Suomen Luonnonsuojelun Säätiö

27/05/2026

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä, ja useat Itämeren lintupopulaatiot ovat heikentyneet. Saastumisesta on linnuille monenlaista haittaa, eikä kaikkia haittoja vielä tunneta. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö rahoitti Turun yliopiston väitöskirjatutkija Sajjad Vakilin tutkimusta ympäristökuormituksen vaikutuksista haahkan ja telkän pesintään Itämerellä.

Vakili keskittyi etenkin PFAS-yhdisteiden vaikutuksiin. PFAS-yhdisteet eli per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet ovat kemikaaleja, joita käytetään monissa arkisissa kuluttajatuotteissa, kuten pinnoitetuissa paistinpannuissa ja vedenpitävissä ulkoiluvaatteissa. Ne ovat myös myrkyllisiä. PFAS-yhdisteitä päätyy luontoon niin tuotteiden valmistuksen, käytön kuin hävittämisenkin yhteydessä. Luonnossa ne hajoavat hitaasti ja rikastuvat ravintoketjussa.

Vakili tutki näiden kemikaalien vaikutusta hautovien haahka- ja telkkäemojen käyttäytymiseen laittamalla pesiin keinomunia, joiden sisällä oleva seurantalaite tarkkaili munien lämpötilaa ja kuinka usein emo käänteli munia. Munien oikeanlainen kääntely on keskeinen osa sorsalintujen hautomisprosessia, sillä se takaa alkion hyvän kehityksen. Emolinnuista otetut verinäytteet paljastivat PFAS-yhdisteiden pitoisuuden niiden kehoissa.

Telkällä korkeampi PFAS-pitoisuus näytti lisäävän munien kääntelytahtia. Haahkalla se taas vaikutti olevan yhteydessä matalampaan munien lämpötilaan. Tulokset viittaavat siihen, että PFAS-kuormitus vaikuttaa haahkan ja telkän keskeiseen pesimiskäyttäytymiseen, m***a suoraa osoitusta sen haitasta lisääntymismenestykselle ei kuitenkaan havaittu. Lisää tutkimusta siis tarvitaan.

Vakili toivoo, että PFAS-yhdisteiden vaikutusten tutkiminen lisäisi yleistä tietoisuutta siitä, miten arkiset kodin tavarat voivat vaikuttaa luonnon eläimiin, ja innoittaisi päättäjiä tekemään viisaita päätöksiä luonnon suojelemiseksi. Vakili väittelee myöhemmin tänä vuonna.

Lahjoittamalla Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle olet mukana tukemassa tieteellistä tutkimusta, joka edistää Itämeren luonnon suojelua: luonnonsuojelunsaatio.fi/lahjoita

Kuvat: © Maria Dulsat, Sajjad Vakili

20/04/2026

Tekisitkö testamentin Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle? Tervetuloa testamentti-iltaan maanantaina 11.5.2026 klo 17–18.30 kuulemaan testamenttilahjoittamisesta.

Ilmoittaudu mukaan maksuttomaan, kaikille avoimeen etätilaisuuteemme osoitteessa: luonnonsuojelunsaatio.fi/testamentti

Testamentti-illassa säätiön hallituksen puheenjohtaja, tutkimusprofessori Panu Halme esittelee säätiön toimintaa ja mitä säätiö on saanut lahjoituksilla aikaan. Testamenttilahjoittamisesta ja testamentin laatimisesta kertoo Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntija, perintöoikeusasioihin erikoistunut juristi Piia Jeremejeff.

Ohjelmassa on myös aikaa kysymyksille, joita voidaan käydä läpi yleisellä tasolla. Kysymyksiä voi jättää jo etukäteen ilmoittautumislomakkeen kautta.

Tekemällä testamentin Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle jätät arvokkaan perinnön luonnolle. Suojelemme luontoa tukemalla tiedettä, tutkimusta ja toimintaa apurahoin.

Lisätietoja: Sinikka Kunttu, pääsihteeri, 040 527 5212, [email protected]

Kuva: © Samuli Haapasalo

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö järjestää testamentti-illan maanantaina 11.5.2026 klo 17–18.30. Ilta on maksuton ja avoin kaikille säätiön toiminnasta ja

10/04/2026

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö on jakanut vuoden 2026 apurahat. Myönsimme apurahoja 28 hankkeelle yhteensä 83 900 euroa. Tuetuissa hankkeissa korostuivat erityisesti pro gradu -työt ja vesistöjen kunnostushankkeet. Apurahahakemuksia tuli kaikkiaan 124.

Työskentelyapurahoja myönnettiin tänä vuonna kahteen väitöstutkimukseen. Rafael Kuusakosken muistorahastosta päätettiin rahoittaa väitöstutkimusta, jossa selvitetään vieraspetojen vaikutusta uhanalaisiin kosteikkolintuihin. Luonnonsuojelurahastostosta jaettiin apuraha väitöstutkimukseen metsänhakkuiden vaikutuksista tiaislintujen ekologiaan.

