Helsingin Seudun Journalistit

26/08/2026

HSJ:n jäsen, tule käyttämään päätösvaltaasi ja valitsemaan HSJ:n edustajat Journalistiliiton valtuustoon!

🔸Valinnat tehdään yhdistyksen ylimääräisessä yleiskokouksessa hotelli Presidentissä tiistaina 22. syyskuuta. Kutsun kokonaisuudessaan löydät sivuiltamme hsj.fi.

🔸Valtuusto on Journalistiliiton ylin päättävä elin ja aito vaikuttamisen paikka. Valtuusto ohjaa liiton toimintaa, hyväksyy toimintasuunnitelman ja budjetin, vuosikertomuksen sekä tilinpäätöksen, vahvistaa jäsenmaksut ja hyväksyy liiton neuvottelemat tes-sopimukset.

🔸HSJ valitsee ylimääräisessä yleiskokouksessaan 20 valtuutettua ja heille henkilökohtaiset varavaltuutetut, 40 tarpeen yleisvaravaltuutettua sekä opiskelijaedustajan ja tälle varan. Valtuutettujen nelivuotiskausi käynnistyy järjestäytymiskokouksella joulukuussa.

🔸Ilmoittaudu yleiskokoukseen viimeistään 9. syyskuuta, linkki ilmoittautumiseen kommenteissa. Ennakkoon ilmoittautuneille on tarjolla iltapala kello 17.15 alkaen. Kokous käynnistyy kello 18.

🔸Kiinnostaako valtuutettuna toiminta? Nyt kannattaa olla yhteydessä omaan toimitusosastoosi – HSJ:n valtuustoryhmään haetaan aktiivisia eri ammattiryhmien edustajia! Osastot ilmoittavat ehdokkaansa HSJ:lle viimeistään 12. syyskuuta.

25/08/2026

Syyskuun koulutuskalenteriin on saatu varsinainen helmi, kun pitkän linjan oikeustoimittaja Susanna Reinboth saapuu 23.9. johdattamaan HSJ:läiset suomalaisen oikeusjärjestelmän ja julkisuuslain perusteisiin.

Illan aikana käydään läpi keskeiset oikeudelliset termit ja opitaan, miten esimerkiksi rikosprosessi etenee. Kuulemme myös, miten ja milloin viranomaisille voi tehdä tietopyyntöjä, ja mitä julkisuuslain salassapitoperusteiden uudistaminen käytännössä tarkoittaa.

Koulutus on suunnattu erityisesti journalistista työtä tekeville, m***a kaikki HSJ:n jäsenet ovat tervetulleita. Koulutuksen hinta on 30 euroa, 15 euroa työttömiltä ja opiskelijoilta. Ilmoittaudu mukaan 16.9. mennessä!

Mitä eroa on yleisillä tuomioistuimilla ja hallintotuomioistuimilla? Millaisia juttuja niissä käsitellään ja miten niistä saa tietoa? Entä miten viranomaisen tekemän salauspäätöksen voi kyseenalaistaa?

17/08/2026

KAOS 🤝📚🧡

14/08/2026

Kääntäjien ammattiosasto KAOS ry kokoontuu tänä viikonloppuna perinteisille kesäpäiville. HSJ on mukana järjestelyissä.

Tuukka Tuomasjukka kirjoittaa tuoreimmassa Lööpissä kääntäjien merkityksestä kotimaiselle kirjallisuusviennille.

Kirjallisuuden kääntäjät vievät suomalaisia kirjoja maailmalle agentuurien rinnalla, m***a työ on usein näkymätöntä, eikä siitä makseta erillistä korvausta.

Kääntäjä Mia Spangenberg on ollut viemässä englanninkielisille markkinoille muun muassa Pirkko Saision ja Eeva Kilven teoksia. Hän pyrkii huomioimaan palkkiossaan myös kulisseissa tekemänsä työn, m***a hyvän sopimuksen saaminen on silti vaikeaa.

– Meitä kääntäjiähän ei edusta neuvotteluissa kukaan.

Helsinki Literary Agencyn toimitusjohtajan Viivi Arelan mukaan kääntäjän tekemä, m***a kääntämiseen liittymätön työ korvataan kustantamon käännöspalkkiolla. Hän ei halua arvioida, onko malli oikeudenmukainen.

– Kääntäjän työ on merkittävyyteensä nähden huonosti palkattua kautta linjan, kuten moni muukin työ kirjallisuusalalla.

