Villilohi - yhteistyöverkosto vaelluskalojen puolesta ry

Villilohi - yhteistyöverkosto vaelluskalojen puolesta ry Tätä sivustoa ylläpitää valtakunnallinen ja sitoutumaton yhdistys, joka puolustaa virtavesiluontoa.

𝗧𝘂𝘁𝗸𝗶𝗷𝗮𝘁 𝗺𝗶𝘁𝘁𝗮𝗮𝘃𝗮𝘁 𝗟𝗮𝘂𝗸𝗮𝗮𝘀𝘀𝗮 𝘀𝗶𝗺𝗽𝘂𝗸𝗼𝗶𝗱𝗲𝗻 𝗸𝘆𝗸𝘆𝗮̈ 𝗽𝗮𝗿𝗮𝗻𝘁𝗮𝗮 𝘃𝗲𝗱𝗲𝗻 𝗹𝗮𝗮𝘁𝘂𝗮Simpukoiden tiedetään puhdistavan vettä tehokkaasti...
07/06/2026

𝗧𝘂𝘁𝗸𝗶𝗷𝗮𝘁 𝗺𝗶𝘁𝘁𝗮𝗮𝘃𝗮𝘁 𝗟𝗮𝘂𝗸𝗮𝗮𝘀𝘀𝗮 𝘀𝗶𝗺𝗽𝘂𝗸𝗼𝗶𝗱𝗲𝗻 𝗸𝘆𝗸𝘆𝗮̈ 𝗽𝗮𝗿𝗮𝗻𝘁𝗮𝗮 𝘃𝗲𝗱𝗲𝗻 𝗹𝗮𝗮𝘁𝘂𝗮

Simpukoiden tiedetään puhdistavan vettä tehokkaasti suodattamalla siitä ravinteita, leviä, bakteereja ja loisia.

Nyt Jyväskylän yliopisto käynnistää aiheeseen liittyvän tutkimuksen ihmisen luomassa puroympäristössä Capeenpurolla Laukaassa.

Tutkimuksella halutaan selvittää, miten tehokkaasti järvisimpukat puhdistavat vettä kenttäolosuhteissa.

Tutkimuksella kehitetään luonnonmukaisia vedenpuhdistusmenetelmiä, ja tavoitteena onkin luoda simpukoista puhdistuspalvelu maa- ja metsätalouden tai kalanviljelylaitosten kuormittamiin vesiin, kertoo Jouni Taskinen, joka vastaa Jyväskylän yliopiston simpukkatutkimuksista.

Kaivosteollisuuden raskasmetallipäästöjen edessä simpukatkin ovat voimattomia.

Linkki Ylen uutiseen kommenteissa.

Villilohi ry on puoluepoliittisesti ja taloudellisesti sitoutumaton rekisteröity yhdistys, joka toimii kannatajiensa tukemana virtavesien ja vaelluskalojen edunvalvojana.

YLE 4.6.2026”Apulaisoikeus­asiamies selvittää Lapin liiton vaelluskala­työryhmän riippumat­tomuutta – toimintaa rahoitta...
04/06/2026

YLE 4.6.2026
”Apulaisoikeus­asiamies selvittää Lapin liiton vaelluskala­työryhmän riippumat­tomuutta – toimintaa rahoittavat voimayhtiöt”

-Liitto toteaa, että rahoittavasta roolista huolimatta voimayhtiöiden edustajilla ei ole työryhmässä kuin yksi ääni, kuten muillakin varsinaisilla jäsenillä. Me kaikki ymmärrämme, että naivi väittämä ei pidä paikkaansa. Maksaja määrää.

Linkki uutiseen kommenteissa.

Villilohi ry on puoluepoliittisesti ja taloudellisesti sitoutumaton rekisteröity yhdistys, joka toimii kannatajiensa tukemana virtavesien ja vaelluskalojen edunvalvojana.

