Suomen Muinaismuistoyhdistys / Finska Fornminnesföreningen

Reittiohjeet Verkkosivusto Ota yhteyttä: organisaatio

Suomen Muinaismuistoyhdistys / Finska Fornminnesföreningen Suomen Muinaismuistoyhdistys / Finska Fornminnesföreningen / The Finnish Antiquarian Society

Andreas Koiviston esitelmä Kivikaudesta katutaiteeseen – arkeologian popularisointia Vantaalla aloitti Muinaismuistoyhdi...
08/10/2026

Andreas Koiviston esitelmä Kivikaudesta katutaiteeseen – arkeologian popularisointia Vantaalla aloitti Muinaismuistoyhdistyksen kauden 2026–2027 esitelmäsarjan.

Koivisto työskentelee arkeologina Vantaan kaupunginmuseossa. Vantaalla on tehty monin tavoin näkyväksi alueen muinaisuutta. Kaupungin alueella on yksi Suomen laajimmista kivikautisista asuinpaikka-alueista, jonka historiaan voi tutustua muinaispuistossa.

Muinaisuutta tuodaan esille myös taiteen keinoin. Arkisten kulkureittien varrella on muun muassa kivikautisaiheista katutaidetta ja muraali. Myöhemmin kerrostaloalueelle nousee Tommi Toljan suunnittelema veistoskokonaisuus, joka on niin ikään saanut inspiraatiota kivikaudesta.

Aihepiiri näkyy myös katujen nimissä ja Vantaan Sanomissa, jossa on vakipalsta Vantaa ennen ja nyt.

Koivisto kertoi kohusta, joka nousi taannoin uutisoiduista arkeologisista tutkimustuloksista. DNA-arkeologia on antanut viitteitä siitä, että esihistorialliset asukkaat Vantaan alueella olivat tummaihoisia. Tämä nostatti vilkkaan keskustelun erilaisilla foorumeilla, eikä ylilyönneiltä vältytty. Toisaalta aihe nousi myös lehtiotsikoihin ja TV-ohjelmiin.
– Ainakin Vantaan ensimmäiset asukkaat saivat näkyvyyttä, Koivisto naurahti.

Andreas Koivisto on kirjoittanut arkeologia-aiheisia kirjoja lapsille ja aikuisille. Uusin kirja Ikiaikainen kotimme – Arkeologinen matka muinaiseen Suomeen (Aviador Kustannus) ilmestyi elokuussa.

Muinaismuistoyhdistys onnittelee ja kiittää lämpimästi esitelmästä!

XIII Etnologian päivillä pohditaan etnologisen tutkimuksen vaikuttavuutta. Turussa 11.–12. maaliskuuta 2027 järjestettäv...
13/09/2026

XIII Etnologian päivillä pohditaan etnologisen tutkimuksen vaikuttavuutta. Turussa 11.–12. maaliskuuta 2027 järjestettävän tapahtuman teema on Vaikuttava etnologinen tutkimus – kulttuuriset ilmiöt ja kokemuksellinen tieto.

Työryhmäkutsu on auki 30. syyskuuta asti.

Vuoden 2026–2027 esitelmäsarja alkaa 7. lokakuuta, kun arkeologi Andreas Koivisto Vantaan kaupunginmuseosta tulee puhuma...
04/09/2026

Vuoden 2026–2027 esitelmäsarja alkaa 7. lokakuuta, kun arkeologi Andreas Koivisto Vantaan kaupunginmuseosta tulee puhumaan Muinaismuistoyhdistyksen kuukausikokoukseen. Aihe on Kivikaudesta katutaiteeseen – arkeologian popularisointia Vantaalla.

Vantaalla vietettiin vuonna 2024 juhlavuotta, kun kaupungin perustamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Vantaa on kasvanut huimasti perustamisestaan ja kaupunkiin on muuttanut paljon ihmisiä, joilla on juurensa muualla. Siksi Vantaata pidetään usein juurettomana. Vantaan juuret ulottuvat kuitenkin hyvin syvälle. Ensimmäiset ihmiset saapuivat nykyisen kaupungin alueelle jo noin 9 500 vuotta sitten.

