Helsingin Seudun Journalistit

15/10/2026

HSJ:n ensimmäinen ammatillinen apurahakoulutus toteutui tänä syksynä, kun informaatiomuotoilija ja datajournalisti Juuso Koponen veti jäsenillemme neliosaisen tiedon visualisoinnin koulutuksen.

Syyskuun aikana syvennyttiin muun muassa tiedon pelkistämiseen, vertailuasetelmien muodostamiseen, saavutettavuuteen sekä erilaisiin tiedon esitysmuotoihin ja visualisointityökaluihin.

Osallistujat työstivät kurssin aikana omia visualisointiprojektejaan. Tässä ovat esillä AD Heli Saarelan tutkielma vaikuttajien uutissisällöistä verrattuna perinteiseen mediaan (kuva 2), sekä kustannustoimittaja Albert Vallusen karttaprojekti liittyen Laitilan seudun järvien kuivaamiseen (kuvat 3 ja 4).

Kurssin kulut katettiin HSJ:n syksyn apurahoista, ja sen 16 osallistujaa valittiin hakemusten perusteella. Palautteiden perusteella voi sanoa, että syventävään koulutukseen satsaaminen kannatti – mukaan tarttui uusia työtapoja, tuoreita näkökulmia ja tärkeimpänä kaikesta innostusta ja inspiraatiota.

09/10/2026

HSJ:n nuorisolaisklubi sai vieraakseen päätoimittajia 8.10.26 Merkissä.

Nuorten kysymyksiin vastasivat Matti Kalliokoski (Suomen Kuvalehti), Johanna Lahti (Ilta-Sanomat) ja Olli Seuri (Uusi Juttu).

Kiitokset onnistuneesta illasta yleisöllemme ja panelisteillemme, haastattelijana toimineelle Sonja Saariselle sekä idean isä Sipe Myllyniemelle.

Kiitos jälleen hyvästä yhteistyöstä Merkin väki.

Seuraavaan kertaan!

08/10/2026

Vielä ehdit mukaan vierailulle Keravan hätäkeskukseen torstaina 22.10. kello 13.30 alkaen!

Kuulemme Hätäkeskuslaitoksen toiminnasta ja sen tekemästä mediayhteistyöstä sekä poikkeustilanteisiin varautumisesta ja vaaratiedotuksesta. Tutustumme maanalaisiin kalliosuojatiloihin ja tapaamme Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajan Taito Vainion sekä Keravan hätäkeskuksen ja viestinnän edustajia.

Vierailulle mahtuu 30 HSJ:läistä ja se on jäsenille maksuton. Ilmoittaudu mukaan 14.10. mennessä!

Hätäkeskuslaitos on sisäministeriön alainen virasto, jonka lakisääteisenä tehtävänä on hätäpuheluiden vastaanottaminen ja arviointi sekä tehtävän välittäminen muille viranomaisille välittömiä toimenpiteitä varten.

08/10/2026

Aikakausmedia-alaa yhteen kokoava Magazine Symposium järjestetään jälleen 24. marraskuuta. Ilmoittautuminen on nyt auki!

Tämän vuoden teemana on median vastuu. Ohjelmassa on kiinnostavia puheenvuoroja ja keskustelua ilmastojournalismista, lähteiden valinnasta, toimitusten tekoälylinjauksista sekä journalisteihin kohdistuvista vaikutusyrityksistä.

Magazine Symposium on tarkoitettu Aikakausmedian, Aikakauslehtien päätoimittajat ry:n, Helsingin seudun journalistien ja Suomen freelance-journalistien jäsenille sekä alan opiskelijoille. Tapahtuma on maksuton, ja se striimataan etäosallistujia varten.

Lue lisää ja ilmoittaudu!

Journalistisen median tehtävä on välittää objektiivisesti luotettavaa, tarkistettua tietoa, m***a kuinka siinä onnistutaan tekoälyn, ilmastokriisin ja digijättien aikakaudella? Tämän vuoden Magazine Symposiumissa tarkastellaan median vastuuta eri näkökulmista. 