𝗣𝘂𝗵𝘂𝘁𝗮𝗮𝗻 𝗮𝘀𝗶𝗼𝗶𝘀𝘁𝗮, 𝗻𝗶𝗶𝗱𝗲𝗻 𝗼𝗶𝗸𝗲𝗶𝗹𝗹𝗮 𝗻𝗶𝗺𝗶𝗹𝗹𝗮̈!Meidän ei tule puhua lohiportaista. Lohiportaat ja muut kalankulun tekniset ...
30/05/2026

𝗣𝘂𝗵𝘂𝘁𝗮𝗮𝗻 𝗮𝘀𝗶𝗼𝗶𝘀𝘁𝗮, 𝗻𝗶𝗶𝗱𝗲𝗻 𝗼𝗶𝗸𝗲𝗶𝗹𝗹𝗮 𝗻𝗶𝗺𝗶𝗹𝗹𝗮̈!

Meidän ei tule puhua lohiportaista. Lohiportaat ja muut kalankulun tekniset ratkaisut sopivat vesivoimateollisuudelle - ne eivät toimi, eivätkä tarvitse vettä. Ovat siis ihanteellisia pitämään yllä illuusiota vaelluskalojen palauttamisen väitetystä mahdottomuudesta. Ne eivät sovi ympäristövastuulliseen puhekieleen ja käsitteistöön.

Teknisten kalateiden, portaiden ja hissien aika on ohi! Emme me sellaisia halua.

Laki, oikeus ja ennen kaikkea luonnonmonimuotoisuus vaatii 𝙚𝙠𝙤𝙡𝙤𝙜𝙞𝙨𝙚𝙣 𝙟𝙖𝙩𝙠𝙪𝙢𝙤𝙣 avaamista.

Ekologisella jatkumolla tarkoitetaan vaellusyhteyttä, joka toimii ympäri vuoden vaelluskaloille ja vesistön kaikille muillekin lajeille. Tällöin puhutaan padon tai muun nousuesteen ohittamisesta 𝙡𝙪𝙤𝙣𝙣𝙤𝙣𝙢𝙪𝙠𝙖𝙞𝙨𝙚𝙡𝙡𝙖 𝙤𝙝𝙞𝙩𝙪𝙨𝙪𝙤𝙢𝙖𝙡𝙡𝙖.

Ekologisen jatkumon toimivuuden kannalta on erittäin tarpeellista, että huolehditaan 𝙚𝙠𝙤𝙡𝙤𝙜𝙞𝙨𝙚𝙨𝙩𝙖 𝙮𝙢𝙥𝙖̈𝙧𝙞𝙨𝙩𝙤̈𝙫𝙞𝙧𝙩𝙖𝙖𝙢𝙖𝙨𝙩𝙖. Sillä tarkoitetaan riittävää minimivirtaamaa, jolla ekologinen jatkumo toimii. Tällöin on huolehdittava riittävästä virtaamasta sekä luonnonmukaisessa ohitusuomassa että koko jokiuomassa, myös patojen välisillä osuuksilla. Jos joen virtaama pysäytetään, lohi ei löydä koko jokea.

Asiasanat:
Ekologinen jatkumo, ekologinen ympäristövirtaama, luonnonmukainen ohitusuoma

Villilohi ry on puoluepoliittisesti ja taloudellisesti sitoutumaton rekisteröity yhdistys, joka toimii kannatajiensa tukemana virtavesien ja vaelluskalojen edunvalvojana.



📸Villilohi ry

𝗢̈𝗹𝗷𝘆𝘃𝘂𝗼𝘁𝗼 𝗞𝗲𝗺𝗶𝗷𝗼𝗲𝗻 𝗦𝗲𝗶𝘁𝗮𝗸𝗼𝗿𝘃𝗮𝗻 𝘃𝗼𝗶𝗺𝗮𝗹𝗮𝗶𝘁𝗼𝗸𝘀𝗲𝗹𝗹𝗮Kemijärvi 22.5.2026Kemijoki Oy:n Seitakorvan voimalaitoksella havaittiin...
23/05/2026

𝗢̈𝗹𝗷𝘆𝘃𝘂𝗼𝘁𝗼 𝗞𝗲𝗺𝗶𝗷𝗼𝗲𝗻 𝗦𝗲𝗶𝘁𝗮𝗸𝗼𝗿𝘃𝗮𝗻 𝘃𝗼𝗶𝗺𝗮𝗹𝗮𝗶𝘁𝗼𝗸𝘀𝗲𝗹𝗹𝗮

Kemijärvi 22.5.2026
Kemijoki Oy:n Seitakorvan voimalaitoksella havaittiin öljyvuoto torstaina 22. toukokuuta 2026.

