Etelä-Suomen Koneyrittäjät

Reittiohjeet

Etelä-Suomen Koneyrittäjät Etelä-Suomen Koneyrittäjien jäsenet on maanrakennusalan,metsäkonealan, puunkorjuun, metsäenergia ja metsänparannuksen ammattilaisia.

Liittokokouksessa. Juhlapuhujana Katri Kulmuni. Musiikista huolta piti Seita kuoro.
24/10/2026

Liittokokouksessa. Juhlapuhujana Katri Kulmuni. Musiikista huolta piti Seita kuoro.

Talouden orastava kasvu ei näy vielä koneyrittäjien työmäärissä.Suomen talouden myönteiset merkit ja orastava kasvu eivä...
23/10/2026

Talouden orastava kasvu ei näy vielä koneyrittäjien työmäärissä.

Suomen talouden myönteiset merkit ja orastava kasvu eivät ole vielä helpottaneet koneyrittäjien arkea. Koneet käyvät vajaalla teholla, kustannukset ovat nousseet ja kilpailu vähäisistä töistä on kovaa. Jotta koneyrittäjien vaikea tilanne helpottuisi, on panostettava infrastruktuurin kunnossapitoon, tunnistettava polttoon perustuvan energiantuotannon tärkeys ja turvattava metsäalan kilpailukyky. Rovaniemellä liittokokoukseensa kokoontuva Koneyrittäjät ry pitää myös työkoneet kattavaa polttoainetukea tervetulleena. Tuki on toteutettava nopeasti.

Talouden lievästä elpymisestä huolimatta koneurakointialojen työtilanne on pysynyt vaikeana. Metsäalalla vuosi on ollut hiljainen, ja maarakennuksessa esimerkiksi asuinrakentamisen vähyys sekä suuret urakkakoot vaikeuttavat etenkin pienten yritysten tilannetta. Molemmilla aloilla ylikapasiteetti kiristää kilpailua.

- Talouden kasvuluvut eivät vielä näy koneyrittäjien arjessa. Monessa yrityksessä töitä on liian vähän suhteessa käytettävissä olevaan kalustoon. Heikko työtilanne yhdistettynä kustannusten voimakkaaseen nousuun syö kannattavuutta, sanoo Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Matti Mäkelä.

Metsäalalla hiljainen vuosi, maarakennuksessa elpyminen epätasaista

Pellervon taloustutkimus PTT ja Luonnonvarakeskus arvioivat tuoreissa suhdanne-ennusteissaan tämän vuoden puunkorjuumäärien yltävän viime vuoden tasolle. Ensi vuodelle ainespuun korjuun ennakoidaan kasvavan maltillisesti, m***a energiapuun korjuuseen odotetaan laskua. Koneyrittäjien näkökulmasta jo kuluvan vuoden ennusteiden toteutuminen edellyttäisi loppuvuodelta selvästi vilkkaampaa työtilannetta, joka tuskin nykysuhdanteessa toteutuu.

- Vuosi on ollut metsäkoneyrityksille hiljainen ja kalustoa on käynyt vajaalla teholla. Ennusteiden mukaisen puunkorjuutason saavuttaminen vaatii loppuvuodelta paljon. Päättäjien tulisi tunnistaa metsäalan ahdinko, eikä heikentää sitä esimerkiksi ennallistamisasetuksen tulkintojen tai puuenergian verotuksen kautta entisestään, toteaa metsäalan toimialapäällikkö Juha Saarivuori.

Rakentamisessa on puolestaan merkkejä elpymisestä. Muun muassa datakeskusinvestoinnit tukevat kasvua, m***a asuinrakentamisen heikkous näkyy edelleen maarakennusyritysten työtilanteessa. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksessa maa- ja vesirakentamisen volyymin arvioidaan supistuvan tänä vuonna ja pysyvän lähes ennallaan ensi vuonna. Lisäksi perusväylänpidon rahoitukseen esitetyt leikkaukset tulisi perua, sillä kasvava korjausvelka lisää elinkeinoelämän kustannuksia ja heikentää Suomen kilpailukykyä.

