Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri

Koti
Suomi
Joensuu
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri

Pohjoiskarjalaisen luonnon puolesta! Piiri toimii yhdyssiteenä näiden ja Suomen luonnonsuojeluliiton välillä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin tarkoituksena on luonnon- ja ympäristönsuojelun edistäminen sekä tätä tarkoitusperää ajavien yhteisöjen ja kansalaisten kokoaminen. Piiri antaa lausuntoja luonnon- ja ympäristönsuojelukysymyksistä ja ottaa kantaa muun muassa kaavoitushankkeisiin, usein yhdessä paikallisyhdistysten kanssa.

11/03/2026

Vaarakirjastot järjestävät Lue luontoa -viikon Joensuussa 23.-27.3. 🌲

Tutustu ohjelmaan vaara.finna.fi

05/03/2026

Valtio aikoo hakata hallinnoimiaan, suojeluun kuuluvia metsiään. Yksi näistä kohteista sijaitsee Heinävedellä.

Luonnonsuojeluliiton paikalliset piirit ja Lakiasiaintoimisto Maailma ovat nyt pyytäneet viranomaisia tutkimaan, ovatko Metsähallituksen tuoreet hakkuusuunnitelmat edes laillisia.

Metsähallitus nimittäin suunnittelee hakkuita vanhoihin luonnonmetsiin, jotka ovat elintärkeitä monille uhanalaisille lajeille. Hakkuiden kohteena on erityinen metsätyyppi, boreaalinen luonnonmetsä. Se on koko EU:n alueella suojeltava ja harvinainen metsätyyppi.

EU:n tuoreen ennallistamisasetuksen mukaan hyvässä tilassa olevia boreaalisia luonnonmetsiä ei saa heikentää hakkuilla. Huonossa kunnossa olevia boreaalisia luonnonmetsiä pitäisi puolestaan ennallistaa parempaan kuntoon. Hakkuut uhkaavat tuhota myös liito-oravan elinympäristöjä. Nämä hakkuut olisivat siis kaikin puolin järjettömiä!

Metsien luontoarvot on kartoitettu Luonnonmetsätyöryhmän ja Luonnonsuojeluliiton asiantuntijatyönä, ja suojeluarvoista on toimitettu tiedot Metsähallitukselle. Tästä huolimatta Metsähallitus on päättänyt edetä hakkuuaikeissaan muun muassa Posiolla, Kuhmossa, Heinävedellä ja Tuusulassa.

Vaadimme, että viranomaiset puuttuvat asiaan ja Metsähallitus kantaa vastuunsa luontokadon pysäyttämisestä. Arvokkaiden valtion metsien hakkaamisen sijaan niistä pitäisi tehdä virallisia suojelupäätöksiä.

Kuva Suomussalmelta hakkuiden uhkaamasta kohteesta, kuvaaja: Anni Manninen

23/01/2026

Juuanvaaran kansallispuisto olisi toteutuessaan huomattavasti Kolin kansallispuistoa laajempi.

09/01/2026

Alkuvuosi on ollut synkkä ja verinen Suomen luonnolle. Vain yhden viikon aikana tapettiin 74 sutta. Susien massatappaminen on suuri virhe.

Nyt käynnissä oleva 100 suden tappaminen toteutetaan kiintiömetsästyksenä. Se tarkoittaa ennalta määrätyn susimäärän tappamista, riippumatta siitä, ovatko yksilöt aiheuttaneet vahinkoa vai eivät.

Tämän lisäksi susia tullaan tappamaan myös vahinko- ja turvallisuusperusteisilla luvilla. Viime vuonna pelkästään poronhoitoalueen eteläpuolelle myönnettiin noin 60 poikkeuslupaa. Tämän lisäksi susia kuolee salametsästyksessä ja liikenteessä.
Näillä tappomäärillä susikanta uhkaa romahtaa. Susi on Suomessa erittäin uhanalainen, ja Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan niitä oli marraskuussa 557 yksilöä koko maassa.

Laajamittainen suden metsästys ei ole susikannan hoitamista tai luonnonsuojelua. Nyt käynnissä olevasta kiintiömetsästyksestä puuttuvat kaikki oikeusturvakeinot. On Suomen perustuslain vastaista, ettei laittomiksi epäiltyihin päätöksiin voi hakea muutosta tuomioistuimista.

Luonnonsuojeluliitto pitää laajamittaista sudenmetsästystä lisäksi EU-luontodirektiivin vastaisena, ja tulee tekemään siitä kantelun Euroopan komissiolle.