Havainnon teki kansalainen, joka ilmoitti Kemijoen veden pinnalla olleesta öljystä. Tämän jälkeen Kemijärven pelastuslaitos hälytettiin paikalle.

Vuoto paikannettiin voimalaitokseen, ja se saatiin pysäytettyä. Veteen päässeen öljyn poistaminen aloitettiin, ja vesialueelle asetettiin imeytysmakkaroita.

Tilannetta seurataan edelleen.

Kemijoki Oy:n mukaan tapahtumasta ei ole aiheutunut merkittävää ympäristöhaittaa.

📸Seitakorvan voimalaitos.
Kuva Tomi Juujärvi

𝗟𝘂𝗼𝗻𝘁𝗼𝗹𝗮𝗸𝗶 𝗡𝗬𝗧!Suomeen tulee säätää luontolaki.Allekirjoita kansalaisaloite 18.5.2026 mennessä.Luontolaki loisi juridise...
11/05/2026

𝗟𝘂𝗼𝗻𝘁𝗼𝗹𝗮𝗸𝗶 𝗡𝗬𝗧!

Suomeen tulee säätää luontolaki.
Allekirjoita kansalaisaloite 18.5.2026 mennessä.

Luontolaki loisi juridisen velvoitteen saavuttaa luontopositiivisuus vuoteen 2035 mennessä. Luontopositiivisuus on tila, jossa luonnon monimuotoisuus ei enää heikkene, vaan alkaa vahvistua.

”Suomalaisen luonnon tila on hälyttävä. Jopa joka yhdeksäs suomalainen laji ja joka toinen luontotyyppi eli lajien elinympäristö Suomessa on uhanalainen. Monet arkipäiväisenä pidetyt lajit, kuten hömötiainen, ovat nyt vaarassa kadota. Luontokadon eteneminen vaikuttaa meihin kaikkiin. Menetämme tuttuja lajeja ja maisemia, ja ihmisten hyvinvoinnille välttämättömät luonnon toiminnot ovat vaarassa. Samalla esimerkiksi nuorten ja tulevien sukupolvien oikeus puhtaaseen ja elinvoimaiseen ympäristöön on uhattuna”, todetaan aloitteessa.

Villilohi ry korostaa vesiluonnon ahdinkoa. Makean veden ekosysteemit ovat globaalin luontokadon etulinjassa – lajikannat romahtaneet enemmän kuin missään muualla. Suomi ei ole poikkeus.

Virtavetemme ovat padottuja, kuormitettuja ja hydrologialtaan muutettuja. Niiden tila on heikentynyt, ja kiireelliset toimet ovat välttämättömiä: patoja on purettava tai ohitusuomia toteutettava, virtaamat turvattava, päästöt rajoitettava ja jätevedet aidosti puhdistettava.

Pohjavesiä pilataan, vaikka pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton.

Luontolaki tarvitaan NYT!


Allekirjoita lakialoite.
Linkki kommenteissa.

𝗥𝗮𝗽𝗼𝗿𝘁𝘁𝗶 𝗷𝘂𝗹𝗸𝗮𝗶𝘀𝘁𝘂Lohijokitiimi ry - vuoden 2025 seuranta osoittaa, että Kemijoen ja Perämeren välisen ekologisen jatkum...
07/05/2026

𝗥𝗮𝗽𝗼𝗿𝘁𝘁𝗶 𝗷𝘂𝗹𝗸𝗮𝗶𝘀𝘁𝘂

Lohijokitiimi ry - vuoden 2025 seuranta osoittaa, että Kemijoen ja Perämeren välisen ekologisen jatkumon toimivuus on edelleen vakavasti häiriintynyt.