Vanhat kerrostumat ovat suurimmaksi osaksi näkymättömissä maan alla. Siksi muinaista historiaa on tuotu Vantaalla esiin monin erilaisin keinoin. Muinaisuus näkyy esimerkiksi nimistössä, katutaiteessa, historiakävelyillä ja mediassa.

"Paikan historian esiintuominen auttaa toivon mukaan uusia asukkaita juurtumaan paremmin uuteen kotiseutuunsa," Koivisto sanoo.

Hän työskentelee Vantaan kaupunginmuseossa ja toimii myös kotiseutuyhdistys Vantaa-Seuran puheenjohtajana. Vuonna 2024 hänet palkittiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla lastenkirjastaan Ikikallion tarinoita.

Esitelmä pidetään keskiviikkona kello 16.30 Arokallio-salissa Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Tilaisuus on avoin kaikille ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä. Zoom-linkki tulee SMY:n kuukausikokousten verkkosivulle. Tervetuloa!

Vuoden 2026–2027 esitelmäsarjan teema on Vaietut aiheet ja mullistavat löydöt: tutkittu tieto klikkiotsikoiden aikakaudella.

Minkälaista emotionaalista kestävyyttä museoissa tarvitaan ja miten museot voivat rakentaa sitä osana yhteiskuntaa?Muun ...
29/08/2026

Minkälaista emotionaalista kestävyyttä museoissa tarvitaan ja miten museot voivat rakentaa sitä osana yhteiskuntaa?

Muun muassa tätä pohditaan konferenssissa Museums and Emotional Sustainability in a Time of Polycrisis, joka järjestetään Helsingissä 17.–18. syyskuuta.

Konferenssin järjestävät tutkimushankkeet Kokoelmien kosketus: Museot tunnetyön kenttänä (Helsingin yliopisto) ja Epämukava museo: kohti turvallisia, rohkeita tiloja (Jyväskylän yliopisto). Muinaismuistoyhdistys on auttanut järjestelyissä.

HUOM. Viimeinen ilmoittautumispäivä on maanantai 31. elokuuta.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://www.helsinki.fi/en/conferences/museums-and-emotional-sustainability-time-polycrisis

Kaunista keskikesää ja lomakautta kaikille Suomen Muinaismuistoyhdistyksen ystäville! ☀️ SMY lomailee juhannuksesta läht...
19/06/2026

Kaunista keskikesää ja lomakautta kaikille Suomen Muinaismuistoyhdistyksen ystäville! ☀️

SMY lomailee juhannuksesta lähtien ja palailee elokuussa uuden toimintakauden & teeman & viestijä-Minnan kera lauteille. Pestinsä päättävä viestintäkoordinaattori Suvi kiittää❣️

Kukkea kesää! 🌺

Suomen Muinaismuistoyhdistys julkaisee tulevan toimintakauden 2026-27 teeman: Vaietut aiheet ja mullistavat löydöt: tutk...
17/06/2026

Suomen Muinaismuistoyhdistys julkaisee tulevan toimintakauden 2026-27 teeman:

Vaietut aiheet ja mullistavat löydöt: tutkittu tieto klikkiotsikoiden aikakaudella

Menneisyyttä ja kulttuuriperintöä koskeva uutisointi korostaa usein "vaiettuja" aiheita, jotka ovat kuitenkin saattaneet olla jo kauan tieteellisen tutkimuksen kohteena. Mediahuomion – ja rahoituksen – saaminen tutkimukselle edellyttää ainutlaatuisuuden korostamista ja uraauurtavia löydöksiä. Aidosti mullistavan tutkimuksen ja laiminlyötyjen aiheiden yleistajuistaminen houkuttelevaan muotoon osoittautuu kuitenkin usein vaikeaksi, ja vastaanotto voi yllättää tutkijan. Tiedeyhteisön, median ja suuren yleisön käsitykset kiinnostavasta ja merkityksellisestä tutkimuksesta ovat toisinaan linjassa keskenään ja toisinaan haastavat toisiaan. Miten tietoa tuotetaan näillä rajapinnoilla kaikkien eduksi? Ovatko ristiriidat väistämättömiä vai tarvitaanko vain lisää ja parempaa tiedeviestintää?

