Lempäälän Kalevalaiset

20/04/2026

19/03/2026

Lempäälän Kalevalaisten vuosikokous pidetty! Puheenjohtajana jatkaa Raili Reini (vas.), uutena hallitukseen tuli Hannele Hemminki (oik.) Keskellä toiminnantarkastaja Reijo Fredriksson, joka kertoi suorastaan voimaantuneensa hyvästä ja järjestelmällisestä asiainhoidosta.

Yhden vuosikokouksen systeemissä osa toimintasuunnitelman tapahtumista on jo takana, kuten Kalevala-juhla Lönnrot-tarinoineen. Edessä päin on esimerkiksi kesäretki Pirkkalan Tursiannotkolle 27.6. ja kansallispukutuuletus 8.8. (Eipä ei, paperissa mainittua kansallispukuhiihtoa sää ei suosinut.)

27/01/2026

Neljätoista ja puoli kalevalamitan treenaajaa tänään, ihan uusiakin kasvoja.😀 Jokainen sai Juha Jyrkäkseltä henkilökohtaisen palautteen säkeistään, myös Lempäälän Kalevalaisten puheenjohtaja Raili Reini (vas.). Pöydällä runokilpailun esite, samasta on tällä fb-palstallakin jo tiedotettu.

26/01/2026

Tässä vielä muistutus. Huomaa runo!

Oletko halunnut aina,
mielesi sinunkin tehnyt
laikahdella laulajaksi
eli rustata runoja
suomalaisella mitalla,
Kalevalan poljennolla,
Raunin virsien tavalla?

Lempäälään siis suuntaa tiesi
ensi tiistaina hyvinkin!
Aloitamme iltasella,
puoli kuuden lieppehillä
pääkirjastossa sisällä,
Kompa-paikan uumenissa.

Ollos sinne tervetullut!

Jyrkäs näyttää siellä teille
salat huikeiden runojen,
syynää tarkasti säkeenne,
asettaa tavunne taiten,
runopolvet paikallensa.

Pääsymaksu: aivan ilman!

12/01/2026

RUNOKILPAILU: Minun, Meitsin ja Miun Lempäälä 12.1.–28.2.2026.

Kilpailussa on neljä sarjaa:
- loppusoinnullinen runo,
- vapaamuotoinen runo,
- kalevalamittainen runo ja
- rap-runo.

Nyt on aika viritellä uusi virsi, uusi laulu, uusi veisu ja väkevä!
Jos kiinnostuit kalevalamittaisesta, niin sen tekoon saa opastusta 27.1. Ks. eri postaus.
Kalevalainen runo ei ole koskaan kuollut Lempäälästä ja Vesilahdesta. Jatketaan!

Kilpailusäännöt: Kilpailuun osallistuvien runojen tulee olla suomenkielisiä ja samalta runoilijalta voi olla maksimissaan kolme runoa yhdessä sarjassa. Kilpailun tulokset julkaistaan Lempäälän Runomaratonilla 18.4.
Kilpailun tarkemmat säännöt ovat luettavissa osoitteessa: https://www.runosana.fi/runokilpailu-2026/ .

Runot toimitetaan sähköpostilla Runo ja sanataideyhdistys ry:lle osoitteeseen [email protected] tai paperilla Lempäälän kirjaston toimipisteisiin. Kunkin sarjan voittaja palkitaan 100 euron rahapalkinnolla ja kunniakirjalla. Kalevalaiset palkitsevat parhaan kalevalamittaisen runon. Lisäksi jaetaan kirjapalkintoja.

Runokilpailu 2026 Julkaistu 12.1.202612.1.2026 tekijä admin MINUN, MEITSIN, MIUN Lempäälä – runokilpailu RUNOKILPAILUN SÄÄNNÖT Lempäälän Runo ja Sanataide ry järjestää yhteistyössä Lempäälän kunnan ja Lempäälän Kalevalaiset ry:n kanssa runokilpailun Lempäälän 160-juhlavuott...

12/01/2026

Tervetuloa tekemään KALEVALAMITTAISTA RUNOA Lempäälässä!

Kirjailija Juha Jyrkäksen opastaa Lempäälän pääkirjaston Kompa-salissa tiistaina 27.1.25 klo 17.30–19.30. Järjestäjinä Lempäälän Kalevalaiset ja kirjasto. Ei ennakkoilmoittautumista. Mehu- ja piparitarjoilu.

Kalevalainen runomitta on suomea osaavalle luontainen tapa tehdä runoa. Säännöt ovat yksinkertaiset ja niiden rikkominenkin kuuluu asiaan, tärkeintä on, että kalevalainen laulu kaikaa.

”Länsi-Suomen Lönnrot” Juha Jyrkäs on kokenut ja vetävä kalevalaisen runon opettaja. Viime vuonna hän julkaisi Länsi-Suomen oman kalevalaisen eepoksen, Raunin, jossa myös Lempäälän Aimala-runo ja Vesilahden Elinan surma -balladi ovat mukana.

Kalevalainen runo ei ole koskaan kuollut Lempäälästä ja Vesilahdesta. Nyt on aika viritellä uusi virsi, uusi laulu, uusi veisu ja väkevä! Samalla voit hioa taitojasi osallistuaksesi lempääläisille suunnattuun runokilpailuun Minun, Meitsin ja Miun Lempäälä 12.1.–28.2.2026. Ks toinen postaus!