Linkki raporttiin kommenteissa.

𝗡𝗼𝗿𝗷𝗮𝗹𝗮𝗶𝘀𝘁𝘂𝘁𝗸𝗶𝗷𝗮𝘁 𝗼𝘃𝗮𝘁 𝗹𝗼̈𝘆𝘁𝗮̈𝗻𝗲𝗲𝘁 𝘁𝗼𝗶𝗺𝗶𝘃𝗮𝗻 𝗸𝗲𝗶𝗻𝗼𝗻 𝗲𝘀𝘁𝗮̈𝗮̈ 𝗮𝗻𝗸𝗲𝗿𝗶𝗮𝗶𝗱𝗲𝗻 𝘃𝗼𝗶𝗺𝗮𝗹𝗮𝗶𝘁𝗼𝘀𝗸𝘂𝗼𝗹𝗲𝗺𝗮𝘁Norjassa tehty vertaisarvioitu...
24/04/2026

𝗡𝗼𝗿𝗷𝗮𝗹𝗮𝗶𝘀𝘁𝘂𝘁𝗸𝗶𝗷𝗮𝘁 𝗼𝘃𝗮𝘁 𝗹𝗼̈𝘆𝘁𝗮̈𝗻𝗲𝗲𝘁 𝘁𝗼𝗶𝗺𝗶𝘃𝗮𝗻 𝗸𝗲𝗶𝗻𝗼𝗻 𝗲𝘀𝘁𝗮̈𝗮̈ 𝗮𝗻𝗸𝗲𝗿𝗶𝗮𝗶𝗱𝗲𝗻 𝘃𝗼𝗶𝗺𝗮𝗹𝗮𝗶𝘁𝗼𝘀𝗸𝘂𝗼𝗹𝗲𝗺𝗮𝘁

Norjassa tehty vertaisarvioitu tutkimus osoittaa, että ankeriaiden kuolleisuus vesivoimalaitoksissa voidaan käytännössä poistaa. Ratkaisuna on vedenottoon asennettava tiheäsilmäinen ja loivasti kallistettu ritilä, joka estää kalojen pääsyn turbiiniin ja ohjaa ne turvalliseen pintareittiin voimalaitoksen ohi. Kenttäkokeissa kaikki merkityt ankeriaat selvisivät muutosten jälkeen hengissä alajuoksulle ja edelleen merelle. Ankerias on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu vaelluskala.

Eurooppalainen ankerias on poikkeuksellinen vaelluskala: se syntyy Sargassomeressä, kulkeutuu nuorena Eurooppaan ja kasvaa vuosia joissa, järvissä ja rannikkovesissä ennen paluutaan kutemaan Atlantin yli. Laji on kuitenkin äärimmäisen uhanalainen, ja sen kannat ovat romahtaneet yli 90 prosenttia 1980-luvulta lähtien. Syinä ovat muun muassa voimalaitospatoaminen, liikakalastus, elinympäristöjen heikkeneminen, saastuminen ja ilmastonmuutos. Vesivoimalaitokset muodostavat erityisen vakavan ongelman, koska alas vaeltavat ankeriaat ajautuvat virran mukana turbiineihin, joissa kuolleisuus on korkea.

Tutkimus toteutettiin Norjan Storelva-joessa sijaitsevalla Fosstveitin vesivoimalaitoksella. Ensin selvitettiin tilanne ennen muutoksia: ankeriaita merkittiin ja niiden kulkua seurattiin, jolloin havaittiin korkea kuolleisuus turbiinien läpi kuljettaessa. Tämän jälkeen voimalaitoksen vedenottoa muutettiin asentamalla uusi ritilärakenne, jossa tankojen väli on vain 15 millimetriä ja joka on asetettu loivaan kulmaan ohjaamaan kalat pintaan sijoitettuun ohitusaukkoon. Muutosten jälkeen ankeriaiden vaellusta seurattiin akustisten lähettimien avulla joen eri osissa aina merelle asti.