Lue Tuukka Tuomasjukan juttu “Näkymätöntä työtä” Lööpistä 2/2026.
📸: Pekka Holmström ja Thomas Effinger Photography

”Pirkko Saisio tekee historiaa: Helsinki-trilogia Penguin Modern Classics -sarjaan”, uutisoi Helsingin Sanomat tammikuussa 2024. Suomalaiskirjailijan pääsy arvostetun brittikustantamon katalogiin oli iso uutinen kirjallisuusmaailmassa. Jonkun työ kuitenkin unohtui. Uutisessa mainittiin aluksi...

23/07/2026

Kahdenkymmenen vuoden ura Helsingin Sanomissa vaihtui freelancerin vapauteen.

Toimittaja, tietokirjailija ja kouluttaja Jussi Ahlroth päätti irtisanoutua vakituisesta työstä, jotta ehtisi tehdä kaikkea sitä, mikä häntä todella inspiroi. Samalla hän liittyi myös osuuskunta Mediakuntaan.

– Kokeilin aluksi työskentelyä toiminimen kautta, m***a en jaksanut sitä pitkään. Mediakunta on ­minulle helppo tapa toimia.

Vaikka suuri toimitusyhteisö jäi taakse, tilalle on tullut vapaus rakentaa omannäköinen työelämä – ja mahdollisuus keskittyä juuri niihin asioihin, jotka tuntuvat merkityksellisiltä.

Ahlroth nauttii siitä, että työpäivät voivat koostua kirjan kirjoittamisesta, kulttuuriarvioiden tekemisestä, luennoimisesta ja buddhalaisena opettajana toimimisesta.

– Vaihtelu on minulle todella arvokasta

Lue Tiiu Pohjolaisen tekemä haastattelu “Olen mielelläni free” Lööpistä 2/26.

Kaksi vuosikymmentä Helsingin Sanomissa, sitten reipas hyppy freelanceriksi. Jussi Ahlroth irtisanoutui, jotta ehtisi tehdä kaikkea, mikä kiinnostaa.

16/07/2026

”Nuori mies puukotti toista baarin edessä” versus ”Baarin edessä verinen välikohtaus”.

Journalismin tutkija Lauri Haapasen mukaan jälkimmäinen otsikko kyllä lyhyempi, m***a jättää hämäräksi, mitä oikeastaan tapahtui ja keitä tilanteessa oli osallisina.�

Passiivimuotoiset otsikot ärsyttävät lukijoita, sillä ne hämärtävät toimijuutta ja vastuuta. Silti niitä syntyy uutistyössä jatkuvasti – kiireessä, merkkirajoitusten puristuksessa ja joskus myös tietoisina ratkaisuina.

Iltalehden uutispäällikkö Jesse Kuparisen mukaan passiivimuotoa joudutaan käyttämään tilanteissa, joissa toimituksen tiedot tapahtumasta ovat laihoja. Passiivi voi lipsahtaa otsikkoon myös tiedostamattomana maneerina, tai esimerkiksi poliisin epäselvän tiedotteen seurauksena.

– Lähtökohta kuitenkin on, että tekijä nostetaan myös jutun otsikkoon.

Lauri Haapasen mielestä suomalaismedia on menettänyt yleisön luottamuksen otsikoihin “klikkiotsikoilla” ja otsikkotestailuilla.

– Vaikka uutisjutun otsikko ei olisikaan niin sanottu klikkiotsikko, mitä ikinä sillä sitten tarkoitetaankin, harvoin se pyrkii kertomaan uutistapahtumasta mahdollisimman tarkasti ja neutraalisti.

Lue Ilmo Ilkan juttu "Tekijä häivytetään" Lööpistä 2/26.
Kuvitus: Outi Kainiemi

Passiivimuotoiset otsikot ärsyttävät lukijoita, sillä ne hämärtävät vastuun ja toimijuuden. Silti niitä syntyy uutistyössä jatkuvasti.

07/07/2026

Voiko Suomessa enää matkustaa linja-autolla maakunnasta toiseen?

Toimittaja Jukka Vuorio päätti selvittää asian käytännössä matkustamalla Alajärveltä Saloon. Henkilöautolla matka olisi taittunut noin neljässä ja puolessa tunnissa. Bussilla se vaati yli yksitoista tuntia ja viisi eri linja-autoa.

Retkestä syntyi Seuraan juttu otsikolla “Tyhjät pysäkit, autiot asemat”. Siinä Vuorio pohtii paitsi omaa bussisuhdettaan myös sitä, miksi maakuntien joukkoliikenne on taantunut niin surkeaksi. Krista Luoman valokuvat tavoittivat matkan melankolisen hengen.

– Aika entinen ei bussiliikenteen suhteen koskaan enää palaa, ellei syntyvyys maakunnissa käänny laskusta nousuun ja muuttoliike takaisin kaupungista maalle.

