Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri ry

09/11/2026

MTK:n reaktio Lupa- ja valvontaviraston päivittämään asiakirjaan liito-oravan huomioimisesta metsänhakkuissa oli yllättävän raju. Näyttäisi, että vain rahalla on etujärjestölle merkitystä, luontokadolla tai tiukasti suojellun lajin alati laskevalla kannankehityksellä ei niinkään.

Näin, vaikka liikahakkuiden seurauksena on jo velkaannuttu hiilinieluoikeuksien miljardiluokan hankintahinnan ja ennallistamisasetuksen metsäisten elinympäristöjen ainakin kymmenien miljoonien ellei suurempien toimeenpanokustannusten verran.

Jos MTK:n laskelma lain noudattamisesta aiheutuvista tappioista (SIC!) pitää paikkansa edes 0,1 desimaalin osalta, se kertoo käänteisesti siitä, kuinka 30 vuotta EU-Suomessa jatkuneet liito-oravametsähakkuut ovat tuoneet metsänomistajille jopa kymmenien miljardien tulot. Rahasta liito-oravan suojelun aiempaa parempi toteutus ei siis pitäisi jäädä kiinni.

EU-jäsenyysneuvotteluissa tuli 90-luvun alussa eteen tilanne, että liito-oravan takia Suomen metsistä jopa 30-40% jäisi hakkuiden ulkopuolelle. Tämä ei käynyt metsäalalle mitenkään. Ratkaisuksi keksittiin liito-oravakohteiden hakkuuperiaatteet, pesäpuiden ja niiden ympäristöjen sekä kulkuyhteyksien säilyttäminen.

Suunnilleen yhtä kauan on kiistelty siitä, riittävätkö nuo keinot turvaamaan Suomen vastuulaji liito-oravan tulevaisuuden. No, on jo pitkään tiedetty, etteivät riitä. Talousmetsähakkuut on suurin syy liito-oravakannan taantumiseen koko maan tasolla. Ohjetta tarvitsikin päivittää, koska hakkuita liito-oravametsissä halutaan jatkaa, m***a samalla lakiakin pitäisi noudattaa eli liito-oravaa suojella. Kannattaa muistaa, että tutkimuksen mukaan liito-oravanaaras tarvitsee vähintään 4-6 hehtaarin metsän. Lupa- ja valvontaviraston uusi asiakirja on askel tähän suuntaan, tosiasioiden tunnustamiseen 30 vuoden mukavuusalueella liikkumisen jälkeen.

MTK nojaa julkikuvassaan talonpoikaiseen etiikkaan, jonka ytimessä on elämän puitteiden jättäminen tulevalle polvelle parempaan kuntoon, mitä ne itse peri. Miksi näyttää, että luonnon osalta ylisukupolvisen vastuun kantaminen on MTK:lle niin vaikeaa? On kuitenkin tiedossa, että luonnolla on ratkaiseva vaikutus yhteiskuntien toimintakykyyn ekosysteemipalvelujen kautta, mikä käsittää mm. maa- ja metsätalouden tarpeet.

MTK:n jyrähdys liito-oravaohjeen päivityksestä on pettymys siksikin, että järjestö on ansiokkaasti edistänyt luonnonarvokaupan kehittämistä. Siis pyrkinyt rakentamaan metsänomistajille uutta tulonlähdettä kehittämällä luonnon monimuotoisuus- ja ennallistamiskohteiden markkinapaikkaa. Syy äkäilyyn lieneekin, että MTK istuu aidalla. Se räksyttää luontoa vastaan kuin vanhasta muistista, vaikka luonnon arvo oltaisiinkin toisessa kohtaa valmiit tunnustamaan.

Lupa- ja valvontavirasto on julkaissut linjauksen siitä, miten liito-oravan elinalueet säilytetään lajille kelvollisina metsänhakkuissa.

27/10/2026

Viimeaikaisesta datakeskusuutisoinista tulee mieleen, onko osa toimittajista tai haastateltavista käynyt lukemassa Luonnonsuojeluliitto Kymenlaakson Facebookia? Todennäköisempi selitys on, että kukin meistä tahollaan huomaa samat ristiriitaisuudet.