Luonnonsuojeluliitto on pitkäjänteisesti ajanut kestävää susipolitiikkaa ja tekee jatkossakin hartiavoimin töitä sen eteen, että susi ja muut suurpedot säilyvät Suomen luonnossa.

Liiton piirit ja yhdistykset voivat paikallisina toimijoina valittaa laittomiksi arvioimistaan poikkeusluvista oikeusasteisiin. Näin on pelastettu satoja suurpetoja.

Tule mukaan luonnon ykköspuolustajiin ja liity paikallisyhdistyksen jäseneksi: https://www.sll.fi/liity

19/12/2025

Pohditko joululahjaa heille, joilla on jo kaikkea? ❄️

Anna aineeton lahja, joka on samalla joululahja niille, joita on olemassa koko maailmassa vain noin 530 yksilöä. Saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä ja vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Lahjoituksesi turvin Luonnonsuojeluliitto kolaa saimaannorppien pesintää tukevia apukinoksia, osallistuu pesälaskentoihin, edistää norppaturvallista kalastusta ja vaikuttaa lainsäädäntöön.

Anna joulun vaikuttavin lahja: sll.fi/joulu. Voit tehdä joululahjoituksen myös MobilePaylla numeroon 27001.

Lahjoituksen jälkeen saat käyttöösi Luonnonsuojeluliiton norppa-aiheisen joulukortin, jonka voit lähettää lahjan saajalle. Saat myös somekuvan, jolla voit kertoa seuraajillesi joululahjasta, joka tukee saimaannorpan suojelua.

Keräyslupa: RA/2022/199

Kuva: Juha Taskinen

05/12/2025

Olemme mukana Joensuun Areenan joulumarkkinoilla 🌲

Pisteeltämme löydät Luontokaupan tarjontaa ja paikalle voi tulla vain myös keskustelemaan luonnonsuojelusta. Meidät löydät paikalta myyntipaikalta 203.

Nähään jouluisissa merkeissä!

13/11/2025

Paikallislehdissä uutisoitiin hiljattain kahdesta ristiriitaisesta aiheesta: toisessa oltiin huolissaan Viinijärven tilasta, toisessa kerrottiin Mondo Mineralsin suunnitelmista johtaa Vuonoksen rikastushiekka-altaiden purkuvesiä Viinijärveen ja/tai Sysmäjärveen.

Yhtiö suunnittelee muutoksia, jotka mahdollistaisivat toiminnan jatkumisen vuoteen 2050 asti. Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa (YVA) tarkastellaan rikastushiekkojen käsittelyä, vesienhallintaa ja purkuputkien sijoittelua. Tähän asti vedet on johdettu jo valmiiksi huonossa kunnossa olevaan Sysmäjärveen.

On hämmentävää, että samaan aikaan kun paikalliset vaativat toimia Viinijärven tilan parantamiseksi, suunnitellaan sen kuormituksen lisäämistä vuosikymmeniksi. Purkuvedet johdettaisiin järven läntiseen osaan, jonka ekologinen tila on arvioitu vain tyydyttäväksi. Paikalliset ovatkin heränneet hankkeen vaikutuksiin: ELY-keskukselle on YVA-prosessin aikana toimitettu 53 mielipidettä, joista suuri osa Viinijärven tilasta huolestuneilta kansalaisilta.

Purkuveisien johtaminen Viinijärveen Sysmäjärven sijaan olisi vain ongelman kohteen siirtämistä. M***a samalla Sysmäjärvikään ei kuitenkaan ole hyvä vaihtoehto. Sen tila on myös arvioitu vain tyydyttäväksi, ja vesistöä ovat kuormittaneet vuosikymmenten ajan kaivostoiminta, Outokummun kaupungin jätevedet ja Vuonoksen tehdas. Vaikka järveä uhkaa rehevöityminen, se on samalla Natura-alue, arvokas lintuvesistö ja osa kansainvälisesti merkittäviä RAMSAR-alueita.

YVA-ohjelman mukaan tehdas on useina vuosina alittanut reilusti ympäristöluvan raja-arvot nikkelin ja arseenin osalta ja kehittänyt sisäistä vesienkiertoa. Haluamme haastaa Mondo Mineralsin jatkamaan tätä hyvää kehitystä ja siirtymään kunnianhimoisesti aidosti suljettuun vesikiertoon. Tällainen ratkaisu olisi innovatiivinen esimerkki, jota voitaisiin soveltaa laajasti muillakin vesi-intensiivisillä aloilla – erityisesti Suomessa, tuhansien järvien maassa.

