Villi Karaja ry.

02/01/2026

https://www.facebook.com/share/1CGePrLByf/

Näin se uuden vuoden juhlinta lähti käyntiin - Joutsenten hyvinvointi askarruttaa ja aiheuttaa turhia soittoja.

Talvipakkaset ja jäätyvät järvet herättävät monen mielessä kysymyksen: voiko joutsen jäätyä kiinni jäähän? Vastaus on – harvoin, ja vain poikkeustilanteissa. Joutsenet ovat sopeutuneet kylmiin olosuhteisiin hämmästyttävän hyvin. Uuden vuoden aattona on hätäkeskukseen tullut kymmenkunta soittoa, soittoja on tullut myös pelastuslaitokselle suoraan joutsenista.

Joutsenilla on jaloissaan erikoisempi verenkierto. Se pitää kudokset sulana ja estää jäätymisen, vaikka lintu seisoo tuntikausia jäällä. Joutsenet eivät pysy paikallaan. Ne vaihtavat paikkaa ja liikkuvat säännöllisesti, mikä estää jään muodostumisen ympärille. Lisäksi linnut hakeutuvat sulapaikoille – virtavesiin, merialueille ja jopa lämpimiin jätevesien kohtiin, joissa vesi ei jäädy.

Jos joutsen sairastuu tai heikkenee, se voi jäädä paikalleen ja jäätyä kiinni. Tämä on kuitenkin harvinaista ja liittyy yleensä huonoon kuntoon, ei normaaliin talvikäyttäytymiseen. Joutsenet ovat siis talven mestareita – kylmä ei niitä helposti pysäytä!

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella on eläinpelastusyksikkö, joka auttaa pulaan joutuneita lemmikki- ja tuotantoeläimiä Helsingin alueella. Luonnonvaraisten eläinten suhteen eläinpelastusyksikkö hoitaa tilanteet, joissa eläin aiheuttaa ihmisille vaaraa tai suurta haittaa, tai eläintä ei ole mahdollista pelastaa omin avuin ja ilman apuvälineitä.

Samoin kun muissakin pelastustoimen tehtävissä eläinpelastusyksikkö hälytetään tehtäville hätäkeskuksen tekemän riskinarvion perusteella. Voit soittaa eläimiin liittyvissä asioissa hätänumeroon 112, jos

· eläin aiheuttaa järjestyshäiriötä tai vaaraa ihmisille tai liikenteelle.

· eläin tarvitsee pelastamista paikasta, josta se ei omin avuin ja ilman apuvälineitä pääse pois.

· kyseessä on akuutti eläinsuojelullinen asia, esimerkiksi vakavasti loukkaantunut eläin tai meneillään oleva eläinrääkkäys.

· Jos hätäkeskus ei välitä tehtävää viranomaisille, löytäjä voi itse ottaa yhteyttä ja toimittaa loukkaantuneen luonnonvaraisen eläimen ensisijaisesti Korkeasaaren villieläinsairaalaan sen aukioloaikoina.

Yleisesti ottaen joutsenet eivät jäädy jäähän vaikka siltä saattaa vaikuttaa, vaan pääsevät itse irti.

04/10/2025

Tänään alkaa eläinten viikko, jota vietetään 4.–10. lokakuuta.
Kesä on ollut jälkeen vilkasta aikaa. Hoidossa on ollut useita satoja eläimiä. Pääsääntöisesti lintuja, siilejä, oravia, rusakoita. Useampia kokonaisia siili- ja oravapesueita, jotka hoidokkien määrää nostivat hetkellisesti reippaasti.

Vuoden suurimmat pesueet oli siilin kymmenen orpoa poikasta ja oravapesueessa oli 11 pientä. Myös pääskyjä oli jälleen lähemmäs sata hoidossa, joista tervapääskyjä suurin osa.

