Lahti-Seura ry

22/10/2026

Lahti-Seura täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Juhlimme merkkivuotta lauantaina 31.10.2026 elokuvateatteri Kino Iiriksessä ja toivotamme kaikki lahtelaiset mukaan juhlimaan kanssamme!

Kaikille avoin tilaisuus alkaa Tammisalissa klo 13.00 -14.00. Ohjelmassa kahvittelua ja vapaata seurustelua, kirjamyyntiä ja nostalgisia videoita Lahdesta. Kirjamyynnissä paikalla Lahden seutu kartoin -kirjan tekijä, Lahti-Seuran hallituksen jäsen Vesa Tähtinen.

Juhlatilaisuus jatkuu klo 14.00 viereisessä Iirissalissa.

Ohjelma:
✨ Avaussanat: Lahti-Seuran puheenjohtaja Sauli Hirvonen

✨ Kaupungin edustajan tervehdys – Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Marju Markkanen
*Tervehdyksen jälkeen mahdolliset onnittelut

✨ Musiikkia: Iltakaste Ilomantsissa (H. Syrjälahti) – Aapo Kutvonen, konserttikantele; Kalavale (A-K. Korhonen) – Aapo Kutvonen ja Merja Kutvonen, viulu

✨ Runoutta: Anneli Seppälä ja Heikki Hagman
Juhlapuhe: Janne Ridanpää, Suomen Kotiseutuliitto ry

✨ Ansiomerkkien jako

✨ Vuoden lahtelainen 2026

✨ Runoutta: Anneli Seppälä ja Heikki Hagman

✨ Musiikkia: Suomenmaa (J. Sariola) – Aapo Kutvonen ja Merja Kutvonen

✨ Loppukiitokset

✨ Hämäläisten laulu (kaksi ensimmäistä säkeistöä), säestää Aapo Kutvonen ja Merja Kutvonen, kitara

Tervetuloa!

Teatterin aulassa esillä julisteet:
1. 80 postikorttia Lahdesta
2. Lahtea 1940-luvulla
3. Piirustuksia Lahdesta 4. Kärpäsenmäeltä lähtöisin

Mahdollisista muutoksista ilmoitamme osoitteessa www.lahtiseura.fi/ajankohtaista/lahti-seura-80-vuotta/

Tilaisuutta tukee OP Häme ja Osuuskauppa Hämeenmaa sekä Lahden kaupunki.

Toivomme mahdolliset muistamiset kukkatoivotusten sijaan Lahti-Seuran tilille:
IBAN FI95 5612 1120 4805 19
Viitenumero 5034

Samalla juhlitaan 1. päivä marraskuuta 121 vuotta täyttävää Lahden kaupunkia.

Lahti-Seura r.y. perustettiin kevättalvella 1946. Lisää seuran perustamisesta osoitteessa
www.lahtiseura.fi/historia

19/10/2026

Silloin tällöin kotiseutu onnistuu inspiroimaan niin paljon, että tuo hyvä tunne ja idea tiivistyy taiteeksi. Seuraavassa musiikintekijä Eevi Korento kertoo uudesta kappaleestaan, jossa vilahtelee monelle tuttuja maisemia.

🚂

"Julkaisemani laulu nimeltä Junamatka Lahdesta Herralaan pohjautuu tositarinaan juuri tällä alueella. Olen hollolalainen lauluntekijä ja julkaisen melodista poprockia nimellä Eevi Korento.

Inspiroiduin tekemään kyseisen laulun isäni kertomasta lapsuuden muistosta, jotta emme unohtaisi millaista elämä 60-luvulla oli, tässä tapauksessa juuri Lahden alueella. Väliasemia oli yhtä tiheään kuin nykyään voisi kuvitella olevan metroasemia, jos Lahdessa metro olisi.