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen syksyn 2026 ja kevään 2027 kuukausiesitelmien teema pureutuu vaikuttavuuden ja vuoropuhelun kysymyksiin, jotka ovat entistäkin tärkeämpiä nykyisessä informaatiotulvan ja vaihtoehtofaktojen ajassa.

Syyskauden kuukausikokoustemme päivämäärät ovat 7.10. ja 4.11.2026. Nämä kaikille avoimet esitelmätilaisuudet järjestetään Tieteiden talossa Helsingin Kruununhaassa, ja ne ovat seurattavissa myös etäyhteydellä Zoomissa. Keskiviikkona 7. lokakuuta esitelmöi arkeologi ja 4. marraskuuta taidehistorioitsija Vaietut aiheet ja mullistavat löydöt -teemaamme liittyen. Tarkka ohjelma esitelmätietoineen julkaistaan syksyn alussa yhdistyksemme verkkosivuilla ja täällä Facebookissa.

Tervetuloa Suomen Muinaismuistoyhdistyksen esitelmätilaisuuksiin! 💕

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kesäretkellä 5.6.2026 päästiin vierailemaan Mäntsälän Alikartanolla ja Asikkalan Urajärv...
07/06/2026

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kesäretkellä 5.6.2026 päästiin vierailemaan Mäntsälän Alikartanolla ja Asikkalan Urajärven kartanolla. Asiantuntijaoppaana toimi kohteita hyvin tunteva Kansallismuseon intendentti Jouni Kuurne.

Alikartano oli 1700- ja 1800-luvuilla Nordenskiöldin suvun hallussa. Se oli Koillisväylän ensimmäisen purjehtijan Adolf Erik Nordenskiöldin lapsuudenkoti. Kartanon päärakennuksessa on näyttely, joka kertoo suvun tieteellisestä työstä. Olipa esillä uunikin, jolla August Nordenskiöld (1754–1792) teki alkemistisia tutkimuksiaan. Nykyään museota pitää Mäntsälän kunta.

Urajärven kartanoa isännöivät sisarukset Hugo ja Lilly von Heideman ennen sen testamenttausta Suomen Muinaismuistoyhdistykselle ja museokäyttöön. Heidän laaja-alainen kulttuuriharrastuneisuutensa ja kiinnostuksensa kaukaisiin maihin näkyy kartanon sisustuksessa. Hugo ihaili Richard Wagnerin musiikkia, jota hän matkusti Lillyn kanssa kuulemaan myös Bayreuthiin. Heidän pisin matkansa suuntautui Egyptiin.

Museota ylläpitää nykyään Urajärven kartanon ystävät ry.

SMY kiittää Jouni Kuurnetta asiantuntevasta opastuksesta!

Suuret kiitokset Suomen Muinaismuistoyhdistykselle, jonka viestintäkoordinaattorina sain olla kolmen vuoden ajan (2023-2...
26/05/2026

Suuret kiitokset Suomen Muinaismuistoyhdistykselle, jonka viestintäkoordinaattorina sain olla kolmen vuoden ajan (2023-2026) ja sitäkin ennen jo yhdistyksen Muikkari-blogia toimittamassa! Maanantaina 25.5 2026 oli johtokunnan viimeinen kokous ennen uutta toimintakautta, ja sain ihanat kukkakiitokset! 🌺

Kiitos että olen saanut olla mukana aktiivisessa monitieteisessä tutkijayhteisössä ja saanut kunnian tutustua hienoihin ihmisiin niin oman alani taidehistorian kuin arkeologian, etnologian ja museologian aloilta. Viestiminen SMY:n verkkosivujen ja Facebookin kautta on ollut iloa tuottavaa ja kokouksissa tekniikka on saatu pelaamaan! 💚 Vuosien aikana olen myös oppinut paljon v. 1870 perustetun yhdistyksemme merkityksestä mm. taidehistorian oppiaineen syntymiselle, löytänyt erinomaista lähdekirjallisuutta yhdistyksen julkaisuista ja kuullut mielenkiintoisia esitelmiä.

