04/09/2026
Nu då sommaren övergått till höst är det dags att fortsätta med den andra delen av Lokalarkivet Arresten s digitala utställning. Vi fortsätter med Karis geografiska omfattning genom tiderna.
Karis är, som det framkommit från tidigare inlägg, en av de västnyländska modersocknarna och det äldsta kända omnämnandet av Karis är från år 1326. Under medeltiden var Karis ett betydligt större område än i dag. Socknen sträckte sig från Tvärminne i väster till Barösund och Lojo sjö i öster och omfattade både kust-, skärgårds- och inlandstrakter. Enligt Gunvor Kerkkonen lydde i stort sett hela den rika skärgården från Hangö udd österut under Karis på 1300-talet. Även delar av det som i dag hör till västra Ingå räknades till Karis. Sköldargård, som under 1500-talet hörde till Pojo, hade under åtminstone 1300-talet och början av 1400-talet hört till Karis kyrkosocken. Enligt Kerkkonen måste gränsen därför ha gått mellan Elgmo (Elimo) och Sköldargård.
De äldsta gränserna går ändå inte att fastställa exakt, eftersom uppgifterna är bristfälliga. Kerkkonen har bland annat framfört att vissa ägoförhållanden tyder på att Tenala och Karis ursprungligen kan ha gränsat direkt till varandra. Även äldre uppgifter om Lojo och Vichtis har lett till antaganden om en ännu större utbredning. I en handling från 1542 talas det om ”Lojo och Wichtis i Karis socken”, och 1749 uppgav kyrkoherden Henrik Hassel att Karislojo och Storlojo tidigare hade hört till Karis kyrkoförsamling. Olof af Hällström ifrågasatte dock denna slutsats, men det har framförts att Karis varit moderförsamling för Lojo, vilket Kerkkonen instämt i.
Karis omfattning berodde dessutom på vilken administrativ indelning man utgick från. Karis kyrkosocken var större än Karis skattesocken, och även tingssocknens omfattning kunde skilja sig. Det fanns alltså inte en enda fast Karisgräns som såg likadan ut i alla sammanhang. Med tiden minskade dock Karis geografiska utbredning, och utvecklingen kan beskrivas som en förändring från en vidsträckt kustsocken till ett mindre inlandssamhälle.
Under 1800-talet började den moderna kommunala indelningen få större betydelse. Karis kommun grundades år 1870. Även Svartå fick under 1860-talet en särskild lokal förvaltningsordning kring Svartå slott och bruk, men detta var inte en officiellt erkänd självständig kommun. I slutet av 1920-talet införlivades området med Karis landskommun.
Den 1 januari 1930 blev Karis köping, samtidigt som Karis köping skildes från Karis landskommun, som bland annat omfattade Svartå. Den 1 januari 1969 anslöts Karis landskommun till Karis köping. År 1977 blev Karis för första gången en stad.
Den senaste stora förändringen kom den 1 januari 2009, då Karis, Ekenäs och Pojo tillsammans bildade Raseborgs stad. Karis upphörde då som självständig kommun, och Karis kommunvapen togs ur officiellt bruk. Karis geografiska historia innebär således en utveckling från en mycket vidsträckt medeltida modersocken till ett betydligt mindre kommunalt område och slutligen en del av Raseborgs stad.
Katarina Willberg, 2026
🇫🇮🇫🇮🇫🇮
Nyt kun kesä on vaihtunut syksyksi, on taas aika jatkaa Paikallisarkisto Arestin digitaalisen näyttelyn toiseen osaan. Jatkamme aiheeseen Karjaan maantieteellinen laajuus aikojen saatossa.
Karjaa on, niinkuin aikaisemmista kirjoituksista selvisi, yksi Länsi-Uudenmaan emäpitäjistä, ja vanhin maininta Karjaasta on vuodelta 1326. Keskiajalla Karjaa oli huomattavasti nykyistä laajempi alue. Pitäjä ulottui lännessä Tvärminnestä itään Barösundiin ja Lohjanjärvelle, ja siihen kuului sekä rannikko-, saaristo- että sisämaa-alueita. Gunvor Kerkkosen mukaan käytännöllisesti katsoen koko Hangon niemeltä itään ulottuva rikas saaristo kuului Karjaaseen 1300-luvulla. Myös osa nykyisestä Länsi-Inkoosta luettiin Karjaaseen. Sköldargård, joka kuului 1500-luvulla Pohjaan, oli ainakin 1300-luvulla ja 1400-luvun alussa osa Karjaan kirkkopitäjää. Kerkkosen mukaan pitäjänrajan on tämän vuoksi täytynyt kulkea Elimon (Elgmo) ja Sköldargårdin välillä.
Vanhimpia rajoja ei kuitenkaan voida määrittää tarkasti, sillä säilyneet tiedot ovat puutteellisia. Kerkkonen on muun muassa tuonut esiin, että eräät omistussuhteet näyttävät viittaavan siihen, että Tenhola ja Karjaa olisivat alun perin rajautuneet suoraan toisiinsa. Myös vanhat tiedot Lohjasta ja Vihdistä ovat johtaneet oletuksiin Karjaan vielä laajemmasta maantieteellisestä ulottuvuudesta. Vuonna 1542 päivätyssä asiakirjassa puhutaan ”Lohjasta ja Vihdistä Karjaan pitäjässä”, ja vuonna 1749 kirkkoherra Henrik Hassel esitti, että Karjalohja ja Suur-Lohja olivat aikaisemmin kuuluneet Karjaan kirkkoseurakuntaan. Olof af Hällström kuitenkin kyseenalaisti tämän päätelmän, m***a on myös esitetty, että Karjaa olisi ollut Lohjan emäseurakunta, ja Kerkkonen yhtyi tähän käsitykseen.
Karjaan alueen laajuus riippui myös siitä, mistä hallinnollisesta jaotuksesta oli kysymys. Karjaan kirkkopitäjä oli laajempi kuin Karjaan veropitäjä, ja myös käräjäpitäjän alue saattoi poiketa näistä. Karjaalla ei siis ollut yhtä ainoaa ja muuttumatonta rajaa, joka olisi ollut sama kaikissa yhteyksissä. Ajan myötä Karjaan maantieteellinen alue kuitenkin pieneni, ja kehitystä voidaan kuvata muutoksena laajasta rannikkopitäjästä pienemmäksi sisämaan alueeksi.
1800-luvulla kunnallinen hallinto alkoi vaikuttaa yhä enemmän alueen jakoon. Karjaan kunta perustettiin vuonna 1870. Myös Mustion alueelle muodostui 1860-luvulla paikallinen hallinnollinen järjestely Mustion linnan ja ruukin ympärille, m***a kyseessä ei ollut virallisesti tunnustettu itsenäinen kunta. 1920-luvun lopulla Mustio liitettiin Karjaan maalaiskuntaan.
Karjaasta tuli kauppala 1. tammikuuta 1930, jolloin Karjaan kauppala erosi Karjaan maalaiskunnasta, johon muun muassa Mustio kuului. Vuonna 1969 Karjaan maalaiskunta liittyi Karjaan kauppalaan. Vuonna 1977 Karjaasta tuli ensimmäistä kertaa kaupunki.
Viimeisin suuri hallinnollinen muutos tapahtui 1. tammikuuta 2009, jolloin Karjaa, Tammisaari ja Pohja yhdistyivät Raaseporin kaupungiksi. Karjaa lakkasi tällöin olemasta itsenäinen kunta, ja Karjaan kunnan vaakuna poistettiin virallisesta käytöstä. Karjaan maantieteellinen historia on näin ollen kehitys laajasta keskiaikaisesta emäpitäjästä huomattavasti pienemmäksi kunnalliseksi alueeksi ja lopulta osaksi Raaseporin kaupunkia.
Katarina Willberg, 2026
