Järvimaailma Saimaarium

07/10/2026

Suomi tarvitsee kestävämmän suunnan. Nämä Suomen ympäristökeskuksen tutkittuun tietoon perustuvat suositukset antavat perustan, jolta on hyvä ponnistaa myös Kestävä Lappeenranta ja Etelä-Karjalan liitto

Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut tutkimukseen perustuvat ratkaisunsa seuraavaan hallitusohjelmaan. Syken ratkaisuissa ympäristö- ja luontokysymykset kytkeytyvät Suomen talouteen, turvallisuuteen ja yhteiskunnan kestävyyteen.

18/08/2026

Kestävä Lappeenranta juhli hienosti viisi vuotta sitten Green Leaf-vuottaan. Järvimaailma Saimaarium järjesti -tapahtumat alaluokkalaisille koko Lappeenrannan kaupunki kouluissa. Kiittäviä muisteluita ja kaipaavia kommentteja on saatu aina näihin päiviin asti ❤️

17/08/2026

Energiamurroksessa luontoa ei vielä huomioida riittävästi! Käynnissä on iso maankäytön muutos, jonka luontokatoriskien hallinta on alkutekijöissään.

Energiamurrosta ei pidä toteuttaa syventämällä luontokatoa. Jotta energiasiirtymä olisi ekologisesti kestävä, tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden luontoon kohdistuvien vaikutusten huomioimista on parannettava, kirjoittavat Kari-Matti Vuori ja Jonne Hytönen yliössään Maaseudun Tulevaisuudessa...

29/04/2026

Miten siirrytään puhtaaseen energiajärjestelmään kokonaiskestävästi? Tule kuulolle Syken tilaisuuteen, nostamme myös ekologisen kestävyyden keskusteluun. Nyt mennään kohti isoa uutta, etenkin metsäluontoon kohdistuvaa maankäyttöpainetta, jossa luontokatoriskit ovat ilmeiset. Tätä nykyiset YVA-käytännöt eivät tunnista. Miten edistää samanaikaisesti sekä ilmasto- että luontotavoitteita? Ratkaisuehdotuksia listaamme laajassa luontovaikutusten RePower-raportissamme, joka julkaistaan lähiaikoina. Ilmoittaudu täällä:

Miltä näyttää kestävä energiajärjestelmä vuonna 2055 – ja miten sinne päästään hallitusti, oikeudenmukaisesti ja turvallisesti? Tervetuloa Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST) -projektin loppuseminaariin, jossa esitellään kestävän energiasiirtymän tiekartta. Semi...

06/04/2026

Pohjansirvikkään pulskia toukkia saatiin puoli vuotta sitten siirrettyä ennätysmäärä Pohjois-Karjalasta Imatran kaupunkipuroon. Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö sr tuella kävimmemaaliskuussa ottamassa eDNA-näytteet, joilla todennetaan toukkien eloonjäämistä. Vesieliöt erittävät eläessään veteen DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa. Se on kaikkien elävien solujen perinnöllistä tietoa sisältävä, kaksoiskierteinen molekyyli, joka toimii elämän ohjekirjana, määrittäen eliön ominaisuudet ja solujen toiminnan. On huikeaa, että pohjansirvikkäänkin DNA-jäämät voidaan nykyisin määrittää vesinäytteistä. Näytteet on lähetetty laboratorioon, nyt jännitetään!