Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri ry

17/06/2026

Luonnonsuojeluliitto Kymenlaakson hallituksen kesäkuun kokouksen yhteenveto on nyt julkaistu yhdistyksen nettisivulla.

– Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin hallitus kokoontui myös toukokuussa, m***a yhteenvedon teko jäi kiireiden takia väliin. Tässä yhteenveto kesäkuun kokouksesta…

12/06/2026

Kiire, kaaos ja kalteva pinta. Siinä kolme kovaa koota Suomen ison kuvan maan- ja luonnonvarankäytön politiikan takana. Sodankylän Viiankiaavan Sakatin monimetallikaivoshankkeen ennakkotapausluonne levittää ongelmia Etelä-Suomeen asti.

Luonnon ohella Viiankiaavalla ollaan valmiit nakertamaan yhteiskunnallista luottamuspääomaa.

Suomessa on lähivuosina perusteltu isojakin ratkaisuja muutamalla hassulla gallupilla. SLL:n teettämät gallupit eivät ole samanlaisia mannerlaattojen liikahduksia aikaansaaneet, vaikka tämä uusinkin kertoo lahjomattomasti, että päättäjien kannattaisi kuunnella kansaa myös vaalikausien aikana.

Kaivosyhtiöt etsivät malmeja ja suunnittelevat kaivostoimintaa useilla luonnonsuojelualueilla. 79 prosenttia suomalaisista ei hyväksy kaivostoimintaa luonnonsuojelualueilla…

08/06/2026

Kymenlaakson Jätteen keväisen Roskaviestin takasivulla kerrottiin, miten Kouvolan Keltakankaan Hyötyvirran jätekeskuksen alue on ”kirjoverkkoperhosen koti”.

https://www.kymenlaaksonjate.fi/wp-content/uploads/2026/04/32901239_roskaviesti_kevat_2026_netti.pdf

Tästä huolimatta - tai kenties juuri siksi - Hyötyvirran alueella toimiva NG Nordic Finland jätti viime vuoden lopulla poikkeuslupahakemuksen kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämiseksi.

Lupa- ja valvontavirasto antoi päätöksen asiassa 28.5.2026.

https://lvv.fi/-/paatos-lvv_u-33490-2026-kirjoverkkoperhosen-rauhoitussaannoksista-poikkeamista-ja-lisaantymis-ja-levahdyspaikan-havittamista-koskeva-luonnonsuojelulain-83-n-mukainen-paatos-kouvola

Lupa- ja valvontavirasto ei myöntänyt poikkeuslupaa, sillä poikkeusluvan myöntämisedellytykset eivät täyttyneet.

Päätöksestä selviää asian tausta, ja kuinka firma mm. vetosi aikataulupaineisiin ja kustannuksiin saadakseen hävittää kirjoverkkoperhosen koti. Vaikka kirjoverkkoperhonen on Suomessa elinvoimainen, on se EU:n luontodirektiivillä tiukasti suojeltu laji.

Olisi suotavaa, että firmat ymmärtäisivät oman etunsakin nimissä selvittää riittävän ajoissa maan- ja luonnonvarankäyttöhankkeisiinsa liittyvät luontoarvot sekä päivittämään hankeaikataulunsa sen mukaisesti.

Tämä palvelisi myös viestintää. Ei vain Roskaviestiä, vaan myös NG Nordicin sivullaan kertomien viestien "merkitysten tulevaisuutta", ettei niitä luettaisi kuten ehkä tätä lausetta poikkeuslupahakemuksen jälkeen: "Nyt vauhditamme kehitystämme ja hyödynnämme tätä käytännön osaamista vaikuttaaksemme teollisuuteen, yhteisöihin ja ekosysteemeihin laajamittaisesti." Tai tätä lausetta: "Meitä ohjaa kokemuksemme ja päämäärämme, kun määrittelemme uudelleen, mikä on mahdollista seuraavien 100 vuoden aikana. Rakennamme tulevaisuutta, jota ei ole vielä koettu. Heille, jotka huolehtivat tästä maailmasta meidän jälkeemme."

https://www.ngnordic.com/fi

Kirjoverkkoperhosen kuva: Heikki Tabell, Suomen Perhoset

27/05/2026

Suomen ympäristökeskus julkaisi viime viikon lopulla uuden laskurin, jolla voi tarkastella hakkuiden vaikutusta metsien hiilinieluun. Linkki laskuriin löytyy oheisen tiedotteen lopusta.

