he keräsivät äänidataa viikon ajan keväällä vuonna 2024 sen jälkeen, kun puolessa tutkimuspaikoista oli toteutettu avohakkuita. Tutkijat analysoivat äänitallenteet kuuntelemalla ja tekoälyä apuna käyttäen.

Aiemmat tutkimukset avohakkuiden vaikutuksista pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsälintuihin on tutkijoiden mukaan dokumentoitu hyvin, m***a suurin osa tutkimuksista keskittyy muuttolajeihin. Heidän mukaansa paikalliset metsälinnut, jotka elävät metsissä ympäri vuoden ja ovat alttiita elinympäristöissä tapahtuville muutoksille, voidaan nähdä keskeisinä indikaattoreina avohakkuiden seurauksista.

– Toisin kuin muuttolinnut, paikalliset lajit pysyvät samoissa metsissä ympäri vuoden, mikä tekee niistä ihanteellisia tutkimuskohteita, kun halutaan seurata elinympäristöissä tapahtuneiden muutosten vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Tutkimuksessa tarkastelemamme metsälintulajit ovat metsäympäristön terveyden tärkeitä indikaattoreita myös EU:n lainsäädännön mukaan, sanoo professori Jon Brommer Turun yliopistosta.”

https://www.sttinfo.fi/tiedote/72096750/metsalinnut-valttelevat-avohakkuualueita?fbclid=IwdGRjcASLwjFleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZAo2NjI4NTY4Mzc5AAEe5gmvg3grxNTfIE_H07ZtnwwknwxODVsmqmJ8CSNRGddOi3EuAo0VyKxBARo_aem_VRiAO6kenNF_1ajrouOiRw&lang=fi&publisherId=69821258

Uusi tutkimus paljastaa, että metsälinnut välttelevät alueita, joissa on tehty voimakkaita avohakkuita. Tutkijoiden mukaan metsänhoidossa tulisi ottaa käyttöön kestävämmät menetelmät.

30/05/2026

Tue toimintaamme suomalaisen luonnon hyväksi

29/05/2026
Vaelluskalojen paluu koko Oulujoen vesistöön
23/05/2026

Vaelluskalojen paluu koko Oulujoen vesistöön

Oulujoki virtaa 100 kilometriä - vapauttaminen alkaa jokisuusta.k...

Ennakkopäätös (**KHO:2026:31**) Tämä korkeimman hallinto-oikeuden tuore ennakkopäätös (**KHO:2026:31**) on merkittävä li...
11/05/2026

Ennakkopäätös (**KHO:2026:31**)

Tämä korkeimman hallinto-oikeuden tuore ennakkopäätös (**KHO:2026:31**) on merkittävä linjaus, joka muuttaa tapaa, jolla vesistöjen tila ja vaelluskalat on huomioitava suomalaisessa maankäytön suunnittelussa.

Vaikka päätös koskee suoraan Lapin maakuntakaavaa ja Kemijokea, sen oikeusohjeet ovat sovellettavissa suoraan myös **Iijoen** ja **Oulujoen** alueille sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoitukseen.

Tässä tiivistelmä siitä, mitä tämä tarkoittaa käytännössä:

# # 1. Mitä päätös tarkoittaa vaelluskalojen kannalta?

Päätös vahvistaa, että vaelluskalat eivät ole vain "luontoarvo", vaan niiden elinkierto on osa **lakisääteistä vesienhoitoa**, joka sitoo kaavoittajaa.

* **Ekologinen jatkumo on turvattava:** KHO linjasi, että vaelluskalojen vaellusreitit ovat sellaisia "kuntarajat ylittäviä ekologisia yhteyksiä", joihin maakuntakaavassa on kiinnitettävä **erityistä huomiota**.

* **Vesienhoitosuunnitelmien sitovuus:** Päätös toteaa, että vesienhoitosuunnitelmien tavoitteet (esim. joen hyvä ekologinen tila) ovat sitovia. Kaavoitus ei saa estää näiden tavoitteiden saavuttamista.

* **Esteiden poisto ja ohitusuomat:** Jotta vaelluskala voisi lisääntyä luonnollisesti, kaavan on mahdollistettava kulkuyhteyksien palauttaminen. Tämä tarkoittaa käytännössä tilan varaamista kalateille tai luonnonmukaisille ohitusuomille voimalaitosten ohi.

# # 2. Vaikutukset Iijoelle ja Oulujoelle (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava)

Pohjois-Pohjanmaalla on kaksi suurta, padottua jokea, joita tämä päätös koskettaa suoraan:

# # # Iijoki

Iijoki on yksi Suomen tärkeimmistä vaelluskalajoista, jossa on käynnissä useita hankkeita (esim. Raasakan kalatie).

* **Vaikutus:** Maakuntakaavassa on varmistettava, että Iijoen alaosan viiden voimalaitoksen kohdalla maankäyttömerkinnät (kuten teollisuus- tai energia-alueet) eivät estä laajojenkaan ohitusuomien rakentamista.

* **Tilatavoite:** Jos Iijoen vesienhoitosuunnitelma edellyttää vaelluskierron palauttamista, maakuntakaavan on aktiivisesti osoitettava tämä tarve "ekologisena yhteystarpeena".

# # # Oulujoki

Oulujoki on voimakkaasti muutettu, ja lohi on siellä täysin istutusten varassa.