07/10/2026

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen – m***a näkyykö se suomalaisessa journalismissa?

Anna Ruohosen mielestä ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset ihmisten arkeen, talouteen, terveyteen ja turvallisuuteen jäävät mediassa liian irrallisiksi. Hän haluaa auttaa toimittajia yhdistämään pisteet.

Ruohonen vetää yhdessä työparinsa Harri Junttilan kanssa hanketta, jossa journalisteille tarjotaan perustietämystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä kykyä löytää oikeat lähteet ja tunnistaa väärä tieto.

Hän ajattelee, että olisi tärkeää kyetä välittämään tietoa myös ratkaisuista ja siitä, millaista päätöksentekoa tarvitaan. Toivottomuuden äärellä oleminen kun ei ole yleisöstäkään kiinnostavaa.

– Ei meillä ole oikein muuta tapaa toteuttaa ihmisten oikeutta tietää kuin journalismi, Ruohonen sanoo.

Millaista ilmastojournalismia yleisö tarvitsee – ja mitä sen tekeminen vaatii toimittajilta?

Lue Tuuli Toivion juttu “Ilmastonmuutos ei vaikuta vain luontoon” Lööpistä 3/2026.
📸: Pekka Holmström

Anna Ruohosen mielestä suomalainen journalismi ei onnistu näyttämään yleisölle, miten laajasti ilmastonmuutos vaikuttaa yhteiskuntaan.

05/10/2026

👇 Missasitko tämän?

Osaatko sinä arvioida, mihin palkkasi perustuu?

EU:n palkka-avoimuusdirektiivin on tarkoitus tulla voimaan Suomessa ensi vuonna.

Direktiivi on askel reilumpaan työelämään. Se vahvistaa työntekijän oikeutta saada tietoa palkkatasosta ja voi vaikuttaa myös sukupuolten välisen palkkaeron tai syrjinnän havaitsemiseen työpaikoilla.

Vielä tänään maanantaina 5.10. ehdit ilmoittautua Journalistiliitto:n palkka-avoimuusinfoon (linkki kommenteissa).

👉 Webinaarissa torstaina 8.10. kello 16-17 käydään läpi direktiivistä aiheutuvat keskeisimmät muutokset tasa-arvolakiin. Kouluttajana toimii Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

01/10/2026

Helsingin Seudun Journalistit ry:n kannanotto 1.10.2026

STT:n alasajo voidaan estää – suomalainen riippumaton media tarvitsee rahallista tukea

Suomen Tietotoimisto (STT) tiedotti keskiviikkona 30. syyskuuta uutistoimintansa ja kuvapalvelu Lehtikuvan todennäköisestä alasajosta.

Helsingin Seudun Journalistit vetoaa pääministeri Petteri Orpoon, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteeseen, työministeri Matias Marttiseen ja Suomen nykyiseen ja tulevaan hallitukseen mediatuen valmistelemiseksi ja STT:n sekä suomalaisen riippumattoman tiedonvälityksen pelastamiseksi.

Suomella ei ole varaa menettää valtakunnallista uutistoimistoa ja maan tutkitusti luotetuinta mediaa. (Uutismedioiden Luottamus&Maine 2026 -tutkimus).

Kansalaisten luottamus mediaan rakennetaan joka päivä uudelleen. Se ei koskaan perustu vain yrityksen pitkän historian varaan. STT:n luotettavuus on määrätietoisen työn tulosta.

Uutistoimiston palvelu perustuu nopeaan, puolueettomaan, valtakunnalliseen tiedonvälitykseen, johon kuuluu olennaisena osana hyviin journalistisiin periaatteisiin sitoutuminen ja tiedon tarkistaminen. Tällainen palvelu on nykyisen hybridivaikuttamisen ja disinformaation aikoina kriittisen tärkeää. STT:n toimitusprosessit ovat pitkän ajan kuluessa hioutuneita, m***a toimitustyötä ja työkaluja kehitetään jatkuvasti nykyajan haasteisiin vastaavaksi.

