21/11/2025
Lähetimme 18.11. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle
Muistutuksen (kuva on esimerkki Jollaksen kaavaehdotuksesta vaalean ruskea alue on yleiskaavan omakotialuetta, sitruunankeltaiset tontit ovat osa uutta ehdotettua sirpalekaavaa)
Viite: Jollaksen keskiosan täydennysrakentaminen, asemakaavaehdotus
HEL 2022-014409
Jollaksen länsiosa ja Hevossalmi, täydennysrakentamien, asemaavaehdotus
HEL 2023-002774
Laajasalon pienkiinteistöyhdistys esittää mielipiteenään seuraavaa:
Esitetty tonttikohtainen ”postimerkkikaavoitus” on vastoin Yleiskaavan 2016 periaatteita.
Jollaksen pientaloalueita koskevasta valituksesta Kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan §568 20/2017 Helsingin hallinto-oikeudelle:
”Asemakaavoituksessa on otettava huomioon, että mitoitusta käsitellään suurempina korttelikokonaisuuksina, ei yhden ruudun tai tontin tasolla.”
Hallinto-oikeuden päätös Yleiskaavasta perustuu osaltaan edellä olevaan kaupunginhallituksen lausuntoon. Näin ollen esitetyt ”postimerkkikaavat” ovat lain vastaisia. Asukkaiden on voitava luottaa kaupunginhallituksen päätöksiin.
Koko aluetta on käsiteltävä yhtenäisesti yhtenä kaava-alueena.
Nyt esitetty kaavahanke on myös vastoin alueen maanomistajien tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua. Kaavahanke ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia.
Perustelut:
Jollas on kaiken perällä Helsingissä. Se on myös sen etu ja ominaisuus. Alue on hiljainen, sen katuverkko on mitoitettu hyvin vähäiselle liikenteelle. Lisäliikenteeseen ei ole mahdollisuuksia. Merkittävä lisärakentaminen pussinperälle olisi erittäin huonoa
suunnittelua, kaavataloudellisesti se aiheuttaisi suuria jatkuvia kustannuksia ja epäekologisuutta. Alueelle täytyy aina mennä ja tulla pois samaa reittiä, niin kaikki asukasliikenne kuin kaikki huoltokin.
Etäisille luonnontilaisille niemenkärjille rakentaminen on vastoin kaikkia kaupungin strategioita. Helsingissä rakentaminen tulee keskittää keskuksiin, Helsingin keskustaan, Herttoniemeen jne. aluekeskuksiin hyvien liikenneyhteyksien varrelle.
Alueelle esitetty kerrosalan määrä kaksinkertaistasi rakentamisen. Se muuttaisi alueen luonteen täysin, eikä se siten ole alueen ominaispiirteiden huomioon ottamisen mukaista, mikä on ilmoitettu kaavoituksen tavoitteeksi.
Esitetyt tehokkuudet ovat ylimitoitettuja, mikä tarkoittaisi käytännössä jo rakennetun purkua ja uuden tiiviin alueen rakentamista, myös virkistysalueet tuhoutuisivat. Kestävän
kehityksen mukaisesti olemassa oleva rakennuskanta tulee käyttää hyödyksi.
Mitoitusperiaatteeksi tulee ottaa nykyisten asemakaavojen mukainen rakentaminen. Alue tiivistyy vähitellen nykyistenkin asemakaavojen puitteissa luonnollisesti normaalin
kaupunkikehityksen mukaan. Nykyinen 0,20:n tehokkuus on toiminut hyvin, poikkeusluvalla haettavissa oleva 0,25:n tehokkuus aiheuttaa jo rakennetuilla tonteilla monenlaisia ongelmia ja ristiriitatilanteita alueelle tyypillisessä kallioisessa saaristoluonnossa.
Yleiskaavan esittämä jopa 0,4:n tehokkuus ei sovi jo rakennetuille erillistalojen alueille, 0,4:n tehokkuus edellyttäisi koko alueella yhtenäistä suunnittelua.
Laajasalon nykyisestä n. 9000 asunnosta yli 3000 on pientaloasuntoja, asukasmäärästä, lähes puolet asuu pientaloissa. ( lähde: ”Helsinki alueittain 2017” ). Pientaloalueet ovat aivan oleellinen osa Laajasaloa.
Ylipormestari Jussi Pajusen asukasillassa keväällä 2017 arkkitehti Ulla Kuitunen / Kaupunkiympäristön toimiala, ilmoitti kaavoitusasioissa Laajasalon pientaloalueiden
säilyvän ennallaan. Lainaus nauhoituksesta: ”Mutta, ei tietenkään me olla unohtamassa myöskään pientaloja, että kyllä, uusi yleiskaava, myöskin, jättää nimenomaan, ne nykyiset pientaloalueet pientaloalueiksi ja haluaa, että nimenomaan niissä se asumismuoto säilyy, ja niitä kehitetään niiden, ominaispiirteistä lähtien.”
Laajasalon pienkiinteistöyhdisty haluaa Jollasta kehitettävän edelleen väljänä pientaloalueena virkistysalueineen ja rantoineen. Se olisi oikeasti alueen ominaispiirteiden huomioimista. Myös Laajasalon kerrostaloasukkaat liikkuvat ja virkistäytyvät Jollaksessa sankoin joukoin. He nauttivat tietenkin virkistysalueista, m***a
myös alueen vehreästä pientaloasutuksesta, jonka vähäliikenteisessä katuverkostossa on helppoa ja turvallista liikkua. Nykyiseen katuverkkoon ei voida lisätä liikennettä turvallisesti.
Alueella on mittavat luontoarvot ja kulttuurihistorialliset arvot. Niitä ei tule heikentää.
Laajasalon liikenne ei tule toimimaan nykyisillä suunnitelmilla, asukkaat näkevät sen jo. Laajasalolaisten liikenne suuntautuu metrolle sekä kehäteiden suuntaan. Vain osa on matkalla Helsingin keskustaan. Kruunuvuoren silta pelkkine raitiovaunuineen ei ratkaise Laajasalon liikenneongelmaa, sillan linjaus ja kapasiteetti palvelee vain pientä osaa laajasalolaisista.
Raitiovaunu ei palvelisi juuri mitenkään Jollaksen asukkaita, sen varaan ei voi laskea mitään. Yliskylään on suunnitelmien mukaan tulossa raitiovaunu ruuhka-aikaan 10 minuutin vuorovälein v. 2026, raitovaunun kapasiteetti on 190h, sillä ei suuria joukkoja siirretä. Lisäksi yhteys keskustaan on hitaampi kuin nykyinen hyvin toimiva
syöttöliikenne+metro. Vaihto Yliskylässä raitiovaunuun toisi todella hitaan yhteyden metrolinjalle, eikä palvelisi ollenkaan itään kulkevia.
Laajasalossa ja Jollaksessa uutta lisärakentamista voidaan esittää vasta 2030- luvulla, kun nähdään, miten Kruunuvuoren alueen ja Laajasalon keskustabulevardin rakentamisen jälkeen liikenne todellisuudessa toimii.
Laajasalon suunnittelussa tulisikin keskittyä nyt liikennekysymysten ratkaisemiseen, hyvä yhteys Metrolinjalle ja Jokerilinjalle on ensiarvoista, myös yksityisautoilun sujuvuus on taattava uskottavasti.
Saaren henkilöautoliikenne kulkee yhden autojen käytössä olevan sillan kautta. Tämä tulee ottaa huomioon kaikissa alueen asukaslukua kasvattavissa suunnitelmissa.
Hälytysajoneuvojen esteetön kulku on mahdollistettava myös ruuhka-aikaan.
Yleiskaava 2016 on jo yleisesti oikeuskäytännöissä todettu ainoastaan käyttötarkoituksia ohjaavaksi, eikä ns. pikselikaavan rakennusoikeuksien määrää voi suoraan sellaisenaan soveltaa asemakaavoituksessa. Tehokkuudet tulee tarkastella kokonaisvaltaisessa asemakaavoituksessa.
Aiemmin laaditut suunnitteluperiaatteet ovat olleet vain viranomaisten sanelua vailla asukkaiden todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Laki ei tunne em. menettelyä osaksi
kaavoitusta.
Sattumanvarainen, ylitehokas rakentaminen pientaloalueella luo huonoa kaupunkikuvaa ja epäviihtyisyyttä. Naapurit joutuvat kohtuuttomaan asemaan. Kaavoitustapa ei täytä lain vaatimuksia.
Kunnan velvollisuus on kaavoittaa niin, että syntyy tasapainoista ja terveellistä kaupunkikuvaa ja maisematilaa. Sattumanvarainen tehokkuus e= 0,2 – 0,4 vierekkäisilläkin tonteilla ilman alueen yhtenäistä suunnittelua aiheuttaa huonoa ympäristöä.
Alueella ylitehokas tonttien rakentaminen tarkoittaa olemassa olevan puuston poistamista. Hurskaat asemakaavamääräykset tonttien puuston ja maaston säilyttämisestä ovat tosiasiassa vain kuolleita kirjaimia, määräykset ja tehokkuus ovat ristiriidassa. Jo nykyisin e=0,25 rakennustehokkuus, lupakäytäntöjen ulkopuolisine lisärakennuksineen, lisärakennusoikeuksineen ja poikkeuksineen, aiheuttaa pienentyvien ( jaettujen ) tonttien täyteen rakentamista. Tämäkin tehokkuus muuttaa jo nykyisin pientaloaleen olevaa
luonnetta.
Asemakaavaehdotuksissa sallittu autosuojien ja varastojen rakentaminen tulee sisällyttää tonttitehokkuuteen eli tontin kerrosalaan.
Asemakaavaehdotukset on palautettava uuteen valmisteluun:
Asemakaavaehdotukset tulee palauttaa uuteen valmisteluun, jossa aluetta kaavoitetaan kokonaisvaltaisesti ja yhtenäisesti. Kaupunkikuvaa, tonttien rakentamista suhteessa naapureihinsa ja liikenteen järjestämistä tulee tarkastella koko alueella kattavasti. Kaikille tonteille tulee asettaa yhtenäinen tehokkuusluku 0,25. Alueelle tulee esittää vain pientaloja.
Laajasalossa 18.11.2025
Sampsa Karvinen
puheenjohtaja
Hannu Kuukkanen
sihteeri