Laulussa luetellaan kaikki tuon junamatkan väliasemat, joita moni tämän päivän lahtelainen ei tiedä olleen olemassakaan. Vanhemmat ihmiset nämä kyllä tietävät ja toivon, että ne herättävät laulun myötä muistoja. Kotiseuturakkaana ihmisenä halusin ehdottomasti, että tämä tarina tulee esiin ja jää elämään.

Junamatka Lahdesta Herralaan on toinen singlejulkaisu EP:ltä, jonka julkaisen myöhemmin tänä vuonna. Laulu on menevää poprockia, ja kitarassa on vierailevana tähtenä Pekka Devil Virtanen, jonka tyyli on kuin piste i:n päälle tässä hyväntuulisessa, nostalgisessa rock-kappaleessa."

Laulu löytyy kaikista suoratoistopalveluista.
Jos haluat tutustua biisiin ja Eeviin enemmän, löydät tietoa Eevin somekanavista.
Instagram Eevi Korento
Facebook Eevi Korento

19/10/2026

Silloin tällöin kotiseutu onnistuu inspiroimaan niin paljon, että tuo hyvä tunne ja idea tiivistyy taiteeksi. Seuraavassa musiikintekijä Eevi Korento kertoo uudesta kappaleestaan, jossa vilahtelee monelle tuttuja maisemia.

🚂

"Julkaisemani laulu nimeltä Junamatka Lahdesta Herralaan pohjautuu tositarinaan juuri tällä alueella. Olen hollolalainen lauluntekijä ja julkaisen melodista poprockia nimellä Eevi Korento.

Inspiroiduin tekemään kyseisen laulun isäni kertomasta lapsuuden muistosta, jotta emme unohtaisi millaista elämä 60-luvulla oli, tässä tapauksessa juuri Lahden alueella. Väliasemia oli yhtä tiheään kuin nykyään voisi kuvitella olevan metroasemia, jos Lahdessa metro olisi.

Laulussa luetellaan kaikki tuon junamatkan väliasemat, joita moni tämän päivän lahtelainen ei tiedä olleen olemassakaan. Vanhemmat ihmiset nämä kyllä tietävät ja toivon, että ne herättävät laulun myötä muistoja. Kotiseuturakkaana ihmisenä halusin ehdottomasti, että tämä tarina tulee esiin ja jää elämään.

Junamatka Lahdesta Herralaan on toinen singlejulkaisu EP:ltä, jonka julkaisen myöhemmin tänä vuonna. Laulu on menevää poprockia, ja kitarassa on vierailevana tähtenä Pekka Devil Virtanen, jonka tyyli on kuin piste i:n päälle tässä hyväntuulisessa, nostalgisessa rock-kappaleessa."

Laulu löytyy kaikista suoratoistopalveluista.
Jos haluat tutustua biisiin ja Eeviin enemmän, löydät tietoa Eevin somekanavista.
Instagram
Facebook Eevi Korento

Kuva: Toni Heiskanen

17/10/2026

✨ 31.10.2026 juhlitaan! ✨

Lahti-Seura juhlii 80-vuotista taivaltaan Lahden syntymäpäivän aattona 31.10.2026. Lahden kaupunki perustettiin 1.11.1905. Laita päivämäärä muistiin, kahden viikon päästä juhlistetaan kotikaupunkia koko kansan juhlassa pullakahvien merkeissä. Seuraa ilmoittelua somessa tai jos olet malttamaton, kurkkaa lisätietoja jo nyt nettisivuiltamme.

Odotellessa voit vaikka paneutua seuraaviin arvoituksiin. Kuinka moneen osaat vastata ilman Googlen apua? Katsotaan, kelle tulee eniten oikeita vastauksia. Oikeat vastaukset ja arvoitusmestarin titteli paljastetaan maanantai-iltana.