Tämän vuoden teemana apurahahaussa olivat luonnonsuojelun yhteisvaikutukset. Etsimme rahoitettavaksi erityisesti hankkeita, joissa keskitytään yhteisvaikutuksiin metsä- ja suoluonnolle sekä vesistöjen ja Itämeren suojelulle. Hankkeiden tärkein arviointikriteeri oli luonnonsuojelullinen vaikuttavuus. Tällä kertaa emme rahoittaneet taidehankkeita.

Lue tiedote myönnetyistä apurahoista:

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakoi apurahoja 28 hankkeelle yhteensä 83 900 euroa. Tuetuissa hankkeissa korostuivat erityisesti pro gradu -työt ja

01/04/2026

Metsästys, vaino, elinympäristöjen hupeneminen, ympäristömyrkyt – petoeläimiin kohdistuu monia uhkia.

Ilman petoeläimiä luonto on vajaa. Etenkin suurpedot ovat usein avainlajeja eli ne ovat luonnon monimuotoisuuden ja vakauden kannalta muita lajeja tärkeämmässä asemassa. Avainlajeja suojelemalla voidaan auttaa helposti useita muita lajeja ja koko ympäröivää luontoa.

Keräämme nyt lahjoituksia juuri perustettuun petoeläinten suojelurahastoon. Rahastolla puolustetaan Suomen luontoon kuuluvia petoeläimiä jakamalla vuosittain apurahoja hankkeille, jotka edistävät niiden suojelua.

Lahjoittamalla autat petoeläimiä: luonnonsuojelunsaatio.fi/lahjoita

Kuva: © Samuli Haapasalo

Lahjoita helposti verkossa Lahjoittamalla tuet ainutlaatuisen suomalaisen luonnon suojelua tuleville sukupolville. Lahjoitusvaroista noin 90% käytetään

18/03/2026

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö on perustanut juuri uuden petoeläinten suojelurahaston.

Rahaston avulla puolustetaan Suomen luontoon kuuluvia petoeläimiä jakamalla vuosittain apurahoja hankkeille, jotka edistävät niiden suojelua.

Nyt voit osallistua petoeläinten suojeluun lahjoittamalla: luonnonsuojelunsaatio.fi/lahjoita

Summa: 20€ 50€ 100€ Muu summa: € Lahjoittajan tiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Puhelinnumero Olen lukenut ja hyväksyn tietojeni käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti. Lue myös Toimitusehdot Vaihda kohdetta Yli 1000€ lahjoitusPyydämme antamaan yli 1000 € lahjoitukset suoraan p...

17/03/2026

Naturskyddsstiftelsen i Finland har inrättat en ny fond för skyddande av Finlands rovdjur.

Syftet med fonden är att stödja skyddet av rovdjur som hör till Finlands natur samt deras livsmiljöer genom forskning, utredningar, utbildning, kommunikation, politik och juridik.

Donera till skyddande av Finlands rovdjur: luonnonsuojelunsaatio.fi/naturskyddsstiftelsen-i-finland/donation

Naturskyddsstiftelsen i Finland har inrättat en ny fond för skyddande av Finlands rovdjur. Fonden kommer att bevilja bidrag till forskning och annan

17/03/2026

Suomen petoeläimet tarvitsevat suojelua.

Metsästys, vaino, elinympäristöjen hupeneminen, ympäristömyrkyt – petoeläimiin kohdistuu monia uhkia.

Ilman petoeläimiä luonto on vajaa. Etenkin suurpedot ovat usein avainlajeja eli ne ovat luonnon monimuotoisuuden ja vakauden kannalta muita lajeja tärkeämmässä asemassa. Avainlajeja suojelemalla voidaan auttaa helposti useita muita lajeja ja koko ympäröivää luontoa.

Tänä talvena Suomessa ammuttiin 81 sutta kannanhoidon nimissä, vaikka susi on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Karhu, ilves ja saukko ovat EU:n tiukasti suojelemia lajeja, m***a silti Suomen hallitus on väläytellyt niiden kannanhoidollisen metsästyksen sallimista.

Keräämme nyt lahjoituksia juuri perustettuun petoeläinten suojelurahastoon. Rahastolla tuetaan Suomen luontoon kuuluvien petoeläinten ja niiden elinympäristöjen suojelua jakamalla vuosittain apurahoja.

Lahjoittamalla autat petoeläinten suojelua: luonnonsuojelunsaatio.fi/lahjoita

Suomen petoeläimet tarvitsevat suojelua. Petoeläinten suojelurahaston tarkoituksena on tukea Suomen luontoon kuuluvien petoeläinten ja niiden

11/03/2026

Luonnon ennallistaminen on konkreettinen tapa tukea luonnon monimuotoisuutta ja torjua luontokatoa. Ennallistamisella voidaan peruuttaa ihmistoiminnan haitallisia vaikutuksia ja palauttaa ekosysteemejä kohti niiden luonnollista tilaa. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö rahoitti Luontoliitto Itämeri-ryhmän ennallistamisleirien järjestämistä Saaristomerellä sekä ympäristötoimintaleirin järjestämistä Tammisaaren saaristossa viime kesänä.