Alkukesän aikana perehdytän tehtävään uuden viestijän, taidehistorian opiskelijan Minna Pihlavan, joka aloittaa tehtävässä syksyn tullen.

Kiitos Muinaismuistoyhdistyksen jäsenille ja hyvää jatkoa kaikille! ❤️ Kiitos myös Suomen Kirjallisuuden Seuralle mahdollisuudesta kokoustaa toimintakauden päätteeksi hienossa Kordelinin salissa!

Parhain terveisin

Suvi Toivanen
SMY:n viestintäkoordinaattori

Suomen Muinaismuistoyhdistys on mukana järjestämässä syyskuista museoalan konferenssia. Esitelmäkutsu on voimassa 17.5. ...
15/05/2026

Suomen Muinaismuistoyhdistys on mukana järjestämässä syyskuista museoalan konferenssia. Esitelmäkutsu on voimassa 17.5. asti - vielä ehdit tehdä esitelmäehdotuksen!

Call for papers!
Museums and Emotional Sustainability in a Time of Polycrisis Conference
17-18 September 2026, University of Helsinki, Finland

We have extended the deadline for abstract submissions to May 17, 2026!

Societies today are confronted by many sociopolitical and ecological challenges ranging from climate change to intertwined forms of oppression and sociocultural upheaval. In such a time of polycrisis, museums are faced with new dilemmas that call them to re-think their societal role and agency, both in the past and in the present. Therefore, tools for emotional sustainability are needed. Emotional sustainability is a dimension of social sustainability, and it refers to the capacity to maintain and support emotional well-being within social environments. It involves the ability to recognize and manage emotions to foster healthier, more resilient individuals and communities.

Museums of varied kinds can play a central role in emotional sustainability both on an individual, professional, and societal level. By engaging in public debates, museums and different associated actors, such as audiences, artists, and varied communities, can build collective spaces and affective affordances for emotional sustainability. Through their exhibitions and other activities museums seek to act as counter forces against affective polarization, thereby potentially supporting more resilient societies. On the other hand, historically they have and still can increase polarization and produce societal ill-being, especially for minorities.

Emotional sustainability is also connected to issues within the museum institutions, and to the museum professionals’ capabilities for navigating the affective demands of their work and for employing emotional labour to cope with challenging situations. Museum professionals may experience ethical and affective strains when dealing with their institutions contested histories and emotional legacies, when caring for the collections is inadequate due to limited resources, or when their personal values conflict with the museum's policies or realities.

Submitting an abstract

We now invite abstracts for seminar presentations, posters and workshops that engage with different dimensions of emotional sustainability and museums. Papers can address either the societal level of emotional sustainability or focus on museum’s internal dynamics. Topics can include but are not limited to:

- The role of different types of museums as builders/sustainers/challengers of emotional sustainability
- Museum's abilities to evoke empathy, manage climate-anxiety, and cultivate a positive mindset (radical hope)
- Affective (de)polarization in and through the museum
- Museum professionals' emotional labour and ability to cope with hazardous or otherwise difficult work tasks
- Art and emotional sustainability

Abstracts should be of maximum 300 words. They should also include a list of five keywords and a short bio of the author(s). All proposals must be written in English. Please submit your proposal by 17th of May 2026.

More information:
https://www.helsinki.fi/en/conferences/museums-and-emotional-sustainability-time-polycrisis/call-paper

In memoriam: Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander (1934–2026)Muistosanat dosentti Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilanderille SMY:n v...
14/05/2026

In memoriam: Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander (1934–2026)

Muistosanat dosentti Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilanderille SMY:n vuosikokouksessa 7.5.2026 / Pirjo Uino:

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen työjäsen, arkeologian dosentti ja filosofian tohtori Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander on poissa. Hän menehtyi Helsingissä 30. huhtikuuta 2026, noin kuukautta ennen 92-vuotispäiväänsä.

