Suomen Muinaismuistoyhdistys / Finska Fornminnesföreningen

17/06/2026

Suomen Muinaismuistoyhdistys julkaisee tulevan toimintakauden 2026-27 teeman:

Vaietut aiheet ja mullistavat löydöt: tutkittu tieto klikkiotsikoiden aikakaudella

Menneisyyttä ja kulttuuriperintöä koskeva uutisointi korostaa usein "vaiettuja" aiheita, jotka ovat kuitenkin saattaneet olla jo kauan tieteellisen tutkimuksen kohteena. Mediahuomion – ja rahoituksen – saaminen tutkimukselle edellyttää ainutlaatuisuuden korostamista ja uraauurtavia löydöksiä. Aidosti mullistavan tutkimuksen ja laiminlyötyjen aiheiden yleistajuistaminen houkuttelevaan muotoon osoittautuu kuitenkin usein vaikeaksi, ja vastaanotto voi yllättää tutkijan. Tiedeyhteisön, median ja suuren yleisön käsitykset kiinnostavasta ja merkityksellisestä tutkimuksesta ovat toisinaan linjassa keskenään ja toisinaan haastavat toisiaan. Miten tietoa tuotetaan näillä rajapinnoilla kaikkien eduksi? Ovatko ristiriidat väistämättömiä vai tarvitaanko vain lisää ja parempaa tiedeviestintää?

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen syksyn 2026 ja kevään 2027 kuukausiesitelmien teema pureutuu vaikuttavuuden ja vuoropuhelun kysymyksiin, jotka ovat entistäkin tärkeämpiä nykyisessä informaatiotulvan ja vaihtoehtofaktojen ajassa.

Syyskauden kuukausikokoustemme päivämäärät ovat 7.10. ja 4.11.2026. Nämä kaikille avoimet esitelmätilaisuudet järjestetään Tieteiden talossa Helsingin Kruununhaassa, ja ne ovat seurattavissa myös etäyhteydellä Zoomissa. Keskiviikkona 7. lokakuuta esitelmöi arkeologi ja 4. marraskuuta taidehistorioitsija Vaietut aiheet ja mullistavat löydöt -teemaamme liittyen. Tarkka ohjelma esitelmätietoineen julkaistaan syksyn alussa yhdistyksemme verkkosivuilla ja täällä Facebookissa.

Tervetuloa Suomen Muinaismuistoyhdistyksen esitelmätilaisuuksiin! 💕

07/06/2026

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kesäretkellä 5.6.2026 päästiin vierailemaan Mäntsälän Alikartanolla ja Asikkalan Urajärven kartanolla. Asiantuntijaoppaana toimi kohteita hyvin tunteva Kansallismuseon intendentti Jouni Kuurne.

Alikartano oli 1700- ja 1800-luvuilla Nordenskiöldin suvun hallussa. Se oli Koillisväylän ensimmäisen purjehtijan Adolf Erik Nordenskiöldin lapsuudenkoti. Kartanon päärakennuksessa on näyttely, joka kertoo suvun tieteellisestä työstä. Olipa esillä uunikin, jolla August Nordenskiöld (1754–1792) teki alkemistisia tutkimuksiaan. Nykyään museota pitää Mäntsälän kunta.

Urajärven kartanoa isännöivät sisarukset Hugo ja Lilly von Heideman ennen sen testamenttausta Suomen Muinaismuistoyhdistykselle ja museokäyttöön. Heidän laaja-alainen kulttuuriharrastuneisuutensa ja kiinnostuksensa kaukaisiin maihin näkyy kartanon sisustuksessa. Hugo ihaili Richard Wagnerin musiikkia, jota hän matkusti Lillyn kanssa kuulemaan myös Bayreuthiin. Heidän pisin matkansa suuntautui Egyptiin.

Museota ylläpitää nykyään Urajärven kartanon ystävät ry.

SMY kiittää Jouni Kuurnetta asiantuntevasta opastuksesta!