Polttoainetuki on tarpeellinen helpotus

Koneyrittäjät kannattaa hallituksen sopimaa polttoainepakettia ja työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemaa polttoainetuen perusrakennetta. On tärkeää, että tuki kattaa myös työkoneet ja niissä käytettävän moottoripolttoöljyn, jonka hinta on noussut dieseliä enemmän. Tuen on kuitenkin kohdeltava yrityksiä oikeudenmukaisesti toimialasta riippumatta.

- Työkoneiden ja polttoöljyn sisällyttäminen tukielementtiin on koneyrittäjille tärkeä asia. Tuki helpottaa kustannuspainetta tilanteessa, jossa vähäiset työmäärät ja korkeat kustannukset ovat ajaneet osan yritysten talouden kriisin partaalle, Mäkelä toteaa.

https://www.koneyrittajat.fi/pages/etusivu/medialle/tiedotteet/tiedotteet-2026/20261023.php

Lahdessa yrittäjäpäivillä.yhdistyksen puheenjohtaja Janne Kangassalo ja liiton puheenjohtaja Marko Vainionpää.
18/10/2026

Lahdessa yrittäjäpäivillä.yhdistyksen puheenjohtaja Janne Kangassalo ja liiton puheenjohtaja Marko Vainionpää.

Laittakaa päivä kalenteriin. Pikkujoulujen ilmoittautumis ohjeet ja hinnat tulee sähköpostilla.jäsenille.
10/10/2026

Laittakaa päivä kalenteriin. Pikkujoulujen ilmoittautumis ohjeet ja hinnat tulee sähköpostilla.jäsenille.

Yhdistyksen syyskokous lähestyy. Kokous pidetään Lahden keilahallilla 6.11.2026. Kokouksen jälkeen halukkailla mahdol...
04/10/2026

Yhdistyksen syyskokous lähestyy. Kokous pidetään Lahden keilahallilla 6.11.2026. Kokouksen jälkeen halukkailla mahdollisuus keilailuun.Tarkempi ohjelma ja vieraat löytyy sähköpostilla lähetetystä jäsen kirjeestä.

Ensi vuonna yhä useampi ajoneuvo, työkone ja intermodaalikontti on tarkastettava F-kaasuvuotojen varalta3.9.2026 11:01:3...
30/09/2026

Ensi vuonna yhä useampi ajoneuvo, työkone ja intermodaalikontti on tarkastettava F-kaasuvuotojen varalta
3.9.2026 11:01:38 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

F-kaasuja sisältäviä kylmä- ja ilmastointilaitteita koskeva vuototarkastusvelvollisuus laajenee 12.3.2027. Laitteiden haltijoiden ja huoltoyritysten kannattaa varautua uusiin tarkastus- ja kirjanpitovaatimuksiin hyvissä ajoin.liitteen II ryhmän 1 HFO-yhdisteitä.
Raja-arvot perustuvat F-kaasuasetuksen (EU) 2024/573 5 artiklaan.Uusi velvollisuus koskee yhä useampia laitteita
Fluoratut kasvihuonekaasut eli F-kaasut ovat kylmäaineita, joita käytetään esimerkiksi ajoneuvojen, työkoneiden, alusten ja junien ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmissä. Ilmakehään vuotaessaan ne kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä.

EU:n F-kaasuasetuksen vuototarkastusvelvollisuus on vuodesta 2017 koskenut kylmäkuljetuskuorma-autojen ja kylmäkuljetusperävaunujen jäähdytysyksiköitä.

Maaliskuusta 2027 alkaen velvollisuus laajenee

kevyiden kylmäkuljetusajoneuvojen ja junavaunujen jäähdytysyksiköihin sekä intermodaalikontteihin

raskaiden hyötyajoneuvojen ja pakettiautojen ilmastointilaitteisiin ja lämpöpumppuihin

maatalous-, kaivos- ja rakennuskoneiden ilmastointilaitteisiin ja lämpöpumppuihin

”Näillä aloilla toimivien laitteiden haltijoiden ja valmistajien kannattaa selvittää hyvissä ajoin, kuuluuko oma kalusto vuototarkastusvelvollisuuden piiriin. Samalla on hyvä varmistaa, miten tarkastukset ja huoltokirjanpito järjestetään. Ohjeita löytyy esimerkiksi ymparisto.fi-sivuilta”, sanoo ylitarkastaja Tytti Alapieti Suomen ympäristökeskuksesta.

