SLL Nokian yhdistys

SLL Nokian yhdistys Suomen luonnonsuojeluliiton Nokian yhdistys on vuonna 1975 perustettu vapaaehtoinen ja aatteellinen luonnon- ja ympäristönsuojelun järjestö.

Yhdistyksen talkoot olivat tänään Utolan lehdossa jättibalsamin merkeissä. Vuosien työ tuottaa tulosta. Tässä seisovan p...
15/06/2026

Yhdistyksen talkoot olivat tänään Utolan lehdossa jättibalsamin merkeissä. Vuosien työ tuottaa tulosta.
Tässä seisovan pöydän evästelyä rotkon reunalla Utolassa. Mukana oli 13 talkoolaista sekä kolme kaupungin nuorta kesätyöntekijää ja bonuksena 3-henkinen lapsiperhe. Lasten (ja aikuisten) mielestä Utolan lehto on oikea viidakko.

Yhdistyksen retki Luonnonkukkien päivänä suuntautui Arboretum Frickiin Kangasalle. Yksityinen, reilun kolmen hehtaarin a...
14/06/2026

Yhdistyksen retki Luonnonkukkien päivänä suuntautui Arboretum Frickiin Kangasalle. Yksityinen, reilun kolmen hehtaarin alue oli valloittavan kaunis metsä- ja maisemapuutarha -alueineen.

Käy tutustumassa Erkki Frickin luomukseen:
https://www.arboretumfrick.fi

Hyvää Luonnonkukkien päivää! Nyt on hyvä aika ihastella kukkivaa luontoamme.
14/06/2026

Hyvää Luonnonkukkien päivää! Nyt on hyvä aika ihastella kukkivaa luontoamme.

Hyvää viikonloppua!
12/06/2026

Hyvää viikonloppua!

12/06/2026

Lupiini on niin kaunis, miksi se pitää hävittää? On totta, että lupiini on komea kasvi ja kaunein se onkin maljakossa – Suomen luontoon se ei nimittäin kuulu.

Olemmekin aloittaneet vieraslajikimppuhaasteen ja kutsumme kaikki mukaan levittämään tietoa haitallisten vieraslajien vaaroista pölyttäjille ja niittykasveille.

Viisi syytä, miksi lupiinia pitää torjua:

1. Komealupiini on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Lupiini leviää aggressiivisesti luonnossa ja vähentää kasvien ja hyönteisten monimuotoisuutta. Se on levinnyt useiden uhanalaisten niittykasvien – kuten hirvenkellon, horkkakatkeron ja keltamataran – elinympäristöihin, ja myös niistä riippuvaiset hyönteislajit ovat uhanalaistuneet.

2. Lupiini uhkaa monenlaisia elinympäristöjä ja pilaa kulttuurimaisemat. Se valtaa niityt ja kedot ja leviää paikoin jopa valoisilla harjurinteillä sekä lehdoissa. Lisäksi lupiini on tien- ja radanvarsien piennarniittyjen suurin uhka.

3. Lupiini muokkaa maaperää luonnonkukille epäsuotuisaksi. Lupiini rehevöittää kasvualustaansa typensitojabakteerien avulla, jolloin karuun maaperään tottuneet niitty- ja ketokasvit väistyvät. Kasvi erittää myös yhdisteitä, jotka heikentävät muiden kasvien siementen itämistä ja verson kasvua.

4. Lupiini on haitaksi pölyttäjille. Sen siitepöly sisältää lupaniinia, joka tutkimusten mukaan haittaa pölyttäjien lisääntymistä. Lupiini houkuttelee kuitenkin mehiläisiä siitepölyn keruuseen voimakkaalla tuoksullaan ja kilpailee näin pölyttäjistä luonnonkukkien kanssa. Lisäksi Suomen lähes 2600 perhoslajin toukasta juuri millekään ei kelpaa lupiini.

5. Lupiini on vaikea hävittää. Kun lupiini pääsee leviämään laajalle, siitä hankala päästä eroon. Kasvi on elinvoimainen, ja sen siemenet pysyvät maaperässä pitkään itämiskykyisinä. Lupiinin uudet esiintymät kannattaa torpata heti. Pienten esiintymien huolellinen hävittäminen on tehokasta torjuntaa.

Osallistu siis vieraslajikimppuhaasteeseen! Kerää vieraslajikimppu, ota siitä kuva ja jaa se somessa tunnisteella . Tägää myös meidät. Näin olet mukana levittämässä tärkeää viestiä haitallisista vieraskasveista.

12/06/2026

Tämän viikon sunnuntaina 14.6. vietetään yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää. Liity Luonnonsuojeluliiton jäseneksi kuluvan viikonlopun aikana ja saat liittymislahjana Norppa-kalastajahatun!