26/05/2026

Suuret kiitokset Suomen Muinaismuistoyhdistykselle, jonka viestintäkoordinaattorina sain olla kolmen vuoden ajan (2023-2026) ja sitäkin ennen jo yhdistyksen Muikkari-blogia toimittamassa! Maanantaina 25.5 2026 oli johtokunnan viimeinen kokous ennen uutta toimintakautta, ja sain ihanat kukkakiitokset! 🌺

Kiitos että olen saanut olla mukana aktiivisessa monitieteisessä tutkijayhteisössä ja saanut kunnian tutustua hienoihin ihmisiin niin oman alani taidehistorian kuin arkeologian, etnologian ja museologian aloilta. Viestiminen SMY:n verkkosivujen ja Facebookin kautta on ollut iloa tuottavaa ja kokouksissa tekniikka on saatu pelaamaan! 💚 Vuosien aikana olen myös oppinut paljon v. 1870 perustetun yhdistyksemme merkityksestä mm. taidehistorian oppiaineen syntymiselle, löytänyt erinomaista lähdekirjallisuutta yhdistyksen julkaisuista ja kuullut mielenkiintoisia esitelmiä.

Alkukesän aikana perehdytän tehtävään uuden viestijän, taidehistorian opiskelijan Minna Pihlavan, joka aloittaa tehtävässä syksyn tullen.

Kiitos Muinaismuistoyhdistyksen jäsenille ja hyvää jatkoa kaikille! ❤️ Kiitos myös Suomen Kirjallisuuden Seuralle mahdollisuudesta kokoustaa toimintakauden päätteeksi hienossa Kordelinin salissa!

Parhain terveisin

Suvi Toivanen
SMY:n viestintäkoordinaattori

15/05/2026

Suomen Muinaismuistoyhdistys on mukana järjestämässä syyskuista museoalan konferenssia. Esitelmäkutsu on voimassa 17.5. asti - vielä ehdit tehdä esitelmäehdotuksen!

Call for papers!
Museums and Emotional Sustainability in a Time of Polycrisis Conference
17-18 September 2026, University of Helsinki, Finland

We have extended the deadline for abstract submissions to May 17, 2026!

Societies today are confronted by many sociopolitical and ecological challenges ranging from climate change to intertwined forms of oppression and sociocultural upheaval. In such a time of polycrisis, museums are faced with new dilemmas that call them to re-think their societal role and agency, both in the past and in the present. Therefore, tools for emotional sustainability are needed. Emotional sustainability is a dimension of social sustainability, and it refers to the capacity to maintain and support emotional well-being within social environments. It involves the ability to recognize and manage emotions to foster healthier, more resilient individuals and communities.

Museums of varied kinds can play a central role in emotional sustainability both on an individual, professional, and societal level. By engaging in public debates, museums and different associated actors, such as audiences, artists, and varied communities, can build collective spaces and affective affordances for emotional sustainability. Through their exhibitions and other activities museums seek to act as counter forces against affective polarization, thereby potentially supporting more resilient societies. On the other hand, historically they have and still can increase polarization and produce societal ill-being, especially for minorities.

Emotional sustainability is also connected to issues within the museum institutions, and to the museum professionals’ capabilities for navigating the affective demands of their work and for employing emotional labour to cope with challenging situations. Museum professionals may experience ethical and affective strains when dealing with their institutions contested histories and emotional legacies, when caring for the collections is inadequate due to limited resources, or when their personal values conflict with the museum's policies or realities.

Submitting an abstract

We now invite abstracts for seminar presentations, posters and workshops that engage with different dimensions of emotional sustainability and museums. Papers can address either the societal level of emotional sustainability or focus on museum’s internal dynamics. Topics can include but are not limited to:

- The role of different types of museums as builders/sustainers/challengers of emotional sustainability
- Museum's abilities to evoke empathy, manage climate-anxiety, and cultivate a positive mindset (radical hope)
- Affective (de)polarization in and through the museum
- Museum professionals' emotional labour and ability to cope with hazardous or otherwise difficult work tasks
- Art and emotional sustainability

Abstracts should be of maximum 300 words. They should also include a list of five keywords and a short bio of the author(s). All proposals must be written in English. Please submit your proposal by 17th of May 2026.