Kettupoikue kasvoi upeasti käsin ruokittavista karvapalloista ihmisiä karttaviksi nuoriksi, jotka vapautettiin löytöpaikkansa lähelle jatkamaan kettumaista elämää. Hieman harvinaisempi vieras oli tänä kesänä mehiläishaukka. Se kasvoi ja kehittyi aluksi käsin syöttäen, myöhemmin söi itsenäisesti. Lentokyvyn saavutettuaan se vapautui rengastettuna ja toivottavasti sen muuttomatka sujuu hyvin ja joskus saamme vielä tietoa sen liikkeistä.

Vuosi jatkuu edelleen hoidokkien kera, pienikokoisia siilejä tulee hoitoon, osa ehtii vielä tankata ja kasvaa ennen talvea, osa jää hoitoon talven yli. Hoidossa on myös mm. toipuvia lintuja, vielä junnukokoiset kurki, orava, rusakko ja lumikko.

Erityisen kiitollisia olemme meidän vapaehtoisporukalle, jota ilman emme tätä pystyisi tekemään. Ihan huippuporukkaa olette 💎💖!!
Kiitokset myös klinikoille ja muille yhteistyötahoille, yhdessä olemme enemmän 🫶

31/08/2025

KATISKAT‼️

Edelleen näemmä pitää muistuttaa, että laittakaa ne katiskat suupuoli alaspäin maahan tai estäkää muilla tavoilla eläinten pääsy nieluun. Paras ratkaisu olisi, jos katiska vietäisiin sisätiloihin, jotta yksikään viaton eläin ei sinne joutuisi ja kuolisi. Tämä katiska oli vaatinut jo yhden punarinnan ja oravan hengen. Samaiseen kuolemanloukkuun jäänyt, hätäisesti sirpittänyt punarinta kiinnitti ohikulkijan huomion ja se saatiin vapautettua.

30/07/2025

Villi Karajallakin on ollut ennätysmäärä tervapääskyn poikasia hoidossa, tälläkin hetkellä 36. Iso määrä on saatu jo myös vapautettua.

https://www.facebook.com/share/p/1A5rj4Z5WK/

Loppukesän hellejaksot aiheuttavat ongelmia tervapääskyille. Suurin osa Suomen tervapääskyistä pesii talojen katto-, räystäs- ja ullakkorakenteissa, jotka voivat paahtua helteessä tukalan kuumiksi. Viilennystä etsivän lentokyvyttömän poikasen viimeinen keino on hypätä pois pesästä.

Pesästä pudonnut tervapääskyn poikanen tarvitsee aina ihmisen apua, toisin kuin moni muu elämään opetteleva maastosta löytyvä linnunpoikanen. Pudonneen tervapääskyn poikasen saaminen takaisin pesään pysyvästi on yleensä mahdotonta. Emot eivät ruoki maahan pudonnutta poikasta.

Oikea paikka maasta löytyneelle tervapääskyn poikaselle on lähin villieläinhoitola. Jopa 90% pudonneista tervapääskyn poikasista on hoidettavissa lentokykyisiksi, jos ne saavat ajoissa oikeanlaista hoitoa.

Rakennusten lisäksi tervapääskyjä pesii myös vanhoissa tikankoloissa esimerkiksi hakkuulle jätetyissä haaparyhmissä. Luonnonkoloissa lämpö ei yleensä nouse yhtä korkeaksi.

Tervapääsky on yhä tuttu näky taajamien taivaalla, m***a ne ovat vähentyneet voimakkaasti koko maassa. Laji on siksi luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi.

Kuva (tervapääsky, tornseglare): Ari Nordström

20/07/2025

https://yle.fi/a/74-20172866?utm_medium=social&utm_source=facebook-share&fbclid=IwY2xjawLqQ-BleHRuA2FlbQIxMQABHrs_-Us9HO_t6PeieigPDB-4UrwZpx2k2YZO1ZVVMZbetOZRRcWv1R25H12U_aem_o9X-V4tfEJcP4d4fL4wF1A

Lain mukaan luonnonvaraista eläintä ei saa missään tapauksessa ottaa lemmikiksi. Haastattelimme naista, joka kuitenkin päätyi ottamaan kurjen sisälle taloonsa.