03/11/2025

Olipa meillä kiva Kekrijuhla pääohjelmanaan nukketeatteri Nirunarun Elsa Heporauta -näytelmä! Aluksi vedettiin yhdessä Kamanat kohottukohot (pj Raili Reini ja uusi liittohallitusjäsen Outi Nieminen esilauloivat) ja lopuksi kahviteltiin, tavalliseen tapaan erittäin hyvien kotileipomusten kanssa. (Pari lisäkuvaa kommenteissa.)

Kiitos Nirunaru: Tuula ja Matti Martikainen, Hannele Nieminen ja Päivi Karlstedt, kiitos paikalle löytanyt Heporautojen nuorimman pojan lapsenlapsi Henriikka Leivo Hattulasta ja kiitos runsas yleisö! Arpajais- ja kahvituotto Louhen metsän hyväksi nousi 200 euroon.

Muille Kalevalaisille tiedoksi, että Nirunarun näytelmää voi kysellä muuallekin.

(Tämän postauksen ensimmäien version kanssa tuli muuten vähän mystisiä julkaisuongelmia. Tämän kirjoittajalla aiempi ei näy, m***a hänen puolisonsa syötteessä kyllä. ???)

29/10/2025

Lempäälän Kalevalaisten vuotuinen KEKRIJUHLA vietetään tällä kertaa nukketeatterissa! Saimme nukketeatteri Nirunarun ystävällisesti harjoittelemaan uudelleen Elsa Heporauta -näytelmänsä.

Aivan mainio, arvattavasti pääasiassa lempääläisen Tuula Martikaisen käsikirjoittama kooste Kalevalaisten Naisten ja Kalevala Korun persoonallisen äitihahmon ym, ym. elämästä sai ensi-iltansa yhdistyksemme 10-vuotisjuhlassa 2013. (Kuva siepattu toisesta Nirunarun näytelmästä.)

Nyt Elsa Heporauta siis nähdään Lempäälän taitokeskuksessa eli vanhalla rautatieasemalla (Asematie 6) sunnuntaina 2.11. kello 14 alkaen.

Lisäksi Kamanat kohottukoot, arpajaiset, kekrikahvit ja seurustelua! Vapaa pääsy, tervetuloa kauempaakin!

10/09/2025

Retki Hämeenkyröön. Noteerattiin myös tuoreessa Pirta-lehdessä 3/2025. ☺️

21/08/2025

Oli leppeä elokuun alkuilta, Pyhäjärven laineet löivät rantaan Lahdenkylän uimarannalla. Joukko Kalevalaisia ihasteli korkeaa moneen suuntaan haarovaa kynäjalavaa.

(Kukaan ei muistanut valokuvata 😉, joten kuvat on lainattu Antero Korhosen kirjasta "Lempääläisiä merkkipuita puistoista perämetsiin" (Lysy 2010). – Kerran Antero kertoi mainiosta kirjasta kekrijuhlassamme ja lakitettiin Väinämöiseksi.)

– M***a mikä puussa on "kynää"? Asiantuntijamme Mikko Tappura kertoi, että nimeä pitää tulkita viron kielen kautta. Kynnäppää-puun kantasanana on kynnäs ("matala hiekasta kasaantunut niemi"). Sellaisten kyljessä puut ovat kasvaneet koviksi ja sitkeiksi.

Kynäjalava on vanha tuttu Pyhäjärven rantamilla ja jo Mikael Waldenius opinnäytteessään 1750-luvulta kertoi sen käytöstä.

Kynäjalavaa on käytetty esim. luokkeihin ja myllynrattaisiin. Käsissä kiersi Mikon tuoma pala käsiteltyä jalavaa, ja sen kaunista pintaa, syitä ja tiiviyttä ihmeteltiin.

Miksei puu nykyään ole yleisempi? Ehkä 1700-luvulla alkaneen voimakkaan laiduntamisen vuoksi tai Kokemäen vesistön säännöstelyn, joka vaikeuttaa siementen tarttumista rantamille.
Kynäjalavalla pitäisi istutettunakin olla "varpaat vedessä".

Toinen asiantuntijamme Nurmen kylältä, Sirkka Pyhälä, kertoili Lempäälän nimikkopuusta, metsälehmuksesta sekä metsistä sekä niiden merkityksestä. Pensasmaisia metsälehmuksia yhdistyksen hallitus oli vähän aiemmin katsellut kokouksessaan puheenjohtajan mökkimaisemissa.

Keskustellessa kaikilla oli sanottavaa, tuntui että koolla puiden rakastajinen joukko. Tunnelma oli tiivis. Oli hyvän olon ilta.

04/08/2025

Ihanissa puitteissa Uotin kylpylän rantaterassilla tuuletettiin pukujamme! Oltiin saatu kutsu myös poikkeamaan vanhusten luona Himminkodossa, jossa sielläkin keskusteltiin kansallispuvuista. Mm. Lempäälä-opiston kursseilla, Sisko Laurilan ohjaamina niitä valmistui aikoinaan satoja.

31/07/2025

Sunnuntaina 3.8.2025 UOTIN KYLPYLÄN RANNASSA KANSALLISPUKUTUULETUS klo 15.00 alkaen. Tervetuloa