Tulokset olivat selkeitä ja vakuuttavia. Ennen muutoksia selviytymisaste jäi noin puoleen, ja kuolleita ankeriaita löytyi voimalaitoksen alapuolelta. Uudistetun rakenteen jälkeen yksikään seuratuista ankeriaista ei kuollut voimalaitoksen ohituksessa: kaikki havaittiin sekä alajuoksulla että meressä. Ankeriaat vaelsivat pääosin pimeään aikaan ja suurten tai kasvavien virtaamien aikana, mikä vastaa lajin luonnollista käyttäytymistä. Vaikka voimalaitoksen ohitus hidasti jonkin verran vaellusta verrattuna joen muihin osuuksiin, vaikutus selviytymiseen oli ratkaisevan myönteinen.

Tulokset antavat vahvan perusteen todeta, että ankeriaiden suurin ihmisen aiheuttama kuolemanriski rakennetuissa joissa on ratkaistavissa jo nykyisellä tekniikalla. Kyse ei enää ole siitä, löytyykö toimivia keinoja, vaan siitä, kuinka nopeasti ne otetaan käyttöön laajasti eri voimalaitoksissa. Jos näin tapahtuu, ankeriaan tulevaisuus voi kääntyä nykyistä huomattavasti toiveikkaampaan suuntaan.

Tutkimus eroaa monista viimeaikaisista suomalaisista haitanaiheuttajan maksamista tutkimuksista, jotka näyttävät valjastetun todistamaan vaelluskalojen palauttamisen mahdottomuutta sen sijaan, että pyrittäisiin löytämään ratkaisuja. Tämä riippumaton ja vertaisarvioitututkimus on etsinyt ja löytänyt toimivan teknisen ratkaisun, jolla voidaan aidosti luoda sekö nousu- että laskusuuntaan toimiva ekologinen jatkumo. Artikkelissa on myös conflict of interest (COI) -ilmoitus.

Lähde:
* Haraldstad, T., Vollset, K. W., Johansen, K., & Kroglund, F. (2026). Increased Survival of European Eel (Anguilla anguilla) After Retrofitting a Hydropower Plant Intake. Ecology of Freshwater Fish, 35(2), e70039.

Linkki artikkeliin alkuperäisen julkaisun kommenteissa.

Villilohi ry on puoluepoliittisesti ja taloudellisesti sitoutumaton rekisteröity yhdistys, joka toimii kannattajiensa tukemana virtavesien ja vaelluskalojen hyväksi.


𝗘𝗨:𝗻 𝗸𝗼𝗺𝗶𝘀𝘀𝗶𝗼 𝘀𝘂𝘂𝗻𝗻𝗶𝘁𝘁𝗲𝗹𝗲𝗲 𝘀𝗮𝗹𝗹𝗶𝘃𝗮𝗻𝘀𝗮 𝗽𝗶𝗻𝘁𝗮- 𝗷𝗮 𝗽𝗼𝗵𝗷𝗮𝘃𝗲𝘀𝗶𝗲𝗻 𝗽𝗶𝗹𝗮𝗮𝗺𝗶𝘀𝘁𝗮Villilohi ry vastustaa tätä ja puolustaa pinta- ja...
21/04/2026

𝗘𝗨:𝗻 𝗸𝗼𝗺𝗶𝘀𝘀𝗶𝗼 𝘀𝘂𝘂𝗻𝗻𝗶𝘁𝘁𝗲𝗹𝗲𝗲 𝘀𝗮𝗹𝗹𝗶𝘃𝗮𝗻𝘀𝗮 𝗽𝗶𝗻𝘁𝗮- 𝗷𝗮 𝗽𝗼𝗵𝗷𝗮𝘃𝗲𝘀𝗶𝗲𝗻 𝗽𝗶𝗹𝗮𝗮𝗺𝗶𝘀𝘁𝗮

Villilohi ry vastustaa tätä ja puolustaa pinta- ja pohjavesiä.