Laskurin aikaraamina ovat vuodet 2000-2040, joista vaihtuvana väli 2026-2040. Muuttujina ovat hakkuumäärä ja puuston kasvu. Haarukat kuvaavat tilannetta, miten hakkuut todennäköisesti tapahtuvat myös todellisuudessa.

Laskurilla voi mallintaa seurauksia, joita tänään, tässä ja nyt -hetkessä tehdyillä valinnoilla on. Laskuri auttaa näkemään tulevaisuuteen niitäkin, joille tulevaisuutta ei ole olemassa, kun nykymenon tulee jatkua ikuisesti, ettei hakkuumääristä tarvitse tinkiä tuumaakaan.

Kaikille avoimena laskuri on yksinkertainen käyttää ja toivottavasti putkiaivoisimmatkin päättäjät sitä kokeilevat ja hämmästyvät.

Tietysti joillekin epäileville tuomaille uusin ja tarkinkaan tieteellinen tutkimustieto ei koskaan kelpaa, jos se ei palvele omaa ja oman eturyhmän etua.

Laskurin voi toki virittää maksimaaliselle kasvutaso-olettamalle ja luottaa, että niin käy myös tosielämässä. Tämä tieto laskurin sivulla kylläkin haastaa ajatusta: ”Skenaarion mukaan puuston kasvu hidastuu ja on vuosina 2031-2040 keskimäärin 99,4 milj. m³ vuodessa, kun kokonaispoistuma on 84,7 milj. m³ vuodessa.”

Hiilinielun ohella laskuri havainnollistaa puuston kasvun kehitystä suhteessa hakkuisiin. Kun koko normaalimetsätalous perustuu oletukseen puuston kasvun ja edelleen hakkuumahdollisuuksien päättymättömästä nousujohteisesta kehityksestä, ei ihme, ettei tulevaisuus houkuttele metsäsektoria enää entiseen tapaan kasvukäppyröiden näyttäessä alasuuntaan.

Ratkaisuksi ongelmaan tarjotaan usein metsälannoitusta, m***a lannoitukset eivät auta, jos hakkuut jatkuvat nykytasolla. Hakkuiden roima vähennyskään ei tätä asetelmaa muuta. Lannoituksella on samalla seurauksensa vesistöissä, jotka jatkavat tummumistaan jo nykyisissä kuormitus- ja ilmasto-olosuhteissa.

Avoimen verkkolaskurin avulla voi tarkastella, miten Suomen metsien hiilinielu muuttuu eri hakkuutasoilla vuoteen 2040 saakka.

26/05/2026

”Tänään, tässä ja nyt” oli mediapersoona Timo T.A. Mikkosen vetämä ajankohtaisohjelma 1980-luvun lopulla. Ohjelman nimi heijastaa metsäsektorin nykyistä ajattelutapaa. Ero on merkittävä, sillä perinteisesti metsäsektori on katsonut tulevaan oikeuttaen sillä nykyhetkeä ja mennyttä. Kun tulevaisuus näyttää alan silmin vähintäänkin harmaalta, kannattaa keskittyä nykyhetkeen ja odottaa, että tulevaisuus muuttuu sen kaltaiseksi.

