13/03/2026
Suomen kielen professuuri 175 vuotta 14.3.2026
Maaliskuun 14. päivänä 1851 Matias Aleksanteri Castrén sai virkanimityskirjansa henkilökohtaisesti yliopiston kanslerin, perintöruhtinas Aleksanterin kädestä, ja näin hänestä tuli ensimmäinen suomen kielen professori Suomen Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon (vuodesta 1919 Helsingin yliopisto). 26.4. Castrén vannoi virkavalan ja aloitti opetustyön toukokuun alussa.
Suomen kielen professuuria oli yritetty perustaa aiemminkin, ja asialla oli ollut myös kannatusta. Suomen kielen lehtorin virka oli ollut olemassa vuodesta 1828 lähtien. Viran ensimmäisen haltija oli yliopiston kirjastonhoitaja, suomen kielen kehittäjä Karl Niclas Keckman.
Monien mielestä, myös Castrénin, Elias Lönnrot olisi ollut ensisijainen ehdokas professorin virkaan, m***a vapaaseen tutkijan elämään jo tottunut Lönnrot itse ei ollut halukas tehtävään. Professuuriin liittyi jo siihen aikaan monien hyvien puolien lisäksi paljon byrokratiaa ja velvollisuuksia. Lönnrot katsoi viran kuuluvan tietenkin Castrénille. Kohteliaita professorikandidaatteja!
Professori Castrén luennoi etnologiasta, suomalais-ugrilaisesta ja suomalaisesta mytologiasta ja Kalevalasta. Hän muokkasi kuumeisesti luentojaan julkaisuksi. Se ilmestyi pian hänen kuolemansa jälkeen, m***a monet muut hankkeet jäivät keskeneräisiksi keuhkotuberkuloosin jälleen puhjettua ja Castrénin lopulta menehdyttyä siihen 7.3.1852.
M. A. Castrénin jälkeen virkaa hoitivat Elias Lönnrot vuosina 1853–1862 ja August Ahlqvist vuosina 1863–1888. Sen jälkeen virassa ovat olleet Arvid Genetz, E. N. Setälä, Martti Rapola, Pertti Virtaranta ja Pentti Leino. Vuodesta 2011 suomen kielen professorina on toiminut Jaakko Leino. Suomen kielen professuureja on perustettu jo muitakin.
Suomen kieli kuuluu Helsingin yliopistossa nykyään Suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kulttuurien tutkimuksen alle: suomen kieltä tutkitaan äidinkielenä ja toisena kielenä sukukieltensä ja muiden maailmankielten joukossa.
Samana päivänä Kotikielen Seura viettää 150-vuotisjuhlaansa - onnittelut molemmille!
Kuva: M. A. Castrénin rintakuva. Joukahainen 1.1.1913.
M. A. Castrénin marmorinen rintakuva oli esillä Helsingin yliopiston päärakennuksen lehtisalissa vuonna 2019 alkaneeseen peruskorjaukseen saakka, jolloin se siirrettiin odottamaan uutta sijoituspaikkaa.
Helsingin yliopistossa ei pitkään aikaan ole ollut varmuutta rintakuvan tekijästä. Uusimman tiedon mukaan tekijä oli kuvanveistäjä J. A. Jerichau. Veistos oli ollut ensimmäisen kerran esillä 20.5.1858, kun Hietaniemen hautausmaalla paljastettiin Castrénin hautamuistomerkki. Rintakuva oli asetettu muistomerkin päälle, ja tilaisuuden jälkeen se siirrettiin yliopistoon.