Kylmäaineen määrä ratkaisee tarkastusvelvollisuuden
Tarkastusvelvollisuus määräytyy laitteen sisältämän kylmäaineen ja sen määrän perusteella.

Eri kylmäaineilla tarkastusvelvollisuuden raja tulee vastaan eri määrillä. Esimerkiksi R-134a-kylmäainetta sisältävä laite on tarkastettava, kun kylmäainetta on vähintään 3,5 kilogrammaa. R-1234yf-kylmäainetta sisältävässä laitteessa raja on 1 kilogramma.

Kylmäaineen määrä määrittää myös vuototarkastusten tiheyden. Tarkastus voidaan tehdä määräaikaistarkastuksen yhteydessä.

Liikkuvien laitteiden vuototarkastusvelvollisuus ei käytännössä koske henkilöautoja, koska niiden kylmäainemäärät jäävät asetettujen raja-arvojen alle.

Milloin laite kuuluu vuototarkastusten piiriin?
Vuototarkastusvelvollisuus koskee laitteita, joissa on

vähintään 5 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO₂-ekv.) asetuksen liitteessä I lueteltuja HFC-yhdisteitä tai
vähintään 1 kilogramma asetuksen liitteen II ryhmän 1 HFO-yhdisteitä.
Raja-arvot perustuvat F-kaasuasetuksen (EU) 2024/573 5 artiklaan.

Vuototarkastus edellyttää pätevyyttä ja kirjanpitoa
Laitteen haltijan on kirjattava vuototarkastukset laitekohtaisesti huoltokirjanpitoon ja säilytettävä tiedot vähintään viiden vuoden ajan.

Vuototarkastuksen saa tehdä vain pätevöitynyt henkilö, ja myös huoltotyötä tarjoavalla yrityksellä on oltava vaadittu pätevyys. Työn tilaaja voi tarkistaa pätevyydet Tukesin kylmäalan pätevyysrekisteristä. Säännöllinen huolto ehkäisee vuotoja ja samalla ylläpitää laitteiden energiatehokkuutta, ehkäisee laiterikkoja ja auttaa pienentämään huolto- ja käyttökustannuksia.

F-kaasujen päästöjen vähentäminen tukee EU:n ilmastotavoitteita. Monet F-kaasut lämmittävät ilmastoa huomattavasti hiilidioksidia voimakkaammin, joten vuotojen ehkäiseminen on tärkeä osa ilmastonmuutoksen hillintää.

Suomen ympäristökeskus toimii Suomessa F-kaasuasetuksen toimivaltaisena viranomaisena ja markkinavalvontaviranomaisena. Asetus on suoraan toimijoita velvoittava

👷 Tiesitkö, että vaaraan sopiva henkilönsuojain voi samalla aiheuttaa uuden riskin?Sopivien henkilönsuojainten valinta e...
30/09/2026

👷 Tiesitkö, että vaaraan sopiva henkilönsuojain voi samalla aiheuttaa uuden riskin?

Sopivien henkilönsuojainten valinta ei ole aina yksinkertaista. Suojaimen on suojattava juuri siltä vaaralta, jota varten se on hankittu, m***a samalla sen täytyy sopia käyttäjälle, työolosuhteisiin ja yhteen muiden käytettävien suojainten kanssa.

Työturvallisuuskeskuksen uusi Henkilönsuojainten valintatyökalu auttaa tekemään suojainten valinnasta suunnitelmallisempaa. Digitaalinen työkalu ohjaa huomioimaan työn vaarat ja riskit, suojainten käytettävyyden ja yhteensopivuuden sekä dokumentoimaan valinnat ennen hankintaa.

Lue lisää ja tee suojainten valinnasta sujuvampaa uuden työkalun avulla! 👉 https://ttk.fi/2026/09/21/oikeat-henkilonsuojaimet-tyohon-uusi-tyokalu-auttaa-suojainten-valinnassa/

Alueellisen tieverkon rahoitus uhkaa romuttua vuonna 2027Tiedote 30.9.2026Seutu-, yhdys- ja yksityisteiden muodostama al...
30/09/2026

Alueellisen tieverkon rahoitus uhkaa romuttua vuonna 2027

Tiedote 30.9.2026

Seutu-, yhdys- ja yksityisteiden muodostama alueellinen tieverkko kattaa 96 prosenttia Suomen tieverkosta. Verkon rahoitus heikkenee samalla, kun sen merkitys taloudelle, huoltovarmuudelle ja ihmisten arjelle kasvaa. Uusi raportti esittää keinot tilanteen ratkaisemiseksi.