Suomen ilmastopaneelin alkuvuonna julkaistu raportti avaa erilaisten hakkuuskenaarioiden kautta selkokielisesti, mitä seurauksia erilaisilla valinnoilla ilmastolle ja luonnolle on. Huomionarvoista on, että normaalinakin pidetty hakkuutaso johtaa ongelmiin ilmaston ja luonnon kannalta.

https://ilmastopaneeli.fi/hae-julkaisuja/metsien-hakkuiden-ilmastotavoitteiden-ja-luonnon-monimuotoisuuden-suojelun-yhteensovittaminen/

Metsienkäytön seurausten iskiessä vasten kasvoja tulevaisuudesta vaikeneminen alkaa vaikuttaa metsäsektorilta harkitulta ratkaisulta. Keskittymällä nykyhetkeen tulevaisuuden ajattelusta tulee ennenpitkää tarpeetonta ja mahdotonta. Se tarkoittaa, että muutoksesta tulee tarpeetonta ja mahdotonta.

Ikuiseen nykyhetkeen keskittymisen vaaroista ei puhuta läheskään miten varoitellaan esimerkiksi valeuutisista tai vaihtoehtoisista faktoista, vaikka ne ovat kolikon eri puolia. Tulevaisuusvision hukannut yhteiskunta, jonka huomisessa odottaa velkojenmaksu tarjoaa mahdollisuuksia kekseliäille. Metsäsektorin oivallus on, että pysyvässä nykyhetkessä eläen hakkuumääriä ei tarvitse vähentää, vaikka se aikaansaa luontokatoa ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Tälle innovaatiolle antaa arvon myös maan hallitus, joka vanhojen ja luonnontilaisten kaltaisten metsien kriteerien ja määritelmän puoskaroinnin jälkeen valmistelee jatkoa Natura-luontotyyppimetsien pinta-alan supistamisella.

06/05/2026

Luonnonsuojeluliitto Kymenlaakso järjestää useita luonnonhoitotalkoita kauden mittaan.

Haminassa on touko-kesäkuussa neljät uhanalaisen lajin elinympäristön hoitotalkoot:

- Vinnourinkarien suolapunkatalkoot, to 21.5. klo 10-17
- Kylänlahden suolapunkatalkoot, ma 25.5. klo 11-17
- Ruonaan suolapunkatalkoot, to 4.6. klo 10-17
- Takasaaren laukkaneilikkatalkoot, ke 24.6. klo 11-17

Takasaaren talkoopaikka tosin saattaa vielä vaihtua toiseen läheiseen kohteeseen, m***a ajankohta on sama.

Pyhtäällä pidetään heinäkuun alussa Mustaviirin perinnemaisematalkoot yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Ajankohta on viikonloppu 4.-5. heinäkuuta. Lähtö merelle on Loviisan puolelta lauantaina noin klo 9. Paluu on sunnuntaina noin klo 14 alkaen. Paikkoja Mustaviiriin on jäljellä enää rajatusti!

Lisäksi Kouvolaan on tulossa kolmet uhanalaistalkoot heinä-syyskuussa. Tiedotamme niistä lisää myöhemmin.

Mikäli talkoilu luonnon puolesta kiinnostaa, ilmoittautukaa mukaan!

27/04/2026

Luonnonsuojeluliitto Kymenlaakson ydintoimintaa on suojelualoitteiden laatiminen. Olemme valmistelemassa uutta suojelualoitepakettia Kouvolan kaupungille. Viimeksi meni läpi neljännes esitetyistä kohteista. Onnistumisprosentti oli siis melko matala. Kohteiden laadusta se ei jäänyt kiinni, pidämme rimaa aloitteissa ehkä turhankin korkealla.

Selitystä on etsittävä ennemminkin kohteiden esikarsinnan tehneen virkahenkilöstön näkemyksistä. Kaavatilanne on sinänsä ymmärrettävä syy hylkäämiseen, mikä ei välttämättä tarkoita lopullista hylkäämistä. Suojelu voi tapahtua joskus myöhemmin. Sen sijaan omituiset perustelut, kuten ”suojelu ei tuo lisäarvoa olemassaolevaan suojelualueeseen” tai että kohdetta ei selvästikään tunnettu viranhaltijoiden keskuudessa, vaikka aloite tyrmättiin herättää väkisinkin kysymyksiä.