EU:n vesipolitiikan ydin, vesipuitedirektiivi (VPD), on EU:n vesiensuojelun tärkein työkalu, pinta- ja pohjavesipolitiikan kulmakivi. Sen tehokas täytäntöönpano Euroopassa ja jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä on ollut vesistövastuullisuuden keskeinen painopiste Euroopassa yli 20 vuoden ajan.

Komissio kertoo saaneensa kaivos- ja metallijalostusteollisuudelta toistuvasti viestiä, että niillä on vaikeuksia saada toimilupia, erityisesti vesistökuormituksesta johtuen. Nyt EU-komissio on kertonut tarkastelevansa uudelleen vesipuitedirektiiviä.

Niinpä EU:n komissio selvittelee mahdollisuutta luopua vesistöjen heikentämiskiellosta, siis sallia vesistöjen tilan heikentämistä - suomeksi sanottuna vesistöjen pilaamista. Tarkastelu ei kuitenkaan välttämättä johda direktiivimuutoksiin, m***a se voi johtaa niihin. Tämä olisi selvä suunnan muutos eurooppalaiseen ympäristövastuukehitykseen - suunta huonompaan.

EU:n komissio järjesti tarkasteluunsa liittyen äskettäin päättyneen julkisen kuulemisen, johon määräaikaan mennessä oli jätetty kaikkiaan 3113 lausuntoa.

Vesistöjen suojelua korostaneet tahot ovat painottaneet, ettei pinta- ja pohjavesien tilaa saa heikentää, ja että teollisuudelta tulee vaatia parasta mahdollista ympäristöteknologiaa, jota on jo saatavilla. Esille on nostettu myös luontokadon kiihtyminen sekä kysymys puhtaan veden arvosta – millainen hinta voidaan asettaa pysyvästi pilaantuneelle pohjavedelle?

Suunnitelmat pinta- ja pohjavesien suojelun heikentämisestä ovat herättäneet aiheellista huolta myös Suomessa.

Lähes joka kymmenes lausunto (288) tuli Suomesta. Eniten lausuntoja jätettiin Saksasta (2 334), ja Ruotsista vain 27.

Suomalaisten aktiivinen lausuminen vesistojen puolesta on ilahduttavaa. Me kaikki ymmärrämme, mitkä ovat seuraukset jos eurooppalainen pinta- ja phjavesien suojelu sulatellaan teollisuuden toiveiden mukaiseksi.

Esittelemme kommenteissa keskeisiä suomalaisia lausuntoja. Villilohi ry on yksi lausunnon jättäneistä.

Huomio kiinnittyy myös siihen, mitkä suomalaiset tahot eivät jättäneet lausuntoa, vaikka heidän panoksensa olisi ollut tärkeä. Onko puutteita tilannekuvassa, eivätkö he ymmärrä, mikä vesiämme uhkaa? Vai eivätkö he lausu, vaikka ymmärtävät?

Osallistuiko sinua edustava taho tähän julkiseen kuulemiseen? Olisiko sen pitänyt osallistua?

Villilohi ry on puoluepoliittisesti ja taloudellisesti sitoutumaton rekisteröity yhdistys, joka toimii kannattajiensa tukemana virtavesien ja vaelluskalojen hyväksi.



Asiasanat:
Vesipuitedirektiivi, kannanottopyyntö, kohdennettu tarkastaminen

𝗘𝗨:𝗻 𝘃𝗲𝘀𝗶𝗽𝘂𝗶𝘁𝗲𝗱𝗶𝗿𝗲𝗸𝘁𝗶𝗶𝘃𝗶𝗻 𝘃𝗲𝘀𝗶𝘀𝘁𝗼̈𝗷𝗮̈ 𝘀𝘂𝗼𝗷𝗮𝗮𝘃𝗮𝗮 𝘃𝗮𝗶𝗸𝘂𝘁𝘂𝘀𝘁𝗮 𝗲𝗶 𝘀𝗮𝗮 𝗵𝗲𝗶𝗸𝗲𝗻𝘁𝗮̈𝗮̈!Villilohi ry puolustaa Suomen vesistöjä ja...
13/04/2026