Vuonna 2026 päällystettyjen teiden korjauksiin käytetään Suomessa 279 miljoonaa euroa, m***a jo vuonna 2027 rahoitus putoaa 165 miljoonaan euroon. Rahoituksessa priorisoidaan pääteiden päällysteiden korjauksia, vaikka valtion tieverkon korjausvelasta 90 prosenttia on seutu- ja yhdysteillä. Sama niukka ja pääteitä painottava rahoituslinja jatkuu vuoteen 2029.

Valtion teiden korjausvelka on 2,6 miljardia euroa, josta 2,4 miljardia euroa kohdistuu seutu- ja yhdysteihin. Lisäksi yksityisteiden korjausvelka on noin 1,3 miljardia euroa.

Tiedot selviävät elinkeinoelämän ja kunta-alan tilaamasta raportista. Alueellisen tieverkon päällysteiden korjaukseen pitää raportin mukaan varata lisäksi 180 miljoonaa, jotta niistäkin pystytään pitämään huolta. Sorateiden kunnossapitoon tarvitaan 50 miljoonaa ja yksityisteiden valtionavustuksiin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Samalla tierahoituksen ostovoima on säilytettävä.

Huonokuntoisten päällysteiden määrä nelinkertaistunut

Tiestön kunto on heikentynyt Suomessa nopeasti vuoden 2011 jälkeen. Tuolloin huonokuntoisia päällysteitä oli koko valtion tieverkolla noin 3 000 kilometrillä, kun vuonna 2025 luku oli noin 12 000 kilometriä. Heikoimmassa asemassa ovat Itä- ja Pohjois-Suomen tiet.

Nyt suunnitellulla rahoitustasolla korjaustarpeessa olevien valtion tieosien määrä voi Väyläviraston laskelmien perusteella nousta 31 000 kilometriin vuoteen 2036 mennessä.

Tiestön korjausvelan vaikutus ulottuu koko yhteiskuntaan

Alueellinen tieverkko on tärkeä useille toimialoille kuten metsäteollisuudelle, maataloudelle ja matkailulle. Sen varassa on kymmenien miljardien liikevaihto, ja sitä tarvitaan kriittisen infrastruktuurin kuten energiaverkkojen ylläpitoon ja maanpuolustukseen. Verkkoa käyttää arjessaan yli miljoona ihmistä: se mahdollistaa palvelut, koulu- ja sote-kuljetukset sekä pelastustoimen ja poliisin toiminnan.

Kasvava korjausvelka uhkaa nostaa liikenteen kustannuksia jopa miljardeilla euroilla, vaikeuttaa teollisuuden investointeja sekä heikentää huoltovarmuutta ja turvallisuutta.

Raportti esittää korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi vision. Sen toteutuminen edellyttää pitkäjänteistä parlamentaarista tahtotilaa riittävälle rahoitukselle sekä myös oikea-aikaista, ennakoivaa ja tehokkaita uusia toimintamalleja ja teknologioita hyödyntävää kunnossapitoa.

Alueellinen tieverkko Suomen toimivuuden, talouskasvun ja turvallisuuden pohjana -raportin teettivät INFRA, Koneyrittäjät, Kuntaliitto, Metsäkeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Suomen Tieyhdistys ja Destia. Sen toteutti Destian strategisten liikennejärjestelmien yksikkö.