Pirkko-Liisa Lehtosalo syntyi Lahdessa 9. päivänä kesäkuuta vuonna 1934. Opinnot hän aloitti Helsingin yliopistossa 1956. Jo nuorena herännyt intohimo historiaan johdatti hänet arkeologian pariin, ja hän teki pitkän ja monipuolisen uran erityisesti Suomen rautakauden tutkijana. Lehtosalo-Hilander työskenteli arkeologian assistenttina Helsingin yliopistossa, tutkijana Museovirastossa ja Suomen Akatemiassa sekä arkeologian vt. professorina Turun yliopistossa.

Lehtosalo-Hilanderin tieteellisen toiminnan keskiössä oli Eura, josta tuli hänen elämäntyönsä päänäyttämö. Luistarin laajamittaisissa kaivauksissa paljastui Suomen suurin tunnettu rautakautinen kalmisto, jossa tutkittiin noin 1300 ruumishautaa eri vaiheissa vuosina 1969–1992. Lehtosalo-Hilanderin tuotanto muodostaa suomalaisen arkeologian selkärangan. Väitöskirjasarja Luistari I–III (1982) ja sitä täydentänyt Luistari IV (2000) ovat alan perusteoksia, samoin laajat yleisesitykset Keski- ja myöhäisrautakausi (Suomen historia 1, 1984), Esihistorian vuosituhannet Savon alueella (1988) sekä Euran esihistoriaa elävöittävä Kalastajista kauppanaisiin (2000). Hänellä oli erityinen taito yhdistää kirjoituksissaan akateeminen tarkkuus ja tarinallinen, elävä kerronta.

Lehtosalo-Hilander toi tutkimukseen uudenlaista syvyyttä analysoimalla Luistarin valtavaa aineistoa ja yhteisörakenteita. Haastamalla perinteiset oletukset ja kiinnittämällä huomiota naisten toimijuuteen rautakaudella hän toi tutkimukseen vahvan naisnäkökulman. Euran muinaispuvun ennallistaminen haudan nro 56 perusteella ja teos Euran puku ja muut muinaisvaatteet (2001) toivat esihistorian konkreettisesti nykypäivään, kuten myös hänen asiantuntijatyönsä Kalevala Korulle. Lehtosalo-Hilanderin tutkimukset herättivät laajaa kansainvälistä mielenkiintoa. Erityisesti Ruotsin arkeologeihin hänellä oli tiiviit yhteydet.

Muistamme Pirkko-Liisan tinkimättömänä tutkijana ja eräänlaisena rautakauden “rautarouvana”. Tiedeyhteisössä hän saattoi esittää näkemyksensä hyvinkin terävästi, m***a hän teki sen tyylillä ja usein pilke silmäkulmassa. Sanavalmius ja kipakka tarkkuus yhdistyivät mainioon huumorintajuun, jota tutkimuksiin osallistunut puoliso Rauno Hilander lietsoi onnistuneesti sutkauksillaan ja sai Pirkko-Liisan nauramaan vapautuneesti kiperissäkin tilanteissa.

Suomen Kulttuurirahasto myönsi Lehtosalo-Hilanderille vuonna 2015 H. G. Porthan -mitalin arvokkaasta elämäntyöstä tutkijana ja esihistorian elävöittäjänä.

Pirjo Uinon lausumat muistosanat löydät myös verkkosivuiltamme: https://www.muinaismuistoyhdistys.fi/index.php/ajankohtaista/

Osoite

Helsinki

Ilmoitukset

Saat tiedon ensimmäisenä: lähetämme sinulle sähköpostia, kun Suomen Muinaismuistoyhdistys / Finska Fornminnesföreningen julkaisee uutisia ja tarjouksia. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua tilauksen milloin tahansa.

Ota Yhteyttä: Organisaatio

Lähetä viesti: Suomen Muinaismuistoyhdistys / Finska Fornminnesföreningen:

Oikopolut

Jaa