🍁

1. Kultaa kujaset täynnä,
hopeata tanhuaiset
eik' ole omistajata?

2. Herrain herkku,
kuningasten ruoka,
ei syö siat eikä koske koirat?

3. Kesät keikkui seppelissä,
talvet huiski huntu päässä?

4. Tupa tuuti, latva liikkui,
mies tuuti tuvan sisässä,
jonk' on suussa Suomen lukko,
Tapion rahat takana?

5. Aamun neljällä, päivän kahdella, illan kolmella jalalla?

6. Aitta alla, mylly päällä,
myllyn päällä tihkuviita?

7. Kuka tupaan tullessa
ensiksi kättä antaa?

8. Kaksi kultaista käkeä,
yli orren katselevi?

9. Taivaan kieko vei ajantiedon,
vainion voiteen päältä?

10. Mies musta, nykerö nokka,
pantu vuoren vartiaksi,
rahasaaren paimeneksi?

11. Neljä hevosta tallissa,
viides tallia kiertää?

12. Paasi alla, paasi päällä,
vähän vaahtoa välissä?

13. Hakatahan Helsingissä,
tänne lastut lentelevät?

14. Valkea pelto, musta siemen,
kylvää ken taitaa?

15. Jänis kynti, pää jätisi,
perä jauhoi, pelto notkui?

🍁

Kuvassa on täytekakku, jota tarjoiltiin Lahti 75 vuotta -juhlaviikon kunniaksi Kilpiäisten vanhainkodissa vuonna 1980. Kuva Raimo Lahdenranta

16/10/2026

Oletko kyllästynyt kuvien tihrustamiseen ruudulta? Tuomitalon sisäpihan seiniltä löytyy ohilkulkevien iloksi hieno kuvamatka Lahden keskustakehityksen menneisyyteen. Tässä julkaisussa on mukana joitakin poimintoja niistä teille, jotka ette syystä tai toisesta pääse niitä paikan päälle katsomaan.

Tuomitalojen rakennuskokonaisuus ulottuu koko korttelin halki Aleksanterinkadulta Hämeenkadulle osoitteissa Aleksanterinkatu 9 ja Hämeenkatu 10. 1960-luvun modernismia edustava vuonna 1963 valmistunut kokonaisuus on lahtelaisen arkkitehti Unto Ojosen käsialaa. Ojonen oli tuottelias arkkitehti, joka vaikutti vahvasti Lahden kaupunkikuvaan.

Tuomitalojen lisäksi Ojonen on suunnitellut esimerkiksi Joutjärven kirkon. Ojonen ehti piirtää neljä vuosikymmentä kestäneellä urallaan lähes tuhat kohdetta, joihin lukeutuu muun muassa teollisuuslaitoksia, kaupungintaloja, yksityisiä koteja, rivitaloja, kerrostaloja ja kappeleita. Lahtelainen tutkija Riitta Niskanen on toimittanut Ojosen urasta kirjan Koivun ja tähden alla.

Kuvat 1-5 ovat Tuomitalon sisäpihalta löytyviä kuvia. Useimmissa seinien kuvista on mainittuna kuvalähteeksi Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

1. Kuvakollaasissa näkyy Lahden kauppatori 1920-luvulla, kauppiaspariskunta Inkeri ja Hjalmar Tuominen, jotka rakennuttivat Tuomitalot vuosina 1962-1963. Oikealla kuva toristamme nykyaikana.

2. Markkinat ja sirkusteltat Lahden torilla 1920-luvulla.

3. Aleksanteri 9:n rakennuksia vuonna 1961. Liikkeiden seinissä on alennusmyynti ja tyhjennysmyynti -kylttejä.

4. Vanhojen rakennusten purkaminen uuden tieltä vuonna 1962. Kuvan oikeassa laidassa näkyvät Aleksanterinkatu 11:sta päätymainokset

5. Tässä Sakari Kiurun vuonna 1990 ottamassa kuvassa on Hämeenkadun puoleinen aukko liiketalon sisäpihalle. Museovirasto, historian kuvakokoelma (Lähde: Finna)

