11/06/2026
Ketkä soittavat MIELI ry:n Kriisipuhelimeen? Ketkä siellä vastaavat?
Ilta-Sanomien reportaasissa seurataan kriisityöntekijöiden ja vapaaehtoisten päivää.
Viime aikoina puhelin on pirissyt ennätystahtia. Tietynlaisten soittojen lisääntyminen on todella huolestuttavaa ja kertoo, mihin meidän pitäisi yhteiskuntana pysähtyä, kriisipuhelimesta sanotaan.
Rahoitusalalla aiemmin työskennellyt Esa Rahkonen päätyi MIELI ry:n vapaaehtoiseksi keväällä 2023, kun hän havahtui kaipaavansa elämäänsä syvempää merkitystä.
”Isolla joukolla soittajista on jonkinlainen mielenterveyden haaste tai kriisi, johon he eivät saa riittävästi tukea, jolloin me toimimme ikään kuin laastarina”, Esa Rahkonen kuvailee.
Rahkosen mukaan soittajan suurin tarve on usein tulla kuulluksi.
”Edes terveydenhuollossa moni ei ole kokenut tulleensa kohdatuiksi.”
Jos Rahkonen ei ole varma, onko soittaja vaaraksi itselleen, hän kysyy siitä suoraan. ”Sillä on suuri, pysäyttävä merkitys, kun soittaja kuulee omia sanojaan toistettavan hänelle takaisin ääneen.”
Rahkosen mukaan Mielenterveystaitojen pitäisi olla kansalaistaito, josta puhuttaisiin enemmän kouluissa ja työpaikalla.
MIELI Kriisipuhelimen puhelin- ja verkkotyön päällikkö Susanna Winter sanoo Ilta-Sanomille, että itsetuhoisuuteen liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet ja jatkavat nousuaan.
”Usein juuri ne ihmiset, jotka pohtivat, kannattaako heidän soittaa Kriisipuhelimeen todella tarvitsevat tukea”, Winter sanoo.
Kriisipuhelimessa esiin on noussut esiin talousahdinko aiempaa enemmän.
Ihmiset pohtivat puhelimessa, ostavatko ruokaa vai lääkkeitä. Osa on jäänyt työttömäksi, osa on jumissa asunnossa, joka ei mene kaupaksi. Joillakin parisuhteen päättyminen on romahduttanut talouden.
Juuri esimerkiksi tällaista työtä järjestöt tekevät, ja johon hallitus aikoo kohdistaa massiivisia leikkauksia.
Lue IS:n hieno reportaasi:
https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000011975433.html