11/11/2025

Pogostan Sanomissa on julkaistu viime aikoina kaksi kritiikitöntä Neova Oy:n (os. Vapo) näkemyksiin perustuvaa uutista. Yrityksen suunnitelmat aloittaa turvetuotanto Ilomantsin Patrikkasuolla ovat huolestuttavia. Suoalueen tuhoaminen raaka-aineen vuoksi olisi peruuttamaton virhe niin luonnon monimuotoisuuden kuin vesistöjen kannalta.

Patrikkasuo ei ole mikään ”tyhjä” tai arvoton maa-alue. Se on elinympäristö lukemattomille kasveille, hyönteisille, linnuille ja muulle suolajistoille. Kun suo kuivataan ja turvetta aletaan nostaa, tämä ekosysteemi tuhoutuu kokonaan – eikä sitä voi enää täysin palauttaa. Suon monimuotoisuus on ainutlaatuista ja korvaamatonta.

Vaikka Neova sanoo, että Patrikkasuo on jo ojitettu, ojitus ei tarkoita sitä, ettei alueella olisi enää luonnonarvoja. Monet suot ovat vuosikymmenten aikana osittain toipuneet, ja niillä elää edelleen alkuperäisiä lajeja. Ojitus ei ole peruste uuden tuotantoalueen avaamiselle, vaan syy antaa luonnolle rauha toipua. Yhtiö myös suunnittelee suon ojittamattomien alueiden käyttöä pintavalutuskenttinä.

Tuhoamisen sijaan Patrikkasuon kaltaisia alueita tulisi ennallistaa ja työllistää paikallisia soiden ennallistamistöihin. Suoalueet ovat myös tärkeitä hiilivarastoja ja ilmaston säätelijöitä. Ne sitovat tehokkaasti hiiltä ja pidättävät vettä ehkäisten tulvia ja ylläpitäen alueen vesitasapainoa. Kun suo kaivetaan auki, hiili alkaa vapautua ilmakehään, ja samalla alueen vedet saavat osakseen turvetuotannon haitat: kiintoaineita, ravinteita ja happamuutta, jotka heikentävät vesistöjen tilaa pysyvästi.

Yhtiö perustelee suunnitelmiaan aktiivihiilen tuotantoon harvinaisen sopivalla turvelaadulla, m***a se ei tee luonnon tuhoamisesta hyväksyttävää. Yhtiö ei ole missään tuonut ilmi miten Patrikkasuon turve eroaa muista alueista. On nurinkurista, että paikallista ilomantsilaista luontoa tuhotaan, jotta tuotettua aktiivihiiltä voidaan käyttää muualla ilman ja veden puhdistamiseen. Aktiivihiilen tuotanto ei saa tapahtua luonnon kustannuksella, etenkään kun vaihtoehtoja on olemassa. Monet muut biomassat ovat uusiutuvia ja sopivat aktiivihiilen tuotantoon.

On väärin perustella uusia turvetuotantoalueita sillä, että vain pieni osa Suomen soista on käytössä. Pohjois-Karjalan soista on kuitenkin suurin osa ojitettu. Juuri siksi jokaisella jäljellä olevalla suolla on suuri arvo. Neovan tavoite tuhota Patrikkasuo aktiivihiilen tuottamiseksi ei ole myöskään yksittäistapaus – maakuntakaavassa aktiivihiilen tuotantoa varten on varattu 23 uutta aluetta turpeennostoa varten. Me emme tarvitse enää yhtään uutta turvesuota – tarvitsemme suoluontoa, joka suojelee meitä ja muita lajeja.

Meillä ei ole varaa menettää Patrikkasuon kaltaista laajaa aluetta, jolla on arvoa niin luonnolle, vesistöille kuin paikallisille asukkaillekin.

Mielidekirjoitus on julkaistu Pogostan Sanomissa: https://www.pogostansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/8986744

Kuva: Joni Orava

06/11/2025

Mielipidekirjoitus: Ketveleensuo ei vieläkään sovellu turpeennostolle

Itä-Suomen aluehallintaviranomainen on uudelleenkuuluttanut valtionyhtiö Neovan (os. Vapo) ympäristölupahakemuksen turpeennoston aloittamiseksi Lieksan Ketveleensuolla. Neova on toimittanut AVI:lle lisäselvityksiä, jotka eivät tee hankkeesta vieläkään kannatettavaa.

Ketveleensuolle suunniteltu uusi turvetuotantoalue uhkaa vakavasti Pudasjoen ja sen alapuolisten vesistöjen ekologista tilaa. Hankkeen purkuvedet johdettaisiin Ketveleenpuron kautta Joutenjärveen ja edelleen Pudasjokeen, joka on Lieksa-Ruunaan strategisessa yleiskaavassa merkitty arvokkaaksi pienvedeksi. Pudasjoki virtaa lopulta Pankajärveen, jonka tila on arvioitu hyväksi – m***a järvi ei kestä lisäkuormitusta.

