26/06/2026
Open Government Partnership vieraili juhannusviikolla Suomessa, ja tapasi myös kansalaisyhteiskunnan toimijoita.
Tässä muutamia keskeisiä huomioita, joita nostimme esiin.
Oletko samaa mieltä kanssamme, vai tuliko huti? Mitä jäi kenties puuttumaan?
OGP-toimintasuunnitelmat
Lisää rohkeutta - Suomen kannattaisi tavoitella korkeammalle. Suomen OGP-toimintasuunnitelmat ovat olleet hyviä, m***a vähän varovaisia – “perussitoumuksia” tilanteissa, joissa rohkeampikin ote olisi mahdollinen ja tarpeen. On totta, että tavoitteiden pitää olla progmaattisia, m***a voisimmeko kuitenkin tähdätä vähän korkeammalle?
Avoin data – unohdettu perusta?
Yli vuosikymmen sitten koettu innostus on hiipunut, ja avoin data on hiljaa pudonnut poliittiselta agendalta, ja sijoituksemme kansainvälisissä vertailuissa on laskenut. Avoin data edelleen olennaista digi-infrastruktuuria, perusta läpinäkyvyydelle, innovaatiolle ja kansalaisten luottamukselle. Tekoäly voi tuoda avoimelle datalla uuden mahdollisuuden, sillä laadukas avoin data on oleelllinen rakennuspalikka tekoälylle. Esimerkiksi DVV:n kaltaiset toimijat ovat kuitenkin edelleen aliresursoituja avoimen datan osalta.
Konfliktit ja geopolitiikka tekosyynä suljetulle datalle ja salailulle
Turvallisuushuolet ovat aitoja, m***a toisinaan konfliktia käytetään ehkä liian helposti perusteena tiedon rajoittamiselle. On syytä pysyä tarkkana sen suhteen, missä kohtaa perusteltu varovaisuus loppuu ja “kätevä sulkeutuneisuus” alkaa.
Avoimet simulaatiomallit
Avoimet simulaatiomallit ovat oleellinen osa julkista tietopohjaa Samaan aikaan kun hallitukset päättävät merkittävistä julkisten palvelujen leikkauksista, päätöksiä ohjaavat mallit ovat usein suljettuja: parametrit piilossa, oletuksia ei avata tarkasteluun. Olemme joutuneet hakemaan tietoa tietopyyntöjen ja oikeudenkäyntien kautta.
Tiede ja avoin keskustelukulttuuri ovat uhattuna
Instituutioita ja vaaleja kohtaan rapautuva luottamus ei korjaannu itsestään. Se vaatii hyvässä uskossa käytyä, näyttöön perustuvaa julkista keskustelua. Tässä myös uudet työkalut ovat tärkeitä – deliberatiivisista alustoista kuten www.ThisCussion.eu tiedon jäsentämisen menetelmiin kuten Tietokide https://www.tietokide.fi/
Kulttuuriperintö resilienssin lähteenä
Kulttuuriperinnön digitointi ja avoin jakaminen ei ole vain säilyttämistä – se on myös resilienssistrategia, joka turvaa yhteisen muistimme säilymisen kriisien ja häiriöiden keskellä. Se on samalla perusta luottamukselle ja rauhanrakentamiselle, ja asia, jota OGP:n tulevien toimintasuunnitelmien tulisi käsitellä nykyistä vakavammin. OKFI:n viime aikoinen Oulu Löyly -tapahtuma (https://meta.wikimedia.org/wiki/Oulu_L%C3%B6yly) osoitti, mitä tämä yhteisö pystyy saamaan aikaan, kun se kokoontuu yhteen.
Digitaalinen suvereniteetti
Kenen infrastruktuurin päällä toimimme, ja kuka siitä päättää? Suomalainen ja eurooppalainen pyrkimys digitaaliseen suvereniteettiin etenee: kriittiset julkiset palvelut eivät voi nojata alustoihin, joihin sovelletaan ulkomaista lainsäädäntöä, kuten Yhdysvaltain Cloud Actia. Digitaalinen Itsenäisyys -Kansalaisaloite (https://digitaalinenitsenaisyys.fi/) on lähestymässä 50 000 allekirjoituksen rajaa, joka avaisi tien eduskuntakäsittelyyn. Sitra ja hallitus tekevät tässä vahvaa työtä – voisiko tämä olla osa avoimen hallinnon toimintasuunnitelman sitoumuksia seuraavalla kaudella, tai vähintäänkin kytköksissä - esimerkiksi riippuvuuksien avoin kartoittaminen toisi lisäarvoa.
Kansainvälinen yhteistyö - Suomi voisi tehdä enemmän.
Suomi on kansainvälisesti hieman liian passiivinen, vaikka Pohjoismaat ja Baltia muodostaisivat luonnollisen pohjan vahvempien avoimen hallinnon koalitioiden rakentamiselle. OKFI on ajanut tätä asiaa eteenpäin omalla tahollaa: esimerkiksi toissa viikkoinen Oulu Löyly -tapahtumamme oli askel pohjoismaisen yhteistyön suuntaan. M***a kansainvälisestä yhteistyöstä täytyisi tulla strateginen painopiste, ei sivujuonne.