6. Sisäpihan tunnelmaa lokakuussa 2026. Kuva Hanna-Sisko Onnela

11/10/2026

Kesän aikana uusittu Launeen perhepuiston liikennepuisto Mini-Lahti on avattu. Liikennekaupungin avautumista juhlistetaan perjantaina 16. lokakuuta. Lahti-Seuran puheenjohtaja Sauli Hirvonen kävi tutustumassa uuteen Mini-Lahteen paikan päällä. Millaisella kulkuvälineellä puheenjohtaja itse liikennepuistoa testasi? Se ei reportaasista selviä:

"Lapsetkin ovat olleet mukana tekemässä kaupunkia, sillä ”liikennekaupungin teemaksi valittiin lasten äänestyksessä Mini-Lahti. Suunnittelussa kuultiin lapsia myös piirustuskilpailun avulla, ja kilpailun pohjalta liikennekaupungin itäreunalle toteutettiin kisan voittajan suunnittelema sisäänkäyntikyltti.”

Alkuperäinen liikennekaupunki valmistui vuonna 1989 yhtenä osana Perhepuiston tarjoamaa puuhavalikoimaa. Nyt tuon kaupungin rakenteet tulivat käyttöikänsä päähän, ja tämä vanha puinen Lahti purettiin kokonaisuudessaan (ison esikuvansa mukaisesti). Kaupungin sivuilla kerrotaan, että ”uudistuksen tavoitteena oli säilyttää alueen suosittu perusidea, m***a samalla monipuolistaa toimintaa ja tehdä ympäristöstä entistä houkuttelevampi, toiminnallisempi ja viihtyisämpi. Jatkossakin liikennekaupunki tarjoaa lapsille turvallisen ympäristön opetella liikennesääntöjä ja harjoitella liikkumista leikin kautta.”

Aiemmassa ”vanhassa Lahdessa” oli enemmän rakennuksia, ja se oli enemmän kaupunkimaisempi. Tässä uudemmassa maisemat ovat avoimemmat. Silti lapsille löytyy monia mielenkiintoisia, toiminnallisia kohteita. Aivan kuin isommasta Lahdesta. Onnistunut uudistus."

Kuvat:
1. Perhepuiston liikennepuistossa pientä iltapäiväruuhkaa. (Kuva Lahden Kaupunkiympäristön arkisto)
2. Lapset ovat olleet toteuttamassa uutta liikennepuistoa (Sauli Hirvonen)
3. Lahtelaiset maamerkit huomattu! (Sauli Hirvonen)

Reportaasin ja lisää kuvia löydät Hirvosen blogista, jonka osoite löytyy kommenteista

Korjattu: "Juhlistettiin" muotoon "juhlistetaan"

08/10/2026

Lahden kartanon ystävien syksy on täynnä toimintaa ja yhdistys toivottaakin kaikki mukaan kaikille avoimiin, kiinnostaviin tapahtumiinsa. Listasta löytyy myös pari museon omaa tapahtumaa. Lahti-Seuran puolesta iso kiitos aktiiviselle paikallishistoriaa vaalivalle yhdistykselle

07/10/2026

Oletko tietämättäsi kulkenut muinaistiellä?

Ylisen Viipurintien reitti kulki Hämeenlinnasta Hollolan ja nykyisen Lahden kautta Viipuriin. Ylinen Viipurintie kulki Lahden kylän halki ja esimerkiksi Karjalankatu mukailee vanhaa tienpohjaa.

Päijät-Hämeen maakuntamuseon Sinikka Kärkkäisen tekemä selvitys Ylisen Viipurintien linjauksista Päijät-Hämeessä lähti liikkeelle Lahti-seuran kaupungille tekemästä aloitteesta, jossa Lahden torille ehdotettiin pystytettävän Ylisen Viipurintien muistomerkki.