Kuntametsien suojelu on tehokkain tapa vastata Kouvolan kaupungin - tai minkä tahansa kunnan - luonnon monimuotoisuus- ja hiilineutraalisuustavoitteisiin. Tätä taustaa vasten suojelualoitepaketin läpimenoprosentin voisi ajatella olevan 25% sijaan pikemminkin luokkaa 75%.
M***a tämä on olosuhde missä toimimme. Aina voi yrittää löytää parempia keinoja vaikuttaa, jotta oivallettaisiin helpommin, miten monia hyviä asioita kunnalle ja kuntalaisille metsäluonnon suojelusta koituu.

Ohessa viimeisimmän maastokäynnin satoa Kouvolan kaupungin mailta. Kohde on pienialainen, m***a täyttää selkeästi Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma METSOn valintaperusteet mm. metsänrakenteen ja lahopuun osalta. Se lisäksi sijaitsee olemassaolevan suojelualueen vieressä.

22/04/2026

Vielä hieman Kouvolan taajamametsistä ja niiden hoidosta.

Edellisen postauksen keskustelussa Ari Sipilän viittaus vaihtoehtojen vähyyteen oli osuva, sillä siitä taajamametsähakkuissa on pitkälti kyse sekä siitä, mitä sanoilla tarkoitetaan. Myllykosken hakkuukuviolla rakennusten voi ajatella olevan niin lähellä ja puut korkeita, että huonokuntoisia puita poistettaessa lähes kaikki pitää kaataa. Vaihtoehtojen puuttuminen on siis yhtäkuin puiden kaataminen.

Todellisuudessa vaihtoehdot rajautuvat aivan toisin; lainvoimaiset kaavat, metsälaki, metsätuholaki ja Kouvolan ympäristötavoitteet määrittävät vaihtoehdot, talouden ja taajamametsien hoitoperiaatteiden ohella.

M***a miksi nuo keskeiset seikat eivät ohjaa taajamametsien käsittelyä? Miten on mahdollista, että Kouvolan kaupungin metsäpuoli saa olla piittaamatta yhteisistä säännöistä?

Hakkuu on ainoa vaihtoehto, vain perustelut vaihtelevat tapauskohtaisesti. Milloin syynä on asukkaiden toiveet, milloin vaaralliset puut, milloin kirjanpainaja, milloin metsänhoito yleensä. Toisinaan perustelua ei edes anneta. Välistä kohde sijaitsee kaukana asutuksesta ja kulkureiteistä, m***a lopputulos on sama: hakkuu. Jopa Kouvolan kaupungin teettämässä luontokartoituksessa suojeluun sopiva alue aiottiin hakata, kun se oli määritetty myöhemmin laaditussa hakkuusuunnitelmassa metsätuhokohteeksi. Tuota aluetta kaupunki ei suostu suojelemaan kaavatilanteen takia. Kaavatilanne ei mahdollista myöskään metsätuhohakkuuta, m***a sellaisen kaupunki olisi tehnyt, ellei Luonnonsuojeluliitto Kymenlaakso olisi saanut tingattua kuviota pois suunnitelmista.

Kouvolassa taajamametsähakkuita tehdään talousmetsänhoidon logiikalla, m***a sivuutetaan talousmetsänhoidon määräävät reunaehdot: lait sekä taloudellinen kannattavuus.

Taajamametsien käsittely tulisi sovittaa Kouvolassa reaalimaailman reunaehtoihin. Asutuksen lähellä olevien ongelmapuiden poisto olisi silti edelleen täysin mahdollista, m***a niissä rajoissa, mitkä laki ja kaupungin omat periaatteet asettavat. Ongelmapuun määrittäminen vaatii osaamista. Hakkuiden suunnittelussa tulisi siksi nähdä aiempaa enemmän vaivaa, samoin niiden toteutuksessa. Taakkaa helpottaisi, että pelkästään ongelmapuut kaadettaisiin ja ne jätettäisiin maastoon.