More information:
https://www.helsinki.fi/en/conferences/museums-and-emotional-sustainability-time-polycrisis/call-paper

14/05/2026

In memoriam: Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander (1934–2026)

Muistosanat dosentti Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilanderille SMY:n vuosikokouksessa 7.5.2026 / Pirjo Uino:

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen työjäsen, arkeologian dosentti ja filosofian tohtori Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander on poissa. Hän menehtyi Helsingissä 30. huhtikuuta 2026, noin kuukautta ennen 92-vuotispäiväänsä.

Pirkko-Liisa Lehtosalo syntyi Lahdessa 9. päivänä kesäkuuta vuonna 1934. Opinnot hän aloitti Helsingin yliopistossa 1956. Jo nuorena herännyt intohimo historiaan johdatti hänet arkeologian pariin, ja hän teki pitkän ja monipuolisen uran erityisesti Suomen rautakauden tutkijana. Lehtosalo-Hilander työskenteli arkeologian assistenttina Helsingin yliopistossa, tutkijana Museovirastossa ja Suomen Akatemiassa sekä arkeologian vt. professorina Turun yliopistossa.

Lehtosalo-Hilanderin tieteellisen toiminnan keskiössä oli Eura, josta tuli hänen elämäntyönsä päänäyttämö. Luistarin laajamittaisissa kaivauksissa paljastui Suomen suurin tunnettu rautakautinen kalmisto, jossa tutkittiin noin 1300 ruumishautaa eri vaiheissa vuosina 1969–1992. Lehtosalo-Hilanderin tuotanto muodostaa suomalaisen arkeologian selkärangan. Väitöskirjasarja Luistari I–III (1982) ja sitä täydentänyt Luistari IV (2000) ovat alan perusteoksia, samoin laajat yleisesitykset Keski- ja myöhäisrautakausi (Suomen historia 1, 1984), Esihistorian vuosituhannet Savon alueella (1988) sekä Euran esihistoriaa elävöittävä Kalastajista kauppanaisiin (2000). Hänellä oli erityinen taito yhdistää kirjoituksissaan akateeminen tarkkuus ja tarinallinen, elävä kerronta.

Lehtosalo-Hilander toi tutkimukseen uudenlaista syvyyttä analysoimalla Luistarin valtavaa aineistoa ja yhteisörakenteita. Haastamalla perinteiset oletukset ja kiinnittämällä huomiota naisten toimijuuteen rautakaudella hän toi tutkimukseen vahvan naisnäkökulman. Euran muinaispuvun ennallistaminen haudan nro 56 perusteella ja teos Euran puku ja muut muinaisvaatteet (2001) toivat esihistorian konkreettisesti nykypäivään, kuten myös hänen asiantuntijatyönsä Kalevala Korulle. Lehtosalo-Hilanderin tutkimukset herättivät laajaa kansainvälistä mielenkiintoa. Erityisesti Ruotsin arkeologeihin hänellä oli tiiviit yhteydet.

Muistamme Pirkko-Liisan tinkimättömänä tutkijana ja eräänlaisena rautakauden “rautarouvana”. Tiedeyhteisössä hän saattoi esittää näkemyksensä hyvinkin terävästi, m***a hän teki sen tyylillä ja usein pilke silmäkulmassa. Sanavalmius ja kipakka tarkkuus yhdistyivät mainioon huumorintajuun, jota tutkimuksiin osallistunut puoliso Rauno Hilander lietsoi onnistuneesti sutkauksillaan ja sai Pirkko-Liisan nauramaan vapautuneesti kiperissäkin tilanteissa.

Suomen Kulttuurirahasto myönsi Lehtosalo-Hilanderille vuonna 2015 H. G. Porthan -mitalin arvokkaasta elämäntyöstä tutkijana ja esihistorian elävöittäjänä.