Näin selvityksessä kuvaillaan hankkeen alkua ja kohteen nostamista kulttuurinähtävyydeksi historiareittinä:

"Ehdotus toimitettiin myös Lahden kaupunginmuseolle, joka kävi neuvotteluja asiasta Lahti-seuran kanssa. Lopulta päädyttiin siihen, että Ylisen Viipurintien linjaukselle voisi ennemminkin kehittää historiareitti, joka merkittäisiin maaston ja jonka varrelle pystytettäisiin kylttejä sopiviin paikkoihin. Tässä vaiheessa neuvotteluihin tuli mukaan myös Nastola-seura. Lopulta sovittiin, että Lahden kaupunginmuseo kartoittaa Ylisen Viipurintien kulun Hollolasta Nastolaan.

Ylisen Viipurintien reitti kannattaa merkitä kunnan karttoihin. Reitin varrella on useita merkittäviä nähtävyyksiä. Vanhaa tielinjaa voitaisiinkin hyödyntää laajemminkin matkailutienä."

Lahden kylän kohdalla Ylisen Viipurintien linja mukaili nykyisinkin tuttuja kulmia ja kulkyväyliä:

"Ylinen Viipurintie on kulkenut Lahden kylän poikki, m***a vanha linjaus on jäänyt kokonaan tai osittain kaupunkirakentamisen alle. Viipurintie on tullut keskustaan päin valtatie 12 pitkin Mytäjärven pohjoispuolelta ja kaartanut keskustaan Hollolan kadun suuntaisesti. Tietä on suoristettu jälkeenpäin ja vanha linja on jäänyt kerrostalojen alle.

Keskustan itäpuolella Viipurintie on noudatellut Karjalankadun linjaa. Tie on haarautunut nykyisen Möysän- ja Hiljankadun risteyksessä. Eteläisempi linja on kulkenut Viipurintietä Sotkankadulle ja sieltä Nastolantielle. Pohjoisempi reitti kiemurtelee Möysänkadulta Ahtialantielle ja sieltä Karoliinankujalle ja kohti Möysää.

Viipurintien eteläinen linja on kulkenut Viipurintietä Pekanmäen läpi. Valtatie 12 rakentaminen on luultavasti tuhonnut suurelta osin vanhan linjan koko risteyksen alueelta. Vanha linja on kulkenut suurinpiirtein nykyisen pyörätien linjaa valtatien ali Sotkantielle ja sieltä Nastolantielle."

Selvitys löytyy linkkinä tämän päivityksen kommenteista.

Kuva: Ylinen Viipurintie Möysässä. Arkeologinen inventointi 2017, Piritta Häkälä, arkeologinen dokumentointiDIGMA, originaalikuvat - oma tuotanto, Lahden museot

02/10/2026

Lahti-Seuran puheenjohtaja Sauli Hirvoinen esittelee tuoreen Hollolan Lahti -lehden jutussaan Lahden kaupungin rakentamisen vaiheita otsikolla Rakentamista ja purkamista osa 2.

Juttusarjassa esitellään jo purettuja ja purkamisuhan alla olevia rakennuksia. Juttua reunustavat Lahden museoiden arvokkaan kuvakokoelman kuvien lisäksi Hirvosen itsensä ottamat kuvat vuosien varrelta.

Lotilan vaivaistalo hallitsi pitkään kaupungin rautatieaseman puoleista maisemaa. Sittemmin vaivaistalon seutu jäi Lotilan koulun rakennusten ja toimintojen puristukseen. Näin Hirvonen kirjoittaa Lotilan vaivaistalon rakennuksista:

"Lahden kaupunki rakennettiin 1960-70-luvuilla uudelleen, ja kadut levenivät ja lähes koko puuvaltainen keskusta hävisi. Keskustan alueella on muutamia yli satavuotiaita hirsirakennuksia. Yksi niistä sijaitsee nykyisen Lotilan koulun alueella. Rakennukset ovat entiseen vaivaistaloon kuuluvia. Vuoksenkadun varrella puurakennus toimi viimeksi ruotsinkielisenä kouluna, m***a on sittemmin ollut tyhjillään vuosia. Näin ollen se on pikku hiljaa päästetty huonompaan kuntoon.