Turvetuotannon vesistövaikutukset ovat erityisen haitallisia kalastolle. Pudasjoessa esiintyy luontaisesti lisääntyvä harjuskanta sekä järvitaimenta ja järvilohta. Nämä vaelluskalat käyttävät jokea kutu- ja vaellusreittinä, ja niiden lisääntymismenestys on herkkä veden laadun muutoksille. Turvemailta huuhtoutuvat humusaineet, kiintoaineet ja rauta heikentävät mätimunien kehittymistä ja happamoittavat vettä – olosuhteet, joissa lohikalat eivät menesty.

Hankkeen perustamisvaiheessa alueelta tulisi huomattava kuormituspiikki Pudasjokeen, ja tuotantovaiheessa kuormitus lähes kaksinkertaistuisi. On kyseenalaista, kestääkö Pudasjoen herkkä ekosysteemi tällaisia päästöpiikkejä. Pintavalutuskenttä ei yksin riitä torjumaan vaikutuksia, erityisesti humuksen osalta, eikä se takaa kalaston suojelua.Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet tulevat myös aiheuttamaan huomattavia ohivirtaamia ja haasteita turvetuotantoalueiden vesienhallinnalle.

Lieksanjoki, johon Pankajärvi laskee, on kansallisen kalatiestrategian kärkihanke. Sen tavoitteena on palauttaa uhanalaisten vaelluskalojen elinvoimaisuus. Ketveleensuon hanke vaarantaa tämän työn tulokset. Lisäksi alueella esiintyy EU:n luontodirektiivin suojelema kivisimppu, jonka suotuisa tila on säilytettävä.

Ympäristölupaa ei tule myöntää toiminnalle, joka heikentää vesistöjen tilaa tai vaarantaa uhanalaisia kalakantoja. Ketveleensuon turvetuotanto on riski, jota alueen vesiluonto ja kalasto eivät kestä.

Kannustankin kaikkia vesiemme tilasta huolestuneita lähettämään Itä-Suomen AVI:lle asiasta kielteisen kirjelmän. Samalla toivon, että Lieksan kaupunki ottaa hankkeeseen jälleen kielteisen kannan.

- Antti Saarelainen
Toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu Lieksan lehdessä 6.11.2025

06/11/2025

Kontiolahden ja Enon alueelle suunnitellun uraanikaivoksen suunnitelmat ovat edenneet – on aika toimia

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuulutti 3.11.2025 malminetsintälupahakemuksen lupa-alueelle ”Riutta” Kontiolahden ja entisen Enon kunnan rajalla. Alueen pinta-ala on 998 hehtaaria jakautuen neljään pienempään osaan Riutan, Hutunvaaran/Ylä-Paukkajan sekä Kyykän pohjoispuolen alueiksi.

Luvan hakija ruotsalainen Swedish Minerals Ab etsii alueelta uraania, kyaniittia, andalusiittia, kuparia, kultaa, hopeaa, molybdeeniä ja vanadinia. Tutkimusmenetelminä malminetsinnässä alueella käytetään geofysikaalisia mittauksia sekä timanttikairausta. Alue on samainen, jolla kansainväliset kaivosyhtiöt ovat jo kaksi kertaa aiemmin etsineet uraania. Swedish Minerals esittää vakuudeksi 3000 €. Hakija myöntää, että uraanimalminetsinnässä työntekijät voivat altistua gammasäteilylle, m***a näkee, ettei kairauksista aiheudu ”merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ympäristön- tai luonnonsuojeluun, vesistöihin, pohjaveteen, ihmiseen tai maa- tai kallioperään”.

Alueet sijaitsevat Kolvananuuron suojelualueen ympärillä. Suurimman Riutan malminetsintäalueen läpi kulkee Kuusoja, joka laskee Kuusjärvestä Pielisjokeen, ja jossa esiintyy luontainen harjus- ja purotaimenkanta. Riutan malminetsintäalueen välittömässä läheisyydessä Kuusojan alajuoksulle päin sijaitsee kolme pohjavesialuetta. Pohjavesialueista Palokankaan ja Kuvassärkän pohjavesialueet on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeiksi pohjavesialueiksi sekä Kuokkasenkangas vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen.