Monet mediat ovat riippuvaisia myös Lehtikuvan palveluista. Kuvatoimisto mahdollistaa lukuisten tapahtumien tallentamisen riippumattomasti. Lehtikuvalla on paitsi uutistapahtumien myös suomalaisen historian ja kulttuurin arkistoinnin ja arjen dokumentoinnin tärkeä tehtävä.

STT:llä on suomalaisessa mediakentässä merkittävä kansainvälinen rooli ja verkosto. Uutistoimisto on mahdollistanut sen, että maakuntien medioissa on voitu seurata esimerkiksi EU-politiikkaa, taloutta ja kansainvälisiä uutisia. Oma kansallinen uutistoimisto on yksi syy siihen, miksi suomalaisen journalismi on luotettavaa myös kansainvälisesti tarkasteltuna.

Muutosneuvottelussa uhattuna ovat liki sadan ammattilaisen työpaikat. Monelle suomalaiselle journalistille STT:ssä työskenteleminen on ollut koulu, joka on opettanut tinkimättömään uutistyöhön ja riippumattoman tiedonvälityksen kunnioittamiseen.

Suomen Tietotoimiston alasajo olisi hyppy tuntemattomaan, jonka seurauksia tulisi arvioida puolueettomasti ja välittömästi. Siinä menettäisivät niin suomalainen, riippumaton journalismi kuin mediakentän uskottavuus, maakunnallinen tasa-arvo ja tiedonvälitys kriisiaikoina. Kolaus olisi kova suomalaiselle yhteiskunnalle ja demokratialle.

Varmaa on se, että samanlaista uutisinstituutiota, toimintakulttuuria ja luotettavuutta ei enää rakenneta uudelleen, kun se kerran menetetään.
STT:n tulevaisuus ei ole vain sen omistajien käsissä. Liikenne- ja viestintäministeriön on pidettävä lupauksensa ja STT:n on saatava sille luvattu siltarahoitus mahdollisimman nopeasti.

Kertarahoituksen myöntämisen lisäksi hallituksen on otettava vakavasti media-alan huoli riippumattoman tiedonvälityksen tulevaisuudesta Suomessa ja valmisteltava mediatuki, joka takaa sen, että Suomessa on mahdollista julkaista laadukasta ja riippumatonta journalismia myös tulevaisuudessa. Suomeen tarvitaan mediapolitiikka ja tukijärjestelmä myös kaupalliselle medialle.

Vetoamme poliittisiin vaikuttajiin myös EU-kentällä – eurooppalainen riippumaton media tarvitsee tukea Euroopan unionilta. Kyse on lehdistönvapauden ja demokratian puolustamisesta.

Heta Saxell, puheenjohtaja, Helsingin Seudun Journalistit ry

Kannanotto sivuillamme kommenteissa.

30/09/2026

Mustin päivä 🖤

Yksi maailman vanhimmista uutistoimistoista, Suomen luotettavimmaksi uutismediaksi rankattu Suomen Tietotoimisto on ilmoittanut uutistoimiston mahdollisesta alasajosta ja muutosneuvotteluista, jotka koskevat 95 työntekijää.

Alasajo ravistelisi paitsi koko suomalaista mediakenttää heikentäisi merkittävästi myös yhteiskunnan suojaverkkoa. Luotettava ja riippumattoman media on keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta.

”STT:n alasajo on aivan järkyttävä uutinen nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa informaatiovaikuttaminen on arkipäivää ja Suomessa pitäisi pikemminkin vahvistaa kuin heikentää luotettavan tiedonvälityksen rakenteita”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori.

Journalistiliitto tuo esiin myös, että Liikenne- ja viestintäministeriön lupaama 1,05 miljoonan euron siltarahoitus on yhä valmistelussa eikä sitä ole maksettu STT:lle.