Tilakeskuksen mukaan rakennukset voidaan purkaa, sillä kaupungilla ei ole niille käyttöä. Maallikosta se kuulostaa oudolta, sillä käyttäjiä varmasti olisi. Entinen koulurakennus, kaivo sekä osa entistä navettaa on merkitty asemakaavamääräyksessä AP:lla eli "autosäilytyspaikkojen korttelialue". Tontin pilkkominen asemakaavamuutoksella mahdollistaisi muunlaista käyttöä ja suojelun, jolloin pala vanhaa rakennustakantaa ja Lahden historiaa säilyisi jälkipolville. Ilmeisesti talot vain halutaan purkaa? "

Mannerheiminkadun toisella puolella Upon sillan kupeessa on ollut pitkään tyhjillään mansardikattoinen talo piharakennuksen kera. Talo sijaitsee aivan Askon tehtaan ja radan välissä ja on ollut asuttuna. Se lienee Lotilan viimeisiä rakennuksia, lukuunottamatta Jukolantien rakennuksia entisen Loviisanradan penkereen vieressä. Sieltäkin on tasaiseen tahtiin purettu vanhempia taloja ja tilalle on noussut uusia. Jokunen taitaa olla yhä tyhjilläänkin. "

Tässä muutama kuva lehtijutusta teidänkin iloksi.

1. Kuvan oikeassa laidassa sijaitseva tyhjillään ollut Iskun myymälärakennus puretaan. Kuvan keskellä Häklin entinen teollisuusrakennus. Tontilla on harjova säilyneitä savupiippuja. Kuva Sauli Hirvonen, maaliskuu 2026

2. Lotilan entisen vaivaistalon rakennuksia ja oikealla Lotilan koulu. Etualalla kivinavetta, sen taakse piiloon jäävä komea kaivo, kauempana oleva puurakennus. toimi ruotsinkielisenä kouluan vuoteen 2013 asti. Taustalla puretun Jousipaita Oy:n rakennuksen paikalle nousi asuinkerrostalo vuonna 2014. Kuva Sauli Hirvonen, maaliskuu 2026.

3. Hollolan Vaivaistalo (myöh. Kunnalliskoti) perustettiin 1891. Rakennukset valmistuivat 1892. Taustalla kulkee junanrata. Oikealla oleva rakennus on säilynyt. Arno Forsiuksen mukaan: Vasemmalla pakari eli leipomo, siitä oikealle vaisinainen vaivaistalo, houruintalo ja sairastalo. Kuvattu Sairaalanmäeltä. Valokuvaaja Albin Eklund, Lahden museot

4. Anttilanmäen viimeinen kantatilan päärakennus, Kerintie 2:n rakennus. Kuva Sauli Hirvonen, kevät 2026.

29/09/2026

Mikä on herättänyt sinun rakkautesi Lahtea kohtaan?

https://www.lahti.fi/blogi/mika-herattaa-rakkauden-lahtea-kohtaan/?fbclid=Iwb21leAUooXZleHRuA2FlbQIxMQBwZG9mBXNydGMGYXBwX2lkDDM1MDY4NTUzMTcyOAABHrwMNGc8FTilU9w8VL33Mt8ro1soxC3bz0PdLELdgqlrMVDkCD5Ob5Ku8b-O_aem_qAcj9dh5gvskuOwisLbhfQ

Muistan olleeni viiden vanha astellessamme kauniina kesäpäivänä Lahden satamassa aaltojen loiskiessa laituriin. Kinusin vanhemmiltani piipahdusta kauniiseen Karirannan kahvilaan…