Pirjo Uinon lausumat muistosanat löydät myös verkkosivuiltamme: https://www.muinaismuistoyhdistys.fi/index.php/ajankohtaista/

13/05/2026

SMY:n jäsen - lähde kanssamme kesäiselle kartanoretkelle! 🌳
Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kesäretki järjestetään perjantaina 5.6.2026 Mäntsälän Alikartanoon ja Asikkalan Urajärvelle. Lisätietoja oheisesta julkaisusta ja verkkosivuiltamme: https://www.muinaismuistoyhdistys.fi/index.php/ajankohtaista/

Ilmoittaudu mukaan keskiviikkoon 20.5. mennessä! Retken kulut kattaa Suomen Muinaismuistoyhdistys Muinaismuistosäätiön tuella. Vain lounas on omakustanteinen. Tervetuloa mukaan!

08/05/2026

Taidehistorian dosentti, puheenjohtaja Elina Räsänen piti juhlapuheen 7. toukokuuta 2026 ennen Muinaismuistoyhdistyksen vuosikokousta. Aiheena oli keskiaikaisten puuveistosten ja alttarikaappien uusiokäyttö Suomessa. Arvioiden mukaan näitä esineitä on säilynyt maassamme 800–900. Kaikki säilyneet veistokset ovat fragmentaarisia.

Puuveistoksiin on kajottu vuosisatojen mittaan erilaisista syistä. Joskus motiivit ovat liittyneet kristillisen opin kysymyksiin. Reformaatio vaikutti esimerkiksi siten, että Maria-veistos saatettiin poistaa alttarikaapista ja veistoksiin maalattuja tekstejä muutettiin uuden uskon mukaisiksi.

Muutoksia tehtiin myös esteettisistä syistä. Veistos saattoi saada valkoisen maalin pintaansa, jotta se muistuttaisi marmoria. Joskus taustalla oli muita koristuskäyttöön liittyviä syitä. Veistos saattoi saada uuden paikan osana kirkon saarnatuolia tai vaikkapa kaappikelloa.

Vilkasta keskustelua herättäneen juhlapuheen jälkeen pidettiin yhdistyksen vuosikokous. SMY kiittää kokoukseen osallistuneita! ❤

05/05/2026

Tervetuloa Muinaismuistoyhdistyksen vuosikokoukseen torstaina 7.5. klo 16.30-19! Tilaisuuden aluksi puheenjohtajamme, taidehistorian dosentti Elina Räsänen esitelmöi aiheella "Keskiaikaisten hartaudellisten puuveistosten uusiokäyttö Suomessa".

Voit osallistua esitelmäosuuteen myös etäyhteydellä. Linkin löydät Kuukausikokoukset-verkkosivultamme: https://www.muinaismuistoyhdistys.fi/index.php/toiminta/kuukausikokoukset/

Facebookin tapahtumakutsu:
https://fb.me/e/4kxtyotkB

Nähdään Tieteiden talolla torstaina 7. toukokuuta! 💛

05/05/2026

Hyvä Suomen Muinaismuistoyhdistyksen jäsen – Tervetuloa SMY:n jäsenretkelle kesäkuussa!

SMY:n kesäretki 5.6.2026 Mäntsälän Alikartanoon ja Asikkalan Urajärvelle

Yhdistyksen kesäretki järjestetään perjantaina 5. kesäkuuta ja se kohdistuu kahteen kartanoon: Alikartanoon ja Urajärven kartanoon. Lähtö tapahtuu Kiasman tilausbussipysäkiltä (Mannerheiminaukio 1, Helsinki) klo 8:30 ja paluu samaan paikkaan viimeistään klo 18:00. Asiantuntijaoppaaksi saamme Kansallismuseon intendentti Jouni Kuurneen, jolla on laaja tuntemus molemmista kohteista ja niiden esineistöstä. Mukaan mahtuu 25 yhdistyksen jäsentä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ensin vierailemme Mäntsälän Alikartanolla, joka oli Nordenskiöld-suvun omistuksessa 1700- ja 1800-luvuilla. Kartanoa isännöi Suomen vuoritieteen isäksi tituleerattu Nils Nordenskiöld ja siellä asui myös hänen poikansa, tutkija ja tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld. Teemme kierroksen kartanomuseossa ja kuulemme kartanon historiasta ja esineistöstä.

Mäntsälästä retki jatkuu Urajärven kartanolle Asikkalaan. Kartano ja sen suuret maaalueet testamentattiin Suomen Muinaismuistoyhdistykselle vuonna 1919. Yhdistys ylläpiti kartanomuseota aina siihen saakka, kunnes tila lahjoitettiin valtiolle 1990-luvulla. Osa metsäomaisuudesta jäi yhdistykselle, ja nykyään suojeltua metsäaluetta hallinnoi Suomen Muinaismuistosäätiö. Kartanomuseon toimintaa ylläpitää tällä hetkellä Urajärven kartanon ystävät ry. Syömme lounasta kartanon Hugo & Lilly - kahvilassa ja teemme kierroksen kartanomuseossa.

Retken kulut kattaa Muinaismuistoyhdistys Muinaismuistosäätiön tuella. Vain lounas on omakustanteinen.

Ilmoittaudu mukaan lähettämällä sähköpostia 20.5.2026 mennessä sihteerille osoitteeseen [email protected]. Kerro viestissä myös osallistutko lounaaseen ja onko sinulla erikoisruokavaliota tai ruokarajoitteita. Lounas tilataan osallistujamäärän mukaan kartanolla kahvilaa pitävältä yrittäjältä. Tarkempi ohjelma lähetetään ilmoittautuneille.

Tiedot retkestä löydät myös sähköpostiin lähetetystä jäsenviestistä ja Ajankohtaista-verkkosivultamme: https://www.muinaismuistoyhdistys.fi/index.php/ajankohtaista/

Tervetuloa mukaan kesäiselle retkellemme! 🌞

29/04/2026

SMY vinkkaa Kansallisarkistoon liittyvästä ajankohtaisesta keskustelutilaisuudesta, jonka järjestäjänä toimii Suomen Historiallinen Seura. Kansallisarkisto on ilmoittanut aloittavansa suunnittelun useista toimipisteistä luopumiseksi ja kertonut panostavansa palvelujen kokonaisvaltaiseen digitalisointiin.

Tilaisuus "Kansakunnan muisti ja tutkimusympäristö – Historiantutkimus ja suomalaisten arkistojen tulevaisuus" järjestetään tiistaina 5.5.2026 klo 16.15–18 Tieteiden talossa (Lucina Hagman -sali, 1. krs).

Suomen Historiallisen Seuran keskustelutilaisuuteen arkistojen tulevaisuudesta osallistuvat osaamisalueen johtaja Mikko Eräkaski Kansallisarkistosta, puheenjohtaja Riku Keski-Rauska Yksityiset keskusarkistot ry:stä, Kotiseutuliiton valtuuston jäsen, tutkija Janne Ridanpää ja hallitussihteeri Jussi Sallila Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Keskustelun puheenjohtajana toimii dosentti Jenni Karimäki. Professori Anu Lahtinen kertoo tilaisuuden avauspuheenvuorossa Suomen Historiallisen Seuran arkistotavoitteista. Lisäksi on varattu aikaa kommenttipuheenvuoroille, kysymyksille ja keskustelulle.

Lue lisää SHS:n tilaisuudesta sivuiltamme
https://www.muinaismuistoyhdistys.fi/index.php/ajankohtaista/
sekä oheisesta Agricolaverkon tiedotteesta!

Asia koskee läheisesti myös Suomen Muinaismuistoyhdistystä, sillä yhdistysarkistomme siirrettiin Museovirastosta Kansallisarkistoon viime vuonna. Lisätietoja SMY:n arkistosta: https://www.muinaismuistoyhdistys.fi/index.php/toiminta/arkisto/

Kansallisarkisto on ilmoittanut aloittavansa suunnittelun useista toimipisteistä luopumiseksi ja kertonut panostavansa palvelujen kokonaisvaltaiseen digitalisointiin. Syyksi on ilmoitettu valtionhallinnon säästötarpeet ja arkistojen käytössä tapahtuneet muutokset. Suunnitelmat on tehty ottama...