Banaanivaltiota ei ole vielä mainittu tällä sivulla, m***a siihen on viitattu muutamissa kriittisissä puheenvuoroissa, kuten Ylen jutussa sunnuntaina. Maan ja luonnonvarojen luovuttaminen edullisesti ulkomaisen toimijalle yksipuolisen perustuotannon tarpeisiin kuvaa perinteisesti kolmannen maailman osaa länsimaiden puristuksessa. M***a banaanivaltiokehitys voi tapahtua myös länsimaissa, kun taivaan merkit ovat kohdillaan.

Vuoden 2024 lopussa tehtiin rakentamislakiin muutos. Datakeskukset ovat sen myötä ns. puhtaan siirtymän hankkeita, joiden sijoittamiseen ei tarvita kaavaa. Riittää, että pääosa datakeskuksen hukkalämmöstä hyödynnetään. Kaukolämpöverkkoon johtamisen sijaan hukkalämmöllä voi tehdä muutakin. Eräs visio on käyttää hukkalämpöä kasvihuoneviljelyyn. Mikä olisikaan sopivampaa, kuin ryhtyä kasvattamaan banaaneja datakeskusten hukkalämmöllä?

Datakeskuksista tuli tänä syksynä vihdoin yhteiskunnallinen kysymys, kun Googlen rappaamisen roiskeita ei voitu enää peitellä. On silti hämmentävää, että kokonaiskuvaa datakeskusinvaasion seurauksista ei ollut edes päättäjillä vielä viime keväänä. Asiaan alettiin heräillä vasta tietoturvaguru Risto Siilasmaan Hesarin haastattelusta huhtikuun puolivälissä. Sitä ennen oli keskitty haalimaan datakeskuksia, kuten Googlen surullisenkuuluisat investoinnit Muhokselle ja Kajaaniin pääministeri Orpon avustuksella.

Datakeskusbuumi on mahdollinen, koska ulkomaiset investoinnit ovat pääomaköyhälle Suomelle kuin muotokuva Dorian Graylle Oscar Wilden klassikkotarinassa. Kunhan vaan bisnestä tunkee ovista ja ikkunoista, kaikki muuttuu kauniimmaksi. Luontokadon ja ilmastonmuutoksen vauhdittuminen datakeskusten, uusiutuvan energian sekä sähkönsiirtoyhteyksien rakentamisen seurauksena on asian piiloon jäävä kääntöpuoli. Edes mahdollisten korkeamman arvonlisän investointien menetys ei haittaa, kun uusiutuvan energian kapasiteetti ja potentiaali on valjastettu datan louhintaan. Teknologiabisneksessä se vastaa banaanien kasvattamista, kun hedelmät korjataan muualla.

Google muutti suhteemme datakeskuksiin. Lähdimme paperiteollisuuden raunioille selvittämään, tekevätkö keskukset Suomesta onnelan vai tekoälyajan banaanivaltion.

13/10/2026

Googlen julkisuudenhallinnassa oli tänään vaihe, jossa astuttiin vihdoin julkisuuteen, tällä kertaa suomalaisena ja suomeksi, ei brittiläis-amerikkalaisena ja englanniksi, kuten viimeksi kun Googlen miljardi-investointi toi aikaisen joulun pääministerille.

Maajohtajan puheet eivät silti tarjonneet vastausta siihen, miten maailman rikkaimpiin ja parhaiten resursoituihin kuuluva yhtiö toimii Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kuten toimii.

Jos selitys ei ole Googlelle vuosien varrella tutuksi tullut loputtoman liikkumavaran tarjoava suomalainen alamaisuus, se on jotain tärkeämpää, kuten globaalin datakeskusbisneksen armoton kilpailu, jossa vain nopeat elävät, myös firmojen sisällä.

Kun asiat ovat usein sitä, miltä ne näyttävät, nyt näyttää siltä, että Haminassa hankitut opit eivät toimineet Googlella enää Muhoksella. Haminassa yhtiö ei ole vain valtio valtiossa, vaan valtio kunnassa, joten ei ihme, jos suhteellisuudentaju on hieman hämärtynyt.

Muhoksella toteutuneen riskin Google olisi voinut välttää pelkästään, jos se olisi kääntynyt vanhan yhteistyökumppaninsa, Luonnonsuojeluliitto Kymenlaakson, puoleen. 10 vuotta sitten nimittäin pidimme linnunpönttötalkoita Googlen henkilöstölle tyky-päivänä.

Me olisimme voineet kertoa, että yli 200 hehtaarin metsänhakkuu, jossa maankäyttö muuttuu pysyvästi, vaatii YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. Olisimme voineet vuosien varrella kertoa myös m***a muuta asiaa luontoon ja ympäristölainsäädäntöön liittyen, jos yhtiö olisi vain halunnut tietää.

Yhtiö pyytää anteeksi toimintaansa Muhoksella ja Kajaanissa. Googlen mukaan viranomainen oli tietoinen sen hakkuusuunnitelmista.

13/10/2026

08/10/2026

Media on kiitettävästi käsitellyt Googlen toimia datakeskusten rakentamisessa. Kyse ei ole vain metsänhakkuista, vaan myös kyseenalaisista työoloista.

Pohjois-Pohjanmaan Muhoksen hankkeen avohakkuut kesken lakisääteisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn nousi valtakunnanjulkisuuteen, kiitos Luonnonsuojeluliiton ja puheenjohtaja Hanna Halmeenpään.

Kuten Hanna eilisessä Ylen jutussa viittaa, Google ei ole voinut tehdä 330 hehtaarin avohakkuuta ja pintamaan poistoa kesken YVA-menettelyn vastoin parempaa tietoaan.

Google on harjoitellut Haminassa viimeiset 15 vuotta, miten suomalainen luonnon- ja ympäristönsuojelulainsäädäntö toimii teoriassa ja käytännössä. Luonnon tuhoamisen ohella synkin viesti onkin, että yhtiön täytyy tietää miten sen kuuluisi toimia lain mukaan, m***a silti ollaan Muhoksen kaltaisessa tilanteessa. Poliisi alkoi juuri selvittää, onko aiheellista käynnistää asiassa rikostutkinta, joten vielä emme voi sanoa, onko Google rikkonut asiassa lakia.

Suomalainen ympäristörikoslainsäädäntö, valvonta, tutkiminen ja rangaistukset ovat niin heikkoja, että toimijoille tulee ennen pitkää tilanteita, jolloin on kannattavampaa rikkoa lakia, kuin noudattaa sitä. Kiinnijäämisen riski on pieni ja rangaistukset olemattomia. Luonnonsuojeluliitto Kymenlaakso on ollut vuosien varrella mukana erinäisissä tutkintapyyntötapauksissa. Kesällä teimme jälleen kaksi rikosilmoitusta, m***a on syytä epäillä, etteivät ne välttämättä johda mihinkään, niin selviä kuin ne luonnolle aiheutetun vahingon kannalta ovatkin.

Luonnonsuojeluliitto Kymenlaakso on vuosien varrella ollut myös tekemisissä Googlen kanssa. Vaikuttaminen firman tekemisiin luonnon suhteen on ollut haastavaa. Yhtiön tapa estää alueellaan liikkuminen, sekä siellä tehdyistä toimista puhuminen ovat eräítä syitä. Toisaalta viranomaistahot ovat olleet Googlen suhteen omituisen lepsuja. Jos kunta tai alueellinen ympäristöviranomainen eivät ole samalla sivulla kanssamme, toimintamme on sitä vaikeampaa.

Siksi on tärkeää, että Googlen tekemiset Muhoksella ja muualla on nostettu tikun nokkaan. Onkin kiinnostavaa, että Google on valmis kärsimään mainehaitan, mikä sille mahdollisesta rikostutkinnasta ja sen lopputuloksesta huolimatta Muhoksen episodista on jo koitunut. Johtuuko tämä siitä, että yhtiön ei yksinkertaisesti tarvitse välittää? Suomi on sen taskussa pääministeriä myöten. Onko siis Google jo voittanut ja luonto hävinnyt? Varmaa ainakin on, että Luonnonsuojeluliitto ei luovuta.

Halmeenpää ei usko selityksiä vilpittömyydestä ja syyttää yhtiötä lainsäädännön yli kävelemisestä.

28/07/2026

Nyt täytyy kehua Luonnonsuojeluliittoa ihan itse, sillä avaus datakeskusten perustamisen valtakunnallisesta ohjaamistarpeesta on ensimmäinen, mikä on tullut vastaan. Se ei toisaalta ole ihme, sillä paluuta köyhäksi siirtomaaksi tekevä Suomi hakee talouskasvua seurauksista välittämättä tavalla, joka alkaa näyttää epätoivoiselta. Vaikutusarvio ja muu riskienhallinta on pelkkä hidaste, kun luontoa ulosmitataan bisnekselle kiihtyvään tahtiin. Riskiyhteiskunnassa riskit eivät olekaan uhka, vaan mahdollisuus. Kun asiat menee mönkään, se on taas uusi tienaamisen paikka. Maailma onkin osalle pelkkä osteri. Siksi Luonnonsuojeluliiton kaipaamaa strategiaa datakeskusten perustamisesta, sijainninohjauksesta, vaikutuksesta ja haittojen ehkäisystä tuskin tullaan tekemään tavalla, joka turvaisi luonnon toimintakyvyn muutosten keskellä. Osteritodellisuudessa eläville luonnon puolustaminen on auttamatta vanhanaikaista.

Suomessa ajetaan datakeskushankkeita kovaa vauhtia eteenpäin ilman kansallista koordinaatiota. Luonnonsuojeluliiton aloitteessa valtioneuvostolle esitetään toimenpiteitä…

28/07/2026

Luonnonsuojeluliitto Kymenlaakson hallituksen heinäkuun kokouksen yhteenveto on julkaistu yhdistyksen nettisivulla.

– Luonnonsuojeluliitto Kymenlaakson heinäkuun kokouksessa suunniteltiin talkoita ja keskusteltiin jo pidetyistä talkoista. Kolmen uhanalaistalkoon osalta on ollut selviteltävää niin talkoilutarpeen…

02/07/2026

Kotkassa vastikään järjestetty Jukolan viesti aiheutti vahinkoa luonnolle. Niin hieno urheilulaji kuin suunnistus onkin, on vaikea ymmärtää, miksei tapahtumia voida järjestää alueilla, jotka eivät sisällä suojelualueita tai muuten arvokkaita luontokohteita? Kymenlaakson metsistä on talouskäytössä noin 97% ja soista ojitettu kunnasta riippuen 75-90 prosenttia. Valmiiksi intensiivisessä käytössä olevia maastoja riittää siis suunnistukseen, vaikka arvokkaiden luontokohteiden välttämisen pitäisi olla Jukolan viestin kaltaisessa massatapahtumassa lähtökohta muutenkin.

Ellei sitten kyse ole 2000-luvulla yleistyneestä ilmiöstä, missä juoksu-, pyöräily- yms. tapahtumat viedään tarkoituksella suojelualueille. Syynä on kaiketi elämyshakuisuus. Talousmetsiä yksistään esteettisesti laadukkaammilla suojelualueilla elämyksellisyys on taatumpaa. Silti jokainen, joka on maastossa liikkunut juosten tai maastopyörällä tietää, että silloin ei paljoa vilkuilla sivuille, eli on jokseenkin perusteetonta käyttää suojelualueita vauhtiliikkumiseen/kilpailuun. Elämysten sijaan varmaa onkin maaston kuluminen ja luonnon häiriintyminen jopa pidemmäksi aikaa.