Alueellinen tieverkko - KOKO RAPORTTI.pdf

Alueellinen tieverkko TIIVISTELMÄ.pdf

Lisätietoja:
Matti Peltola, toimitusjohtaja Koneyrittäjät, p. 040 9009412
Riku Huhta, projektipäällikkö, Destia, p. 040 761 0243
Nina Raitanen, johtava asiantuntija, RT/INFRA, p. 040 744 2996
Paavo Taipale, yhdyskuntatekniikan päällikkö, Kuntaliitto, p. 050 380 8368
Seppo Miettunen, kenttäpäällikkö, MTK, p. 040 822 5321
Ari Herrala, edunvalvontajohtaja, SKAL, p. 050 368 4248
Simo Takalammi, toimitusjohtaja, Suomen Tieyhdistys, p. 0400 167 170
Tilaajakonsortioon kuului myös Metsäkeskus: viestinta(at)metsakeskus.fi, 029 432 4444

Polttoöljy kallistuu dieseliäkin nopeammin – kustannusten nousu koettelee konetyöaloja Kaivukoneissa, metsäkoneissa ja m...
24/09/2026

Polttoöljy kallistuu dieseliäkin nopeammin – kustannusten nousu koettelee konetyöaloja

Kaivukoneissa, metsäkoneissa ja muissa työkoneissa käytettävän moottoripolttoöljyn hinta on kallistunut suhteellisesti enemmän kuin dieselin hinta. Koneyrittäjät vaatii hallitukselta päätöksiä yrittäjien tilanteen helpottamiseksi.

Dieselin hinnannousu on herättänyt paljon keskustelua, m***a kuva jää vajaaksi, kun puhutaan vain tieliikenteestä ja kuljetuksista. Energia-, maarakennus- ja metsäalojen konetöissä suuri osa työstä tehdään polttoöljyä käyttävillä koneilla. Tilastokeskuksen julkaisemissa keskihintatiedoissa kevyen polttoöljyn hinta oli elokuussa noussut vuoden takaiseen verrattuna suhteellisesti dieselin hintaa enemmän.

- Kun puhutaan polttoaineiden hintojen kallistumisesta, huomio kohdistuu usein bensaan ja dieseliin. Koneyrittäjille moottoripolttoöljyn hinta on monessa työssä se olennaisin. Sitä kuluu joka tunti, kun hakkuri, kaivinkone, metsäkone tai traktori tekee työtä, sanoo Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola.

Tilastokeskuksen maarakennus- ja metsäalan konekustannusindeksien mukaan koneyritysten kustannukset olivat elokuussa 2026 eri toimialoilla 8,4–13,5 prosenttia vuoden takaista korkeammalla tasolla. Koneyritysten kustannuksia on nostanut erityisesti moottoripolttoöljyn hinnan kallistuminen. Polttoöljyn pumppuhinta on kivunnut syyskuussa jopa 2,15 euroon litralta. Tämä tarkoittaa yli 80 prosentin nousua verrattuna tammikuun keskihintaan. Vastaavasti dieselin hinta on noussut noin 40 prosenttia samalla ajanjaksolla. Voimakkaasti kallistuneen kevyen polttoöljyn kustannusvaikutus näkyy nyt karulla tavalla koneyritysten kassoissa.

Polttoöljyn ja dieselin hinnannousun seurauksia voidaan helpottaa poliittisilla päätöksillä

Koneyrittäjät esittää, että hallitus valmistelee viipymättä määräaikaisen polttoainetuen työkone- ja kuljetusyrittäjille. Muuallakin Euroopassa korkeisiin polttoainehintoihin on vastattu hallitusten päätöksillä. Esimerkiksi Saksassa liittovaltio ja osavaltiot ovat sopineet energiaveron määräaikaisesta alentamisesta. Suomessa toteutettiin Ukrainan sodan alun energiakriisissä polttoainetuki tilanteesta kärsiville yrittäjille, joten mallia ei tarvitsisi lähteä alusta asti pohtimaan.

- Nyt tarvitaan hallitukselta päätöksiä, jotka auttavat yrityksiä selviytymään kustannuskriisistä, joka johtuu ennakoitua pidempään korkealla pysyneistä polttoaineiden hinnoista, vaatii Peltola.

Lisätietoja: Matti Peltola, toimitusjohtaja Koneyrittäjät, p. 040 9009412

Osoite

Vieterikatu 2
Lahti
15700

Verkkosivusto

Ilmoitukset

Saat tiedon ensimmäisenä: lähetämme sinulle sähköpostia, kun Etelä-Suomen Koneyrittäjät julkaisee uutisia ja tarjouksia. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua tilauksen milloin tahansa.

Oikopolut

Jaa

Kategoria