𝗘𝗨:𝗻 𝘃𝗲𝘀𝗶𝗽𝘂𝗶𝘁𝗲𝗱𝗶𝗿𝗲𝗸𝘁𝗶𝗶𝘃𝗶𝗻 𝘃𝗲𝘀𝗶𝘀𝘁𝗼̈𝗷𝗮̈ 𝘀𝘂𝗼𝗷𝗮𝗮𝘃𝗮𝗮 𝘃𝗮𝗶𝗸𝘂𝘁𝘂𝘀𝘁𝗮 𝗲𝗶 𝘀𝗮𝗮 𝗵𝗲𝗶𝗸𝗲𝗻𝘁𝗮̈𝗮̈!

Villilohi ry puolustaa Suomen vesistöjä ja vastustaa Euroopan Unionin vuonna 2000 säätämän vesipuitedirektiivin ympäristötavoitteiden heikentämistä.

Olemme jättäneet asiasta EU:n komissiolle lausunnon. Ja kannustamme nyt kaikkia vesistöistämme huolta kantavia tekemään samoin. Voit halutessasi käyttää tekstiämme oman lausuntosi muotoiluun.

Asiaa varten on luotava komission palveluun tili, jonka kautta lausunnon voi jättää. Linkki palveluun alkuperäisen julkaisun kommenteissa.

On kuitenkin toimittava ripeästi, sillä määräaika lausunnon jättämiselle päättyy 14.4.2026 klo 2359.

Villilohi ry on puoluepoliittisesti ja taloudellisesti sitoutumaton rekisteröity yhdistys, joka toimii kannatajiensa tukemana virtavesien ja vaelluskalojen edunvalvojana.



Villilohi ry:n lausunto EUn komissiolle:

”Villilohi ry vastustaa EU:n vesipuitedirektiivin ympäristötavoitteiden minkäänasteista heikentämistä.

Direktiivin keskeinen periaate on vesien tilan heikentämiskielto. Sen heikentäminen vaarantaisi sääntelyn vaikuttavuuden ja olisi ristiriidassa EU-oikeuden sekä oikeuskäytännön kanssa. Hyvän tilan saavuttaminen on jo viivästynyt, eikä tavoitetason laskeminen ole hyväksyttävää.

Suomi on ollut Itämeren lohen (Salmo salar) merkittävä kutuvaltio. Yli 40 Itämereen laske-vasta lohijoestamme vain pieni Simojoki on säilynyt hävitykseltä, Tornionjoki on yhteinen rajajoki Ruotsin kanssa. Mahtavan Kemijoen vesistön (52 000 km²) patoaminen on ollut tuhoista vakavin. Itämeren lohi menetti keskeisimmän lisääntymisalueensa ja on voimakkaasti taantunut ja uhanalaistunut, millä on vaikutuksia ruokahuoltoon ja huoltovarmuuteen Suomessa ja koko Itämeren alueella.

Tutkimuksen mukaan vahinkoa ei voida korjata poikasistutuksin, sillä laitoskannat heikentävät geneettistä monimuotoisuutta ja edistävät sukupuuton vaaraa. Tarvitsemme luonnossa lisääntyviä kantoja.

Patoaminen on heikentänyt kaikkia vaelluskalalajeja (lohi, taimen, siika, ankerias ja nahkiainen) sekä virtavesien muuta lajistoa, kuten saukkoa, raakkua, törmäpääskyä ja kirjojokikorentoa. Lajit ovat uhanalaistuneet, ja osa on EU:n suojelun piirissä.

Vapaa ja rakentamaton Ounasjoki on osa Kemijoen vesistöä ja Natura-suojelun alainen, silti sen ekologinen yhteys on edelleen katkaistu ja sen ekologinen tila uhkaa kansallisten toimien seurauksena heiketä. Tilaluokitus on taattava direktiivin turvin. Kansallispuistoon rajoittuva vapaan ja koskemattoman Kemijoen pääuoman latvuksen - Ylikemin poikastuo-tantoalue on kytkettävä direktiivin voimin ekologisella jatkumolla Itämeren syönnösalueeseen.