Itämeri-ryhmä järjesti viisi nuorille suunnattua leiriä erilaisissa saarissa karua ulkosaaristoa myöten. Leireillä opittiin luonnon monimuotoisuudesta ja päästiin tekemään konkreettista talkootyötä sen puolesta. Käytännön tehtäviin kuului muun muassa kalkkikallioiden, niittyjen, ketojen ja hakamaiden hoitoa, kuten katajan poistamista sekä aiempien hakkuujätteiden keräämistä, vieraslajien torjuntaa ja rehevöitymisestä hyötyvien kasvien niittoa.

Ympäristötoimintaleirillä yhdistyivät ympäristövaikuttamisen koulutus ja konkreettinen perinnebiotooppien ennallistamistyö. Leirin ohjelmaan sisältyi luentoja ja työpajoja luontokadosta ja sen pysäyttämisestä, ennallistamisesta, luonnonsuojelusta ja ympäristöpoliittisesta vaikuttamisesta. Kesän leireihin lukeutui myös leiriohjaajien koulutusleiri, jonka tarkoitus oli kouluttaa nuoria ennallistamis- ja talkooleirien ohjaajiksi.

Leireille osallistui yhteensä 71 nuorta kesän aikana. Itämeri-ryhmä viesti ahkerasti ennallistamisen teemoista ja leirien saavutuksista etenkin sosiaalisessa mediassa. Ryhmän jäseniä vieraili myös kansainvälisellä ennallistamisleirillä Alankomaissa.

Kuva ympäristötoimintaleiriltä Getskärin saarelta: © Luontoliitto

11/02/2026

Suojelemattomien luonnonmetsien luontoarvojen kartoittaminen on tärkeä askel kohti niiden saattamista suojelun piiriin. Viime vuonna Suomen Luonnonsuojelun Säätiö rahoitti DI Ari Aallon hanketta Keurusselän, Ukonselän ja Kaijanselän järvialueen saarimetsien kartoittamiseksi. Kartoituksen tavoitteena oli alueelle aiemmin tehdyn suojeluesityksen laajentaminen uusille saarille.

Metsäyhtiö Finsilva omistaa alueella yli 200 saarta ja luotoa, joista suurin osa sisältyy Suomen Luonnonsuojeluliiton SuoMaa-hankkeessa aiemmin laadittuun suojeluesitykseen. Suojeluesityksen laajentamiseksi lopuillekin yhtiön omistamille saarille piti niiden luontoarvot kartoittaa.

Vanhan suojeluesityksen ulkopuolelle jääneille saarille melottiin kartoitustöihin lokakuussa. Saarten puusto ja luontoarvot osoittautuivat hyvin samankaltaisiksi kuin useiden aiempaan SuoMaa-suojeluesitykseen kuuluvien saarten. Saarilta löytyi arvokkaita vanhoja monimuotoisia metsiä. Nämä saaret täydentävät olennaisesti seudun suojelullisesti arvokkaan saariston kokonaisuutta.

Finsilvan kanssa keskusteltiin saarten luontoarvoista ja niiden hyödyntämisestä Mänttä-Keurusselän kansallispuistoesityksessä. Finsilva suhtautui myönteisesti ajatukseen, että koko saaristosta perustettaisiin yksityinen luonnonsuojelualue, joka liitettäisiin myöhemmin perustettavaan kansallispuistoon.

Kartoitustuloksia hyödynnettiin myös esityksessä uuden kansallispuiston perustamisesta. Mänttä-Keurusselän kansallispuisto on yksi 12 uudesta kansallispuistoehdotuksesta ja toisi Suomen kansallispuistoverkostoon kokonaan uuden luontotyypin rehevine, rikkonaisine ja mataline runsaslintuisine selkävesineen. Ehdotus kansallispuistoverkoston kehittämisestä on herättänyt runsaasti mielenkiintoa ja julkista keskustelua.

Lahjoittamalla Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle olet mukana tukemassa tutkimustyötä, joka edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua: luonnonsuojelunsaatio.fi/lahjoita

Kuvat kartoituksista © Ari Aalto
1) Kartoittaja lähestymässä rakentamattomia Simunasaaria Kolhon Kaijanselällä.
2) Tahmonsaaren itärannan vanhassa kalliomännikössä vanhimmat puut voidaan laskea aihkeiksi.
3) Säännöllisesti tulvan alle jäävää lehtimetsää Ukonselän Särkisaaren ja Salonsaaren välissä.
4) Pienemmän Simunasaaren vanhan luonnonmetsän lahopuujatkumoa.
5) Saarissa on yleisesti vanhoja ja järeitä ylispuumäntyjä, kuten tämä Iso-Riihisaaren jättiläinen.

26/01/2026

Olemme muuttaneet Suomen luonnonsuojeluliitto mukana uusiin toimitiloihin Kalasatamaan osoitteeseen Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki.