16/10/2026
Liedon Kohtaamispaikassa katseltiin eilen Liedon museon kokoelmiin kuuluvia vanhoja valokuvia. Aiheena naisten osallistuminen työhön ja yhteiskunnalliseen elämään. Lopuksi puheenjohtajamme Anna Vienonen kertoi yhdistyksemme perustamisesta ja sotavuosien "marttailusta". Ei voi kun ihailla ja kunniottaa sen aikaista marttojen ja lottien vahvaa yhteistyötä.
"1915 on ensimäisen kerran aloitettu marttatoiminta Liedossa, muttei se oikein saavuttanut suosiota ja toiminta hiipui.
Liedon Marttayhdistystä emäntä Elsa Jaakkola alkoi perustaa vuoden 1938 alussa ja 10.10.1938 tehtiin ilmoitus yhdistysrekisteriin oikeusministeriölle ja näin ilmoitusasiakirja sai Valtioneuvoston sinetin.
Yhdistystä olivat perustamassa:
Ingrid Helena Norrgård Vääntelän kylästä
F***y Aleksandra Isotalo-Säteri Vääntelän kylästä
Elsa Katariina Jaakkola Vierun kylästä
Anna Josefina Vuola Harviaisten kylästä
Anna Irene Hurme Harviaisten kylästä
Aino Aleksandra Alho Ankan kylästä
Amanda Elisabeth Jaakkola Loukinaisten kylästä
Lahja Helena Jokinen Loukinaisten kylästä
F***y Elvira Penttilä Ankan kylästä.
Kaikki nämä olivat rippikoulun käyneitä ja nauttivat kansalaisluottamusta Kirkkoherra Edvard Vihervaaran mukaan kirkonkirjassa yhdistysrekisteriä varten.
Perinteisesti kokoonnuttiin marttojen kotona, keitettin kahvia, tehtiin käsitöitä ja laulettiin.
Kesällä 1939 ja myöhempinäkin kesinä järjestettiin uimakursseja Vääntelässä Aurajoen rannalla, sekä tekohengityksen opetusta.
Sodan alettua ohjelma muuttui.
Kokoonnuttiin useammin ja alkoi vaatteiden, sidos-ja sairaalatarvikkeiden valmistaminen, kahvi vaihtui korvikkeeseen.
Kouluissa kuitenkin järjestettiin tapahtumia joista kaikki tuotto ohjattiin maanpuolustustarkoituksiin.
Yhdistyksen rahavaroja ohjattiin mahdollisimman paljon rintamavarustusten hankintaan.
Marttailloissa ommeltiin ahkerasti rintamille sidetarpeita ja vaatteita,
-sukkia, käsineitä,kaulahuiveja, polvenlämmittimiä, flanellipaitoja, alushousuja, kenttälakanoita runsain määrin.
Yhdessä lottien kanssa martat varustivat ensiapuasemia eri puolille pitäjää.
Martta-piiriliiton alueen yhdistyksiä ohjattiin lahjoittamaan Pöytyälle sotilaiden toipumiskotiin liinavaatteita ja tarvikkeita, joiden hankkimiseen jäjestettiin keräys. Lottien kanssa yhdessä järjestettiin myös rahankeräys joka tuotti 17000 mk.
Paimion Parantolaan haavoittuneille tehtiin paketteja sekä valmistettiin simaa ja korppuja.
Kaatuneitten omaisten koteihin vietiin joulutervehdys ja joululehti. Kaatuneitten varattomille omaisille annettiin lottien ja marttojen yhteiskeräyksestä jouluavustusta.
Suomussalmelta yhdistys sai 11-henkisen kummiperheen jota Yliskulman marttojen kanssa yhdessä avustettiin runsaalla vaate- ja liinavaate-avustuksella.
Sairaanhoitaja Siro Hämeenkoskella oli suuri merkitys marttojen ja lottien kotiseudun sairaanhoitotyön opastuksessa. Hän sai ansioistaan Muistomitalin.
Miesten ollessa rintamalla oli toukotyöt ja viljankorjuut naisten töitä.
Vuoden 1941 toiminta kohdistui kotirintaman asioihin. Hankittiin jopa pellavaloukku jotta saatiin omat pellavat loukutettua ja myöhemmin toinen jota vuokrattiin jäsenille edullisemmin kuin ei-jäsenille. Mehupuristinkin hankittiin.
Järjestettiin ohjausta ja neuvontaa pula-ajasta selviytymiseen:
-sukan parsintaa, vaatteiden hoitotapoja, erilaisten korvikkeiden käyttöä, kehruukurssia, kurssia miten tehdään vanhasta uutta.
Jouluksi tehtiin paketit 20.lle tuntemattomalle sotilaalle. 3783 mk jaettiin invaliideille ja kaatuneiden omaisille.
1944 yhdistys sai lietolaisen kummilapsen jota avustettiin 200 mk/kk.
Perustettiin rahasto lietolaisten tyttöjen avustamiseksi talouskouluun tai kursseille.
Paljon avustettiin Kansanapua, eli Kansanhuoltoa joka toimi Annantuvalla.
Sota päättyi raskain rauhan ehdoin. Elämä elpyi ja marttailu jatkui.
1945 aloitettiin Liedossa Marttatyttötoiminta."
Nämä tiedot poimittu Liedon marttayhdistys ry.n kokouspöytäkirjoista vuosilta 1938-1946
sekä yhdistyksen perustamisasiakirjoista.