21/05/2026
Vuoden 2026 Puheterapeuttipäivät starttasivat pilvisessä m***a keväisen lämpimässä Helsingissä. Päivät ovat erityiset, sillä liitto juhlii tänä vuonna 60-vuotista taivaltaan. Päivien teemana on Tulevaisuuden puheterapia.
Päivän avasi ESLAn (European Speech and Language Therapy Association) puheenjohtaja Sahra Mengal. Puheenvuorossaan hän kertoi, miten ESLA voi tukea suomalaisten puheterapeuttien työtä ja miten suomalaiset puheterapeutit voivat osallistua Euroopan laajuiseen yhteiseen toimintaan ESLAn kautta. Puheessaan Sahra muistutti siitä, että teknologinen kehitys ja tekoäly ovat tärkeitä työkaluja myös puheterapeuteille, m***a eivät voi koskaan korvata ihmisten tekemää puheterapiatyötä.
Paneelikeskustelussa puheterapeutit Anu Martikainen, Sari Vikman, Nelly Penttilä ja Heta Piirto kertoivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan alalla tapahtuneista muutoksista ja tulevaisuuden näkymistä. Keskustelussa esiin nousi muun muassa etäkuntoutuksen kehitys, varhaisvaiheissa aloitetun tuen merkitys sekä teknologisen kehityksen vaikutus puheterapeutin työhön. Lisäksi puheenvuoroissa korostettiin kollegiaalisuuden sekä tiedon ja osaamisen jakamisen tärkeyttä. Keskustelua moderoi liiton koulutustoimikunnan jäsen Maija Vuomajoki.
Lastenneurologian dosentti Ilona Autti-Rämö kuvasi ajatuksia herättäneessä esityksessään etiikan merkitystä terveydenhuollon päätöksissä. Hän toi esille, että kun tarve kuntoutukselle kasvaa ja resurssit vähenevät, on riski, että ajaudutaan helposti uuden teknologian käyttöön. Raha laitteisiin otetaan kuitenkin yleensä ihmistyövoimasta. Kuntoutuksenkin osalta olisi tärkeä pystyä kuvaamaan, mikä on menetetty terveyshyöty, jos asiakas saakin kuntoutusta esimerkiksi puolet siitä, mitä hän tarvitsisi. Tilanteissa, joissa kuntoutusta tarvitsevia on enemmän kuin tukea on tarjolla, resurssien säännöstelyä ei voi jättää yksittäisen ammattilaisen tai toimintayksikön vastuulle. Organisaation on luotava tähän periaatteet. Ajatuksia herätti myös ”riittävän hyvä” -käsite, joka piilo-ohjaa resurssien jakamista. Tällöin voidaan esimerkiksi ajatella, että eläkkeellä olevalle riittää hieman heikompikin kommunikaatiotaito kuin vaikkapa työikäiselle, vaikka henkilö itse kokisikin tarvitsevansa parempaa kommunikaatiotaitoa arjessaan.
Lastenpsykiatrian ja foniatrian erikoislääkäri Päivi Lindholmin esitys käsitteli kielen kehityksen häiriöitä ja lasten psykiatrista oireilua, joiden taustalla olevissa geneettisissä tekijöissä on paljon komorbiditeettia. Lasten ja nuorten sosioemotionaalisten häiriöiden taustalla voi olla kielellisiä/kommunikaation ongelmia, jotka voivat jäädä tunnistamatta. Puheterapeutin lausunnosta on hyvä käydä esille asiakkaan toimintakyky päivähoidossa/koulussa, kielellisten haasteiden näkyminen käytännössä kotona, päiväkodissa/koulussa sekä muissa arjen tilanteissa. Lisäksi hyvästä lausunnosta löytyy kuntoutustarpeen kuvaus ja selkeät, konkreettiset tavoitteet.
Puheterapeutti Hanna Markkasen aiheena oli rikoksia tehneiden nuorten puheen ja kielen vaikeudet. Tämän asiakasryhmän puheterapiakuntoutusta tarkastellaan NuorVOKK-hankkeessa (Nuorten vankien yhdenvertaisen osallisuuden tukeminen kielellisten vaikeuksien tunnistamisen ja kuntoutuksen kautta). Vankien kielellisiä taitoja tutkittaessa on havaittu haasteita sosiaalisissa taidoissa, mikä näyttäytyy vaikeutena muodostaa ja ylläpitää ihmissuhteita, toiminnanohjauksessa sekä luku- ja matemaattisissa taidoissa. Nämä haasteet taas näyttäytyvät vaikeuksina koulussa (esim. poissaolot) sekä heikkona kiinnittymisenä työelämään.
Torstaipäivän viimeisenä puhujana oli dosentti, puheterapeutti Seija Pekkala aiheenaan muistisairas ihminen puheterapiassa. Muistisairaudet yleistyvät iän myötä ja keskimäärin 20 000 henkilöä saa Suomessa vuosittain diagnoosin. Muistisairaiden arvioinnissa käytetään tutkimusten mukaan usein osia isommista testistöistä, epävirallisia arviointikeinoja sekä havainnointia. Kuntoutukseen kuuluu muun muassa ohjaus, kompensaatiostrategioiden opettaminen sekä kognitiivisten ja kommunikaatiotaitojen suora harjoittelu. Haasteiksi kuntoutuksessa koetaan muun muassa koulutuksen, tiedon ja resurssien puute. Seija muistutti, että muistisairaan arvioinnin tulisi olla monipuolista ja siinä on käytettävä useita menetelmiä. Tärkeää on kuitenkin myös muistaa, että ei arvioida vai arvioinnin vuoksi, vaan menetelmät valitaan asiakkaan tarpeen mukaan.
Kiitos kaikille torstain puhujille! Päivät jatkuvat vielä huomenna perjantaina. Sitä ennen siirrymme juhlistamaan 60-vuotiasta Puheterapeuttiliittoa iltajuhlaan!