Virtavesiemme hydrologis-morfologista hyvää huonompaa tilaa on parannettava toteuttamalla voimalaitoslupiin kirjattu ekologinen ympäristövirtaama luonnonmukaisin ohitusuomin. Erinomaisessa tilassa olevia vesistöjämme ei saa heikentää hyväänkään tilaan.

Vesien tilan heikentäminen vaarantaisi EU:n biodiversiteettitavoitteet ja olisi ristiriidassa muun ympäristölainsäädännön kanssa. Terveet vesiekosysteemit ovat välttämättömiä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja ekosysteemipalvelujen turvaamisessa.

Suomen vesistöjen tila on laajalti hyvää heikompi. Tilaa ei tule heikentää, vaan parantaa kiireellisesti. Vesistöistämme valtaosalla on yhteys Itämereen, joten vaikutukset ovat rajat ylittäviä.

Pohjavesien suojelu on keskeistä. Maaperään päätyvät päästöt kulkeutuvat väistämättä pohjavesiin, ja vahingot ovat usein peruuttamattomia. Pohjavesien yhteys pintavesiin on huomioitava. Talvisin joet saavat vetensä lähes yksinomaan pohjavesistä.

Kaivosteollisuutta ei tule edistää vesien tilaa heikentämällä. Varovaisuusperiaate edellyttää ympäristönsuojelun tason vahvistamista, ei heikentämistä. Jos teollista rakentamista sallitaan, on se toteutettava vesistöjä pilaamatta – teknologia on jo olemassa.

Vesipuitedirektiivin heikentäminen loisi vaarallisen ennakkotapauksen EU:n ympäristölainsäädännön purkamiselle, eikä ratkaisisi ongelmia, vaan siirtäisi ne tuleville sukupolville suurempina ja vaikeammin korjattavina.”

12/04/2026

”𝗞𝗲𝗺𝗶𝗷𝗼𝗲𝗻 𝗽𝗮𝘁𝗼𝗮𝗺𝗶𝗻𝗲𝗻 𝗼𝗻 𝘆𝗸𝘀𝗶 𝘀𝘂𝘂𝗿𝗶𝗺𝗽𝗶𝗮 𝘆𝗺𝗽𝗮̈𝗿𝗶𝘀𝘁𝗼̈𝗸𝗮𝘁𝗮𝘀𝘁𝗿𝗼𝗳𝗲𝗷𝗮 𝗺𝗶𝘁𝗮̈ 𝗦𝘂𝗼𝗺𝗲𝘀𝘀𝗮 𝗼𝗻 𝘁𝗮𝗽𝗮𝗵𝘁𝘂𝗻𝘂𝘁 𝗸𝗼𝘀𝗸𝗮𝗮𝗻.”

Tätä vesivoimayhtiön on enää turha muuksi selittää. Nyt on ryhdyttävä välittömästi lieventämään haittoja!

Sähköntuotannon edellytyksenä eli lupaan kirjattuna ehtona on oltava luonnonmukainen ohitusuoma jokaisella padolla - Kemijoella on jälleen toteutettava ekologinen jatkumo ja ekologinen ympäristövirtaama.

Tämä velvoittaa sekä lupaviranomaista, luvanhaltijaa että meitä jokaista kansalaista ja kuluttajaa.

Kemijoen nykyinen autioittaminen ei voi enää entisellään jatkua!

Lohi on saatava takaisin mahtavaan Kemijokeen vapaata Ylikemiä myöten ja erityislailla suojeltuun Ounasjokeen.

Villilohi ry on puoluepoliittisesti ja taloudellisesti sitoutumaton rekisteröity yhdistys, joka toimii kannatajiensa tukemana virtavesien ja vaelluskalojen edunvalvojana.

Osoite

Hetejärvi
93160

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Villilohi - yhteistyöverkosto vaelluskalojen puolesta ry :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Organisaatio

Lähetä viesti Villilohi - yhteistyöverkosto vaelluskalojen puolesta ry :lle:

Jaa