Uutinen on erityisen ankea nykyisessä työllisyystilanteessa.

”Journalistiliitto tukee jäseniään kaikin tavoin tässä tilanteessa", Varmavuori lupaa.

HSJ jakaa syvän järkytyksen tilanteessa.

Suomen Tietotoimisto (STT) on tänään 30. syyskuuta kertonut uutis- ja kuvatoimintansa mahdollisesta alasajosta. Yhtiö kertoo aloittavansa muutosneuvottelut, joissa esillä on STT:n nykymuotoisen toiminnan päättyminen 31. maaliskuuta sekä 95 työntekijän irtisanominen.

Vielä on myös mahdollista, että STT:n toiminta jatkuisi olennaisesti pienemmässä laajuudessa. STT:n viestintäpalvelut on rajattu alkavien muutosneuvotteluiden ulkopuolelle.

”STT:n alasajo on aivan järkyttävä uutinen nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa informaatiovaikuttaminen on arkipäivää ja Suomessa pitäisi pikemminkin vahvistaa kuin heikentää luotettavan tiedonvälityksen rakenteita”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori.

STT on tutkimusten mukaan Suomen luotetuin uutismedia, ja sen rooli kansalaisten tiedonsaannissa on aivan keskeinen. Valtaosa maakunnallisen median valtakunnan ja ulkomaan uutisista tulee STT:ltä.

”STT:n tekemä sisältö on tähän asti antanut maakunnissa mahdollisuuden panostaa omiin uutisiin. Jatkossa maakunta- ja paikallislehdet tulevat väistämättä tarjoamaan vähemmän muita kuin paikallisia uutisia, mikä heikentää niiden alueilla asuvien tiedonsaantia”, Varmavuori sanoo.

STT:n nykymuotoisen toiminnan loppuessa tiedotusvälineet joutuvat etsimään tai kehittämään korvaavia palveluja uutispalvelun lisäksi myös esimerkiksi kuvapalvelulle ja yöpäivystykselle. Tämä kasvattaa niiden kustannuksia tai johtaa tilanteeseen, jossa niiden tarjoama palvelu heikkenee.

Varmavuori onkin hyvin huolissaan siitä, miten STT:n toiminnan loppuminen vaikuttaa muiden tiedotusvälineiden toimintaedellytyksiin.

“Pahimmillaan STT:n kaatuminen käynnistää dominoefektin, jossa menee ennemmin tai myöhemmin nurin myös muita uutisvälineitä”, hän sanoo.

”Olen hieman hämmästynyt siitä, ettei maakunnallisella medialla ole suurempaa kiinnostusta varmistaa kansallisen uutistoimiston toiminnan jatkumista.”

Tähän todennäköisesti vaikuttaa etenkin maakunnallisten ja paikallisten tiedotusvälineiden heikentynyt taloustilanne. Se on myös yksi syy STT:n pitkään jatkuneiden vaikeuksien taustalla.

Journalistiliitto vaatii toimia ennen kaikkea valtiolta, jotta STT voisi vielä perua suunnitelmansa.

”Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoi vuosi sitten, ettei STT romahda Orpon hallituksen aikana. Nyt näyttää siltä, että STT:n taru loppuu sopivasti juuri, kun nykyinen eduskunta on jäänyt vaalitauolle”, Varmavuori sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) kertoi helmikuussa käynnistävänsä kertaluontoisen 1,05 miljoonan euron valtiontuen valmistelun STT:lle. Tuen valmistelu siirtyi kesällä liikenne- ja viestintävirasto Traficomille, eikä STT ole saanut luvattua tukea.

Yhtiön pelastaminen vaatisi kuitenkin isomman tuen kuin jo päätetty miljoona euroa. Suurempi tukisumma vaatisi EU:n valtiontukien ilmoitusmenettelyn läpikäymistä.

”Se ei ole ongelma, jos poliittista tahtoa löytyy”, Varmavuori sanoo.

Hän muistuttaa, että valtionhallinnon toimijat, kuten eri ministeriöt ja virastot voisivat myös palata kansallisen tietotoimiston asiakkaiksi.

Varmavuoren mukaan Journalistiliitto on yhteydessä hallitukseen selvittääkseen, mitä se aikoo asialle tehdä.

”STT:n päätös osoittaa karulla tavalla sen, että Suomeen tarvittaisiin paitsi pysyvä mediatuki myös mediapoliittinen ohjelma”, hän sanoo.

STT on yksi maailman vanhimmista yhä toimivista kansallisista tietotoimistoista. STT:n toiminnan loppuminen tekisi Suomesta poikkeuksen länsimaiden joukossa, sillä valtaosalla Euroopan maista on edelleen oma kansallinen uutistoimisto.

Myös ammattitaitoisten työntekijöiden irtisanominen on traagista. Varmavuori muistuttaa, että media-alan tilanne on jo pitkään ollut hankala. Alalta on kadonnut viime vuosina ennätysmäärä työpaikkoja.

”Journalistiliitto tukee jäseniään kaikin tavoin tässä tilanteessa.”

28/09/2026

Syyskuussa 2025 HSJ:n hallitus piti seminaaripäivän Hyvinkäällä ja tapasi samalla paikallisen Hämeen-Uudenmaan Journalistien (H*J) hallituksen väkeä. H*J:laisten suurin murhe oli aktiivisuuden hiipuminen ja jäsenmäärän laskeminen.
- Mitäpä jos liitytte HSJ:hin?
Ilmoille heitetty ajatus otti tulta alleen: vuosi ja kaksi viikkoa myöhemmin H*J piti toisen sääntöjen edellyttämistä lakkautuskokouksista.

Joulukuussa HSJ saa toivottaa uudet jäsenet lämpimästi tervetulleiksi 😄

Hämeen-Uudenmaan Journalistit (H*J) loppuu itsenäisenä yhdistyksenä ja yhdistyy Helsingin Seudun Journalisteihin (HSJ). H*J päätti asiasta kokouksessaan lauantaina 26. syyskuuta.

Puheenjohtaja Petri Lyyn mukaan kokouksen tunnelma ei ollut kovin lohduton.

”Kyllä se oli ymmärretty, että näin täytyy tehdä.”

Linkki juttuun kommenteissa.

25/09/2026

“Tämä ei ole vielä julkista.”
“Perimme asiakirjan salaamisesta maksun.”
“Ei tämä ole asiakirja.”

Kuulostaako tutulta? Näillä ja monilla muilla perusteluilla viranomaiset voivat torjua toimittajan tietopyynnön.

Pitkän linjan oikeustoimittaja Susanna Reinboth perehdytti HSJ:läisiä suomalaisen oikeusjärjestelmän ja julkisuuslain perusteisiin, sekä siihen, miten toimittaja voi käyttää oikeuksiaan tiedon hankkimiseen.

Opimme, että salauspäätösten kanssa kannattaa olla tarkkana. Viranomainen voi vedota esimerkiksi tietosuojaan, m***a EU:n tietosuoja-asetuksen tulkinnoissa on Reinbothin mukaan todella paljon vaihtelua. Tietopyyntöjä voidaan yrittää torpata pitkillä toimitusajoilla tai maksullisuudella, vaikka näiden reunaehdot on julkisuuslaissa määritelty. Myös julkisen toiminnan yhtiöittäminen vaikuttaa tiedonsaantiin.

Jos tietoja ei saa, niin asiasta kannattaa pyytää perustelu tai valituskelpoinen päätös. Viranomaisen salauspäätöksestä voi myös kannella tai valittaa hallinto-oikeuteen. Reinboth onkin vuosien varrella haastanut useita päätöksiä ja saanut myös alan kannalta tärkeitä voittoja.

Kiitos Susannalle tärkeästä ja käytännönläheisestä koulutuksesta – ja ennen kaikkea tiedonsaannin puolustamisesta!