Mahdollinen uraanikaivos vaikuttaa ympäristön tuhoutumisen lisäksi alueen vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin sekä elinkeinoihin kuten maatalouteen, kalastukseen, marjastukseen, luonnon virkistyskäyttöön sekä matkailuun. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja sen jälkeen jäävien jätekivikasojen ja -lietteen laajat ympäristövaikutukset ovat samoja kuin missä tahansa kaivostoiminnassa, m***a lisäksi uraanin merkittävän pitkä puoliintumisaika vaikuttaa säteilyturvallisuuskysymyksiin kaivoksen käytön ja sen jälkeisenä aikana.

Mielipiteitä ja muistutuksia hakemuksesta voi lähettää Tukesiin 10.12.2025 mennessä mainitsemalla lupatunnuksen ML2025:0023.
Osoite: Tukes, PL 66, 00521 Helsinki
Sähköisesti doc-, rtf- tai pdf-tiedostona osoitteeseen: [email protected]

Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä Tukesin sivuilla: https://tukes.fi/malminetsintaluvat-ja-valtaukset

Voit ottaa yhteyttä Pohjois-Karjalan uraanikaivosten vastaiseen kansalaisliikkeeseen, jos tarvitset apua muistutuksen kirjoittamisessa tai tarvitset lisätietoja: ei_uraanikaivosta(at)protonmail.com

31/10/2025

Joensuun kaupunki on hakenut Kontiolahden kunnalta kolmea maisematyölupaa omistamilleen metsäalueille suoritettaville hakkuutoimenpiteille Lykynlammella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Lykynlammen alueen metsiä uhkaavat mittavat metsäverkostoa ja maisemaa pirstovat hakkuut (41,34 hehtaarin alueelle siemenpuuhakkuu, 5,0 hehtaarin alueelle avohakkuu ja 8,57 hehtaarin alueelle poimintahakkuu). Tällaisilla suunnitelmilla on valtavia vaikutuksia Lykynlammen alueen maisemaan, luontoon, viihtyvyyteen sekä virkistyskäyttöön.

Joensuun kaupunki ja Kontiolahden kunta järjestävät ensi viikon keskiviikkona 5.11. klo 12 alkaen Lykynlammella kaikille avoimen kuulemis- ja keskustelutilaisuuden hakkuisiin liittyen. Kokoontuminen Lykynlammen hiihtomajalla. Tilaisuudessa voi myös esittää kannanottoja Lykynlammen tilanteeseen liittyen. Olisi tärkeää, että tähän tilaisuuteen osallistuisi mahdollisimman moni Lykynlammen virkistyspalveluja käyttävä taho sekä yksityishenkilöt, jotka ovat hakkuusuunnitelmista huolissaan.

Olemme huolestuneina seuranneet Lykynlammen alueen metsäkauppojen tilannetta, joka on nyt kärjistymässä valtaviin hakkuisiin. Näin laajat hakkuusuunnitelmat ovat kestämätön ja lyhytkantoinen ratkaisu monikäyttöisellä, suositulla ja laajalla virkistysalueella, josta paikoin löytyy myös monia luontoarvojakin. Lykynlammen metsät muodostavat myös siis ekologisesti monipuolisen kokonaisuuden, jonka laaja pirstoutuminen kiihydyttäisi myös vallitsevaa luontokatoa. Aluetta olisi hakkuiden sijaan mahdollista kehittää luonto-, terveys- ja virkistysarvoja korostaen esimerkiksi jokaisen kuntalaisen terveysmetsänä.

Asiakirjat ovat nähtävillä 1.12.2025 saakka Kontiolahden kunnan verkkosivuilla.

Kuva: Eveliina Korhonen

29/10/2025

Joensuussa rakennettiin norppaturvallisia katiskoja

Joensuussa talkoiltiin 25.10. norppaturvallisten Saimaa-katiskojen rakentamisen merkeissä. Paikalle Laulutalolle saapui lähes 40 norpansuojelusta kiinnostunutta ja kolmen tunnin aikana valmistuikin 17 katiskaa, joista osa lähti rakentajiensa mukaan ja suoraan käyttöön.

Talkoot olivat osa Yhteinen saimaannorppamme LIFE-hanketta. Kiitämme kaikkia osallistujia!

Osoite

RantaKatu 23 A 2. Krs
Joensuu
80100

Puhelin

+3584578372748

Nettisivu

http://www.sll.fi/pohjois-karjala

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Organisaatio

Lähetä viesti Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri :lle:

Oikopolut

Oma organisaatio listan huipulle Voittoa Tavoittelematon Organisaatio Joensuu :ssa?

Jaa

Kategoria

Voittoa tavoittelematon järjestö