Ville Aarnion oheisen blogitekstin kuvien perusteella näyttää, että Kotkassa pidetyn Jukolan viestin vaikutuksesta on kajottu Aarnion luonnonsuojelualueella sijaitsevan noron uomaan eli on rikottu vesilakia (Vesilaki 3 § ja 11 §). Noron edustaman luontoarvon pilaaminen on myös vastoin luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksiä ja edelleen luonnonsuojelulakia (Luonnonsuojelulaki 43 §). Suojelualueiden rauhoitusmääräysten yleisten rajoitusten kielletyissä toimissa viimeisenä on usein tämäntyyppinen kohta: ”[k]aikenlainen muu toiminta, joka muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti luonnonoloihin tai eliölajien säilymiseen.”

Jukolan viesti järjestettiin tänä vuonna Kotkassa, minulle varsin tutuissa Kymin lentokentän maastoissa, ja tällä kertaa olin itsekin osallisena kilpailualueen maanomistajan ominaisuudessa. Eikä kokemus ollut miellyttävä: vaikka olin maanomistajana vaatinut liikenteen ohjaamista pois yhtiö...

01/07/2026

Ja nyt viedään karhua. Tosin tämäkin pyrkimys on ollut odotettavissa, sillä Orpon hallitus ei selvästikään diggaa luontoa. M***a suden EU:ssa vesitetyn suojeluaseman sijaan karhu on edelleen tiukasti suojeltu laji. Toisinsanoen karhua ei voi metsästää kiintiömuotoisesti.

Karhua metsästettiin viime vuonna Riistakeskuksen myöntämillä poikkeusluvilla. Määrät olivat kohtuullisia suhteessa karhukannan kokoon, eikä SLL valittanut niistä. Tämä ei riittänyt metsästyslobbylle, vaan nyt on tilauksessa kiintiömetsästys karhullekin direktiivistä riippumatta.

Viime viikolla YLE uutisoi näin:

”Metsästäjäliitto on toivonut juuri sitä, että karhun metsästyksessä mentäisiin kiintiöihin. Toiminnanjohtaja Jaakko Silpolan mukaan se on metsästäjälle selväpiirteistä pyynnin sääntelyä.
– Se ei edellytä metsästäjiltä juridisesti kelvollisten ja oikeudessa pätevien lupapapereiden työstämistä. Nyt on nähty, että se ei kerta kaikkiaan onnistu, Silpola viittaa poikkeusluvista tehtyihin valituksiin, ja lupien epäämisen oikeuskäsittelyn vuoksi.”

Miten tämä kommentti tulisi ymmärtää? Koska poikkeuslupapäätökset eivät ole olleet lainmukaisia, pitää saada systeemi, joka ohittaa lain kokonaan?

Metsästäjälobby on kohonnut nykyhallituksen tuella asemaan, jossa se voi olla pyrinnöissään avoin ja perustella karhuntappamistarpeen juuri noin banaalisti kuin Metsästäjäliiton Silpola tekee.

Tätä helpottaa, että Suomi on maa, jossa ollaan huomattavasti kiinnostuneempia muiden maiden oikeusvaltion tilasta kuin omasta. Onneksi Luonnonsuojeluliitto toimii, ja kanteli keväällä EU-komissiolle suden, karhun, ilveksen ja saukon metsästyskäytännöistä.

Luonnonsuojeluliitto katsoo, että karhun metsästys tulee järjestää yksittäisillä luvilla eikä yleisellä kiintiöpyynnillä. Näin varmistetaan luontodirektiivin edellyttämä tapauskohtainen harkinta…

30/06/2026

Luonnonsuojeluliitto Kymenlaakson tämän vuoden ympäristöpalkinto on jaettu. Palkinto myönnettiin Kymen Sanomien Antti Kaartolle taannoisista Etelä-Kymenlaakson akkumateriaalilaitoshankkeita käsitelleistä jutuista.

– Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin tämän vuoden ympäristöpalkinto annettiin Kymen Sanomien päätoimittaja Antti Kaartolle. Perusteluna palkinnolle on Kaarton toimittajana Kymen Sanomiin…