Samalla säästyisi rahaa ja taajamametsät alkaisivat kasvaa korkoa kun niiden luontoarvot karttuisivat, jotka voisi ennenpitkää muuttaa rahaksi myymällä alueen suojeluun. Myös hiilinielu sekä maisema- ja virkistysarvot kehittyisivät myönteisesti.

M***a tällaisia myyntipuheita ei tarvita. Kunhan vaan Kouvolan kaupunki alkaisi noudattaa lakeja ja omia sitoumuksiaan taajamametsien suhteen. Mikä siinä on niin vaikeaa?

21/04/2026

Kuvan kohteelle Myllykoskella oli Kouvolan kaupungin taannoisessa maisematyölupahakemuksessa poikkeuksellisen järkevä toteutussuunnitelma. Oikein hämmästelimme, kun kävimme materiaalia läpi.

Lainaus maisematyölupahakemuksen liitteestä:

”Vanha kuusikko, jossa merkittävästi kirjanpainajaa. Hoitotöissä poistetaan vaaralliset ja sellaiset huonokuntoiset puut tonttien rajoilta, jotka ulottuvat kiinteistölle. Kuvion sisäosa jätetään koskemattomaksi (ei ajoa).”

Lopputulos näyttää oheiselta, eikä kuva edes kunnolla kerro koko karmeutta.

Järkevää suunnitelmassa oli, että taloihin asti ulottuvat vaaralliset ja huonokuntoiset puut poistetaan ja että kuvion sisäosaan ei kajota.

Sen sijaan ns. kirjanpainajapuiden poistolle Kouvolan kaupungin taajamahakkuissa ei ole perusteita kolmesta painavasta syystä. Puut joita kirjanpainajapuiksi väitetään ovat suurella todennäköisyydellä puita, joista kyseinen kaarnakuoriainen on jo poistunut. Korkeintaan lajin luontaiset viholliset ovat jäljellä. Toinen syy on, että metsälain ja metsätuholain tulee olla voimassa kirjanpainajaa torjuttaessa. Kyseisellä alueella Myllykoskella ne eivät ole voimassa, koska asemakaavan viheralueet ovat puistoa tai urheilualuetta. Kolmas syy on, että kirjanpainajan käymät puut ovat tärkeitä biodiversiteetille ja hiilitaseelle. Luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja hiilineutraalius ovat myös Kouvolan kaupungin virallisia tavoitteita.

Lainaus kaupungin ympäristöohjelman sivulta:

”Kouvolan ympäristöohjelma toteuttaa kaupunkistrategian ympäristöön liittyviä tavoitteita. Ympäristöohjelma on kaupunginvaltuuston hyväksymä ja sen tavoitteet koskevat kaikkia kaupunkiorganisaation toimijoita. Ympäristö 2030 – Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma ohjaa kaupunkiorganisaation ja muiden osapuolten toimintaa kohti hiilineutraaliutta, kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa.”

Samanlaista kuin Myllykoskella tuli vastaan Inkeroisissa, missä harvennus/poimintakohteilla oli poistettu suurin osa puustosta kirjanpainajan nimissä, vaikkei asutusta ollut lähistöllä. Kaavamerkintä alueella on todennäköisesti lähivirkistysalue.

Miksi kaupungin omat ympäristösitoumukset eivät koske taajamametsähakkuita?

Miksi järkevämpikin suunnitelmakuvio toteutuu taajamametsähakkuissa tuolla tapaa?

20/04/2026

Luonnonsuojeluliitto Kymenlaakson hallituksen huhtikuun kokouksen yhteenveto on julkaistu yhdistyksen nettisivulla. Näihin yhteenvetoihin kootaan vain kaikkein keskeisimmät ja seuraajiamme todennäköisesti eniten kiinnostavat asiat. Kokouksissa keskustellaan ja päätetään toki paljon muustakin. Huhtikuun kokous esimerkiksi kesti reilut kolme tuntia.

Luonnonsuojeluliitto Kymenlaakson hallituksen huhtikuun kokouksen alkupuolella keskusteltiin Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä kumota Haminan Merivesilaitoksen vesitalouslupa. Todettiin…