27/03/2026
"Himoittasgo sinule avata oma kniigukluubu?
Himoittaisgo sinulegi lugie kirjalližuttu karjalakse, ga kniigah tartundu tunduu jygiekse libo varaittavakse? Oletgo duumainnuh, gu lugemine yhtes toizienke vois avvuttua? Kahten minun pietyn kniigukluuban kauti olen suannuh huomata, gu verdavustugi da 'joukkopaineh' motiviiruijah lugemah, da kniigan loppuh sah ollah piästy sežo net, ket puaksuh ei lugieta nimittumal kielel.
Rakkahal kehoitammo järjestämäh omua kniigukluubua Suomen eri čuril libo internetas. Kniigukluuban avuandu on kebjiembi, migu paginpertin järjeständy. Sih näh pidäy vaigu kniigua da se-tämä ristikanzu, kudualoin mielii starin kiinnittäy."
📚 Vuvven 2026 karjalankielizen kniigukluuban kuulumizet
- Kirjutannuh da kuvan ottanuh: Niko Tynnyrinen, kniigukluuban vedäi
📖Luve ližiä:⤵️
Vuvven 2026 karjalankielizen kniigukluuban kuulumizet
Kirjutannuh da kuvan ottanuh: Niko Tynnyrinen, kniigukluuban vedäi
Päivännouzu-Suomen yliopistos on tuhu-kevätkuun aigua pietty jo tostu kerdua karjalankielisty kniigukluubua. Ezmäzen, vuvvennu 2025 pietyn kniigukluuban idejan annettih yliopiston ruadajile jovensuulazet karjalankielizen yhtehistön ozanottajat, da tostugi kniigukluubua rakkahal vuotettih. Täl kerdua kluubas lugiettih yhtes pala-palal Salla Simukan kirjutettu da Sanna Myllärin da Sanna-Riikka Knuuttilan livvinkarjalakse kiännetty nuorien dekku Ruskei kui veri. Tälgi kerdua kniigua on työndänyh meile podarkakse sen ilmahpiästäi Karjalan Sivistysseura – passibo heile tuves da yhtehizes ruavos!
Kniigukluubu kerävyi kaikkiedah nelli kerdua, da pagin on olluh joga kerdua ravei da vällänny virdai. Yhtes lugemine on olluh mieldykiinnittäi processu, kuduas eriluaduzet lugijat ollah tugiettu toine tostu. Erähät kluubalazet maltettih karjalakse ylen hyvin da ičegi kiännettih kirjalližuttu karjalakse, toizet vaste opastuttih karjalah libo parem maltettih toizii karjalan murdehii. Kluubalazet duumaittih, gu nuorien kniigua oli ozakse kebjei ellendiä silloigi, konzu erähii sanoi ei ozitunnuh löydiä sanakniigas, da puaksuh hyö otettih keräle vastavundah pitkän luvettelon jygiedy sanua. Yhtehizen paginan kauti netgi roittih selgiet, da erähät kluubalazet löyttih kiännöksen kauti hyövyllizii sanoi, kudualoi hyö muitegi oldih ečitty. Niilöi oldih ezimerkikse zummeri (ovisummeri) da livain (selain).
Kniigukluubu on hyvä ezimerki sit, kui kirjalližuon lugemine voi lujendua varavonalazen kielen maltuo, ga vedäjänny olen vie enämbäl duumainnuh moizien karjalankielizien tiloin tärgevytty kielellizen identitietan muvvostundan nägökohtas. Hos kluuban ozanottajat evustettih kieleh opastundan eri vaihieloi, oli kluuban pagin kogonah karjalankieline. Toiči paginas käytettih abukielii da mieldykiinnittäjii kiännöspiätöksii verrattih ezimerkikse suomeh, ven’ah, anglieh da eestih, ga piäkielenny käytettih karjalua. Enne muudu minule oli mieldy myö se, gu erähis kohtis karjalan kieli muutui buitegu ruadobrujakse. Tarkoitan täl sidä, gu luvimmo karjalankielisty kniigua da pagizimmo sen tapahtumis karjalakse, ga karjalan käytändy oli piävyndähine dielo libo pindutazol yhtenjyttyine kielivalličendu kui ezimerkikse suomen libo anglien kielen käytändy. Toizin sanojen emmo paissuh vaigu karjalan kieldy, kiändäjien kiännöspiätöksii libo karjalah opastundua, ga karjalua käyttäjen kaččelimmo ezimerkikse kniigan juonnehtu da huahmoloi. Toiči myö kielen aktiivizet käyttäjät unohtammo, gu varavonalazen kielen kohtal ei ole ihan pieni dielo paista moizii monimutkazii dieloloi: myögi duumaičimmo yhtes kui nygyaigazen linnan kuvavustu, mugai erähän huahmon petties omaksuttuu da iččehgi kohtistujua mizogiiniedu. Vaste moizien paginoin kauti toven huomuat, gu välläh da kebjieh duumaičet da pagizet varavonalazel kielel. On ylen hyvä, gu karjalankieline kirjalližus da sidä koskii pagin voijah tarita moizii mahtoloi.
Passibo vie kaikile kniigukluubalazile! Nygöi kniigan loppiettuu rubiemmo vuottamah ližiä karjalankielisty kirjalližuttu – kui kiännökset, mugai kerras karjalakse kirjutetut kniigat hyvin päitäh. Sanakse, dekkuu kluubalazet ollah lugiettu toinah jo kyllälgi, da nygöi heile pidäs ezimerkikse muudu nygykirjalližuttu, ”teinihupetušta” libo pitkiä da hyväh tabah upottajua fantuaziikirjalližuttu. Rubiemmo vuottamah!
Himoittasgo sinule avata oma kniigukluubu?
Himoittaisgo sinulegi lugie kirjalližuttu karjalakse, ga kniigah tartundu tunduu jygiekse libo varaittavakse? Oletgo duumainnuh, gu lugemine yhtes toizienke vois avvuttua? Kahten minun pietyn kniigukluuban kauti olen suannuh huomata, gu verdavustugi da ”joukkopaineh” motiviiruijah lugemah, da kniigan loppuh sah ollah piästy sežo net, ket puaksuh ei lugieta nimittumal kielel.
Rakkahal kehoitammo järjestämäh omua kniigukluubua Suomen eri čuril libo internetas. Kniigukluuban avuandu on kebjiembi, migu paginpertin järjeständy. Sih näh pidäy vaigu kniigua da se-tämä ristikanzu, kudualoin mielii starin kiinnittäy. Tarkua ruadotabua voitto duumaija omassas tarbehien da mielien perustehel, ga Jovensuus yhtes lugiettavu kniigu on juattu nelläh vuittih. Kluubalazet ollah kerävytty yhteh enne lugemistu da jogahizen luguvuitin jälgeh. Vastavundois olemmo paissuh kui lugukogemustu da kniigan tapahtumii, mugai toizii aijankohtazii da piävyndähizii dieloloi, kuduat kuitahto juohtutah mieleh kniigan tapahtumien kauti. Nenga kniigukluubu voi virittiä toizihgi karjalankielizih paginoih, ei vaigu kirjalližuttu koskijoih. Voibi olla, gu erähile muitegi pädöy vällembäkse ohjattuu paginpertii parem moine vähästy tarkembah ohjattu da tieman perustehel rajattu pagin. Tarvites enne vastavundua voit sežo duumaija abukyzymysty libo kyzyö toiziigi kirjuttamah lugemizen aigua mustoh mieldykiinnittäjiä sanavalličendua libo vesseliä kohtua.
Tarvinnet abuu libo nevvuo, ga kyzy Niko Tynnyrizel ([email protected]).
Linku samazeh tekstah meijän blogas: https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/2026/03/27/vuvven-2026-karjalankielizen-kniigukluuban-kuulumizet/