* **Vaikutus:** Päätös antaa selkänojaa sille, että Oulujoenkin osalta maakuntakaavassa on tarkasteltava voimalaitospatojen kohdalla vaelluskierron edellytyksiä. Vaikka joki on nimetty "voimakkaasti muutetuksi", sille on asetettu "hyvä saavutettavissa oleva tila", jota kaavoitus ei saa vaarantaa.

# # 3. Mitä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan on nyt kirjattava?

KHO:n päätöksen myötä maakuntaliiton on jatkossa vaikeampi sivuuttaa vaelluskalakysymyksiä kaavaselostuksissa. Käytännön seuraukset kaavalle:

1. **Suunnittelumääräykset voimalaitoksille:** Maakuntakaavan merkintöihin (EN) on liitettävä tiukat määräykset, jotka velvoittavat huomioimaan vaelluskalojen kulun yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa (kuten Kemijoki-tapauksessa tehtiin).

2. **Vesistöjen ekologiset yhteydet:** Vesistöt on nähtävä "sinisinä ekologisina käytävinä". Kaavaan voidaan vaatia uusia merkintöjä, jotka osoittavat vaellustarpeen koko joen pituudelta, ei vain yksittäisten patojen kohdalla.

3. **Selvitysvelvollisuus korostuu:** Jos maakuntakaavaan merkitään uutta rakentamista joen varteen, on selvitettävä, estääkö se mahdolliset tulevat ohitusuomat.

# # Yhteenveto

Päätös on **erävoitto vaelluskaloille**. Se tarkoittaa, että voimalaitosten sähköntuotanto ja kalojen vaellus eivät ole enää kaavoituksessa täysin erillisiä asioita, vaan maankäytön on joustettava, jotta kalat pääsevät nousemaan kutualueilleen. Iijoen ja Oulujoen osalta tämä tarkoittaa, että vaelluskalojen palauttaminen nousee juridisesti painavammaksi tavoitteeksi tulevissa kaavakierroksissa.

Kemijoki virtasi mereen maakuntakaava-alueen läpi. Asiassa oli ratkaistavana, täyttikö maakuntakaava vaelluskalakantojen ja muiden vesieliöiden kulkuyhteyksien osalta maakuntakaavalle asetetut alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen ja luonnonarvojen vaalimiseen liittyvät sisältövaatimuks...

Samanlainen tilanne Fortumin Muhoksen Pyhäkosken voimalalla: Velvoite on, yhtiö ei rakenna, eikä viranomaiset vaadi kosk...
11/05/2026

Samanlainen tilanne Fortumin Muhoksen Pyhäkosken voimalalla: Velvoite on, yhtiö ei rakenna, eikä viranomaiset vaadi koska valtio valtiossa eli valtionyhtiö.
———-
”Pekkala kertoo olevansa ärtynyt siitä, ettei mikään viranomainen ole sadan vuoden kuluessa vaatinut Woikoski-yhtiötä toimimaan velvoitteen mukaisesti.

Hänen on vaikea ymmärtää, miksei kukaan ole viitsinyt tai uskaltanut vaatia yhtiötä toimimaan.

– Minusta tässä on kyse eräänlaisesta rakenteellisesta korruptiosta, johon liittyy se, että yrityksellä on varmasti paljon valtaa tällä alueella, hän sanoo.”

https://yle.fi/a/74-20223601?fbclid=IwdGRjcARuhBhleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZAo2NjI4NTY4Mzc5AAEedXQ6a6vKuiZn-FvE6RZrceZaRRQKiHW3VQR0q9i9Qx5zP5yusvFRAr2Gc64_aem_NS2VmHUO2a2_hAakrNrDyA

Yhtiöllä on lupa myös uuden voimalaitoksen rakentamiseen. Nyt kalatietä odotetaan sen yhteyteen.

08/05/2026

Suomen vesilain ojituksia koskevat pykälät ovat 1960-luvulta. Maailma on muuttunut, m***a ojituspykälät eivät, vielä.

BSAG:n vesilakiehdotus avaa keskustelun lakimuutoksesta. Lain päivittäminen on välttämätöntä niin vesien tilan kuin metsien terveyden ja kasvun turvaamiseksi muuttuvassa ilmastossa.

On aika luopua vanhentuneesta kuivatuslaista ja päivittää ojituspykälät ohjaamaan tervettä vesitaloutta.

BSAG:n viisi päivitysehdotusta vesilakiin
1️⃣ Vesilakiin tulee kirjata ilmoitusvelvollisuus kaikista ojituksista
2️⃣ Viranomaisen ojituslausunnon ohjausvaikutusta tulee vahvistaa
3️⃣ Ojituksen luvanvaraisuuden vaatimuksia tulee selkeyttää
4️⃣ Yhteiskunnalliset tavoitteet on otettava huomioon vesilaissa ja sen tulkinnassa
5️⃣ Viranomaisille tulee antaa huomattavasti tehokkaammat keinot puuttua ojitussuunnitelman vastaisiin toteutuksiin

Päivitys tarjoaisi selkeät pelisäännöt kaikille osapuolille ja edistäisi vastuullista luonnonvarojen käyttöä.

Sana on vapaa, miten mielestäsi vesilakia tulisi päivittää?

https://www.bsag.fi/materiaalit/keskustelunavaus-vesilain-ojituspykalat-paivityksen-tarpeessa/

Osoite

Kylänpurontie 00
Paltamo
88300

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Pelastetaan Oulujärvi :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Jaa