Tänä vuonna Luonnonkukkien päivän teemalajina loistaa kielo.

Kielon herkkä, huumaava tuoksu on monelle alkukesän merkki. Juuri nyt Etelä- ja Keski-Suomen metsien siimeksessä ja varjoisilla rinteillä aukeavat nuo vitivalkoiset, nuokkuvat kellot, jotka kutsuvat pysähtymään ja hengittämään syvään.

Haluatko olla mukana pitämässä huolta siitä, että saamme nauttia kukkivista metsistä ja puhtaasta luonnosta myös tulevaisuudessa?

Liity Luonnonsuojeluliiton jäseneksi, niin autat meitä:

- puolustamaan metsiä, soita ja vesistöjä
- suojelemaan uhanalaisia lajeja
- hoitamaan kauniita perinnemaisemia, kuten niittyjä ja ketoja
- valvomaan luonnon etua kaikkialla Suomessa

Lähde mukaan suojelutyöhön: www.sll.fi/liity

Voit myös osallistua vieraslajitalkoisiin, joissa teemme elintilaa luontomme omille, upeille kukille.

📍MUISTUTUS📍
09/06/2026

📍MUISTUTUS📍

Nyt on aika tehdä kesän ihanin luontoteko: kerää vieraslajikimppu! Autat luontoa ja saat samalla näyttävän kukka-asetelm...
03/06/2026

Nyt on aika tehdä kesän ihanin luontoteko: kerää vieraslajikimppu! Autat luontoa ja saat samalla näyttävän kukka-asetelman 💐

Ota kuva kimpusta ja jaa se somessa. Tägää kuvaan ja käytä tunnistetta Näin levität tietoa haitallisista vieraslajeista.

Haitalliset vieraskasvit, kuten komealupiini, uhkaavat harvinaistuneita niittylajeja ja niistä riippuvaisia pölyttäjiä. Lupiinin siitepöly taas sisältää myrkyllistä lupaniinia, joka voi haitata kimalaisten lisääntymistä.

Hävitä vieraslajikimppu, kun se on lakastunut. Jos kukkiin ei ole muodostunut siemeniä, voit laittaa ne biojätteeseen tai kompostiin. Mikäli kukat ovat alkaneet siementää tai kukkavarsissa on juuria mukana, pistä kimppu tuplamuovipussissa poltettaviin roskiin.

Jos haluat tehdä haitallisten vieraslajien torjumiseksi enemmän, osallistu vieraslajitalkoisiimme, joista tiedotamme erikseen somessa ja nettisivuillamme sll.fi/nokia/tapahtumat 💐

Järjestimme sunnuntaina 24.5. retken Päijänteen kansallispuistoon Kelventeen saareen ja retkelle osallistui 34 henkilöä....
30/05/2026

Järjestimme sunnuntaina 24.5. retken Päijänteen kansallispuistoon Kelventeen saareen ja retkelle osallistui 34 henkilöä. Lähdimme aamulla bussilla kohti Padasjoen satamaa ja sieltä hyppäsimme veneen kyytiin.

Venematka kesti hieman yli tunnin ja matkalla saimme ihailla kansallispuiston maisemia. Voimakas tuuli hankaloitti rantautumista ja laiturikin oli mennyt juuri edellisellä viikolla rikki, m***a taitava kipparikaksikko sai lopulta kaikki retkeilijät turvallisesti saareen. Kävelimme läheiselle nuotiopaikalle nauttimaan eväistä ja saaren kauniista maisemista.

Oppaanamme toiminut Kaija Helle kertoi meille Kelventeen geologiasta ja harjujen synnystä. ”Luode-kaakko-suuntaiset harjut syntyivät viimeisen jääkauden aikana. Mannerjäässä oli valtavia railoja, joissa veden mukana pyöri muinaisista vuorista murskautunutta kivimassaa. Kivet jauhautuivat pienemmiksi kiviksi ja soraksi ja hiekaksi. Tätä sanotaan moreeniksi. Jääkauden päättyessä ja jään sulaessa 11 000 - 8000 vuotta sitten railoihin muodostuneet moreenit paljastuivat harjuiksi,”, kertoi Kaija.

Tämän jälkeen tutustuimme saareen kahdessa ryhmässä oppaiden Kaija Helteen ja Sanna Lehtisen opastuksella. He kertoivat matkalla mm. metsätyypeistä ja saaren kasvillisuudesta. Kelventeen upeat hiekkarannat kutsuivat uimaan, m***a kylmä sää ei houkutellut uimareita.

Osoite

Nokia
37200

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita SLL Nokian yhdistys :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Jaa