Minämuotoinen teksti oli Vuoriolle luonteva lähestymistapa, vaikka juttua varten hän haastatteli myös kahta kotimaista tie- ja joukkoliikenteen asiantuntijaa.

– Pidän toimittajan omasta äänestä journalismissa siksi, että parhaimmillaan se konkretisoi asioita ja toisaalta myös tekee selväksi sen, että subjektiivistahan kaikki vain on.

Lue juttuprosessin taustat Lööpistä 2/2026.

Lööpin 2/2026 Helmijuttu kertoo Seuran toimittaja Jukka Vuorio kokeilusta: miten toimii bussiyhteys Alajärveltä Saloon?

02/07/2026

Tarja Hirvasnoro on tehnyt lähes neljän vuosikymmenen uran Kodin Kuvalehden toimittajana. Hän sai vuoden 2026 Salli-palkinnon tunnustuksena elämäntyöstä ja hyvän hengen nostattamisesta työyhteisössä.

Palkinto tuli täytenä yllätyksenä – ja tuntui erityisen merkitykselliseltä, sillä tunnustuksen taustalla oli omien työkavereiden arvostus.

– Se oli vähän kuin hymytyttöpalkinto.

Toimittajan työssä parasta on ihmisten tapaaminen, m***a Hirvasnorolle merkittävimpiä eivät sittenkään ole olleet juttuprojektit, vaan työyhteisöt ja niiden persoonat.

– On jännää, miten yhden ihmisen tuleminen ja meneminen vaikuttaa koko porukkaan ja ryhmädynamiikka muuttuu.

Pitkä ura on vienyt pakinoista henkilöjuttuihin, reportaaseihin ja tiedekirjoittamiseen. Työ on muuttunut vuosien varrella, m***a uteliaisuus ja kiinnostus ihmisiin ovat säilyneet.

– Olisin huolissani itsestäni, jos työ oli olisi samanlaista kuin 1990-luvulla ja minä olisin täällä edelleen.

Lue Tuuli Toivion tekemä Tarja Hirvasnoron haastattelu Lööpistä 2/26.
📸: Laura Vuoma

Salli-palkinnon saaneelle Tarja Hirvasnorolle antoisinta työssä ovat olleet ihmiset – sekä haastateltavat että työkaverit.

24/06/2026

HSJ:n toimiston väki lomailee! Töihin palamme elokuun alkupuolella.

Journalistiliiton lakiasiapäivystys palvelee jäseniä työelämän kysymyksissä arkisin kello 13–16, heinäkuussa kello 13–15 numerossa 044 7555 000.

Jäsenasiapäivystys palvelee jäsenyyteen, jäsenmaksuihin ja pressikorttiin liittyvissä asioissa numerossa 09 6122 3333 maanantaisin kello 10-11.30 sekä tiistaisin ja perjantaisin kello 9–11.30.

Omia jäsen- ja yhteystietoja voi päivittää Oma Journalistiliitto -palvelussa. Palvelussa voit tarkistaa myös jäsenmaksusi tilanteen.

Kohtaamisiin taas elokuussa,
Johanna, Jaana & Laura

23/06/2026

Media-ala roikottaa määräaikaisia työntekijöitään vuosia sijaistarpeeseen vedoten.

– Se tuntuu nöyryyttävältä, kuvaa Kaisa, joka on odottanut vakituista työsopimusta yli viisi vuotta.

Lööppi haastatteli yhteensä kahdeksaa toimittajaa, jotka ovat olleet ketjutetuissa työsuhteissa.

Vaikka määräaikaisuudet ja nollatuntisopimukset voivat helpottaa työmarkkinoille pääsemistä, on niillä paljon negatiivisia seurauksia. Lomat jäävät pitämättä ja ansiokehitys jää vakiväkeä huonommaksi. Pahimmillaan epävarmuus voi johtaa mielenterveysongelmiin.

Määräaikaisuuksien ketjuttamisen koetaan normalisoituneen, ja haastateltavat kritisoivat Journalistiliittoa ponnettomuudesta asiaan puuttumisessa. Ongelmasta ei heidän mielestään puhuta tarpeeksi.

– Jos vastaavaa, systemaattista harmaan alueen toimintaa tapahtuisi muualla, toimittajat kirjoittaisivat aiheesta, arvioi Sami.

Lue Tuukka Tuomasjukan juttu Lööpistä 2/26.
Kuvitus: Outi Kainiemi.

Media-ala roikottaa määräaikaisia työntekijöitään vuosia sijaistarpeeseen vedoten. Taloussyyt eivät ole laillinen peruste määräaikaisuuteen, m***a siihen vedotaan silti.