Lastentautien tutkimussäätiö

21/08/2026

Eliisa Kekäläinen diagnosoi ja tutkii työkseen harvinaisia sairauksia ja immuunivajeita. Erityisen kiinnostunut hän on kateenkorvasta. Se on kudos, joka tuottaa T-soluja, ja jolla siksi on tärkeä rooli ihmisen immuunijärjestelmässä.

Kekäläinen haluaa löytää loputkin vastaukset siihen, miten ihmisen immuunijärjestelmä toimii ja mistä erilaiset ”poikkeukset” johtuvat: miksi esimerkiksi joka kymmenennellä lapsella (ja aikuisista vielä useammalla) kantasolusiirrossa luovuttajalta saatu siirre hyökkää siirron saaneen kudosta vastaan. Kun näin käy, seurauksena on kroonisia vaivoja, joihin liittyy suolisto- ja iho-oireita, nivelten jäykistymistä ja ihon paksuuntumista sekä limakalvo- ja silmäoireita.

Kekäläinen haluaa ymmärtää, mitkä tekijät tähän ”poikkeustilanteeseen” vaikuttavat ja miten se voidaan estää.

”Haluan oppia onnistumisen reseptin, niin että se kymmeneskin siirron saanut potilas saadaan oireettomaksi. Tutkijan täytyy aina uskoa, että juuri minä voin olla se, joka löytää tähän asiaan ratkaisun.”

Lastentautien tutkimussäätiö on tukenut Kekäläisen tutkimusta. Hän esimerkiksi sai Lastentautien tutkimussäätiöltä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2017 Tulevaisuuden pediatria -erityisapurahan, joka oli suuruudeltaan 200 000 euroa.

13/08/2026

Vauvan uni mietityttää monia vanhempia – lähes puolet suomalaisista vanhemmista kokee pikkuvauvansa unen poikkeavaksi.

Älyvaatteena toimivien unipöksyjen avulla vauvojen unesta voidaan saada aiempaa tarkempaa tietoa. Tutkimuksessa selvisi, että vanhemmat eivät usein huomaa vauvan lyhyitä yöheräämisiä, m***a saattavat puolestaan arvioida pidemmät heräämiset todellista pidemmiksi. Myös vauvan liike ja ääntely voivat näyttää valvomiselta, vaikka ne kuuluvat tavalliseen aktiiviseen uneen.

Unipöksyt mittaavat vauvan liikettä, hengitystä ja nukkuma-asentoa kotona tavallisen arjen keskellä. Tulevaisuudessa älyvaatteita voitaisiinkin hyödyntää vauvojen unen arvioinnissa esimerkiksi neuvoloissa.

Lastentautien tutkimussäätiö on rahoittanut tutkimusta.

Älyvaatteella saadaan aiempaa tarkempaa tietoa imeväisikäisten unesta. Unta voidaan mitata unipöksyillä lapsen luonnollisessa ympäristössä eli kotona.

06/08/2026

Valokeilassa lastentautien tutkija: Jonna Männistö tutkii vastasyntyneillä ilmenevää harvinaista sairautta, joka voi vakavimmillaan johtaa hoitamattomana aivovaurioon ja kehitysvammaan, jopa kuolemaan. Kyseessä on synnynnäinen hyperinsulinismi (CHI), eli diabeteksen vastakohta, jossa haima tuottaa liikaa insuliinia aiheuttaen hypoglykemian eli alhaisen veren glukoosipitoisuuden.

”Vaikka tätä sairautta on tutkittu kansainvälisestikin jo pitkään, niin puolet tapauksista on edelleen sellaisia, ettei niiden geneettistä syytä tiedetä. Tutkimusta tarvitaan, jotta yhä useampi lapsi saisi täsmähoitoa ja vähemmän pysyviä haittoja. Pitkittynyt hypoglykemia voi aiheuttaa esimerkiksi neurologisen kehityksen häiriöitä ja haiman leikkaushoitoon liittyy usein liitännäisvaikutuksia.”

Männistö oli juuri aloittanut lääkärin opinnoissaan lastentauteihin erikoistumisen, kun hänet houkuteltiin myös tutkijan tielle. Väitöskirjassaan hän keräsi Lastentautien tutkimussäätiön apurahan turvin yhteen kaikkien Suomessa tähän sairauteen sairastuneiden potilastiedot. Ensimmäinen diagnoosi löytyi vuodelta 1972.

”Potilastarinoista näki, miten sairauden tunnistaminen ja hoito ovat parantuneet vuosikymmenten varrella, erityisesti 2000-luvulla, kun on opittu tunnistamaan myös lievempiä tautimuotoja. Nykyään noin 70 % lääkehoidetuista lapsista paranee ennen kouluikää.”

Männistöä motivoi tutkimuksessa se, että tutkimus tuottaa tietoa sekä lääkäreille että sairastuneiden perheille.

”Kun kyseessä on harvinaissairaus, tilanne on aina haastava hoitavalle lääkärille. Myös perheet haluavat ymmärtää sairauden syytä, vaikka lapsi olisi jo parantunutkin.”

Jonna Männistö pääsi post doc -tutkijana toimimaan kaksi vuotta myös osana kansainvälistä tutkimustiimiä Exeterin yliopistossa, jossa tehdään huippuluokan geneettistä tutkimusta. Myös tähän hän sai rahoitusta Lastentautien tutkimussäätiöltä.

”Lastentautien tutkimussäätiön työ tutkimuksen mahdollistajana on korvaamatonta. On tosi tärkeää, että meillä on Suomessa toimija, joka mahdollistaa sen, että lääkärit voivat etsiä tutkijoina vastauksia potilastyössään kohtaamiinsa kysymyksiin ja lasten hoito paranee.”

31/07/2026

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan koiran kanssa elävät lapset sairastavat ensimmäisen elinvuotensa aikana keskimäärin vähemmän hengitystieinfektioita ja tarvitsevat harvemmin antibioottikuureja. Yhteys näyttää selittyvän osittain sillä, että koira tuo kotiin tiettyjä bakteereja ja sieniä, jotka rikastuttavat lapsen varhaista mikrobiympäristöä.

Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että varhaislapsuuden mikrobiympäristöllä on tärkeä merkitys vastustuskyvyn kehittymiselle. Hengitystieinfektioiden ehkäiseminen voi olla tärkeää myös siksi, että varhaiset infektiot lisäävät astman riskiä.

Tutkimuksessa seurattiin lähes 400 suomalaisperhettä ja lasten terveydestä kerättiin tietoja viikoittain.

Lastentautien tutkimussäätiö on rahoittanut tutkimusta.

Varhaislapsuudessa koiran kanssa kontaktissa olleet lapset ovat keskimäärin terveempiä ja tarvitsevat vähemmän antibioottikuureja kuin lapset, joilla tällaista kontaktia ei ole.

24/07/2026

”Noin joka kolmas lapsi saa murtuman ennen peruskouluiän päättymistä. Näihin murtumiin tarvitaan uusia hoitomenetelmiä, jotta murtuma aiheuttaisi mahdollisimman vähän kipua ja kärsimystä lapselle, eikä johtaisi pysyvään haittaan.”

Näin sanoo Juha-Jaakko Sinikumpu, joka on tehnyt pioneerityötä uusien hoitomenetelmien kehittämisessä.

Hänen johtamansa tutkimusryhmän kätten jälkeä on esimerkiksi kyynärvarren keskialueen murtumien leikkaustekniikka, jossa murtuneen luun sisään viedään hitaasti hajoava ydinnaula. Ei tarvita ydinnaulan poistoleikkausta eikä lapsen kehoon jää loppuelämäksi titaanin tai teräksen kaltaisia vierasmateriaaleja.

Sinikumpu on ryhmänsä kanssa tutkinut myös lasten murtumien syitä. Vieläkään ei täysin ymmärretä sitä, miksi toiset lapset saavat samannäköisestä tapaturmasta murtuman ja toiset eivät. Yksi murtumille altistava tekijä näyttäisi olevan äidin tupakointi raskauden aikana. Luultavasti myös nuuskan ja nikotiinipussien vaikutus sikiön luuston kehitykseen on samankaltainen, Sinikumpu pohtii.

Murtumien lisäksi Sinikummun tutkimusryhmä on tutkinut nuorten nivelsidevammojen hoitoa. Erityisesti tietyt polven alueen vammat näyttäisivät lisääntyneen, ja tarvitaan lisää tutkimustietoa kirurgisen hoidon parantamiseksi. Sinikumpu kuuluu itse monikansallisen urheiluortopedisen tutkijaryhmän ydinjoukkoon, joka on muun muassa vertaillut eturistisiteen irtoamisvamman leikkaustekniikoiden tuloksia.

”Lasten ja nuorten osallistuminen ohjattuun urheiluun on lisääntynyt, mikä on todella ilahduttavaa. Samalla kuitenkin riski sekä rasitusvammoihin että akuutteihin polvivammoihin kasvaa. Tutkimusryhmässämme etsimme kiivaasti keinoja hoitaa polven alueen vammoja entistä paremmin.”

Juha-Jaakko Sinikumpu työskentelee Oulun yliopistossa lastenkirurgian professorina ja johtaa ylilääkärinä Oulun yliopistollisen sairaalan lastenkirurgian yksikköä. Hän on ohjannut useita väitöskirjoja ja tekee ryhmänsä kanssa monialaista tutkimusta muun muassa insinöörien, biokemistien ja hoitotieteilijöiden kanssa.

Sinikumpu palkittiin Helena ja Niilo Hallman -palkinnolla vuonna 2020. Lastentautien tutkimussäätiö jakaa palkinnon joka toinen vuosi nuorelle, kansainvälisesti ansioituneelle suomalaiselle lastentautien tutkijalle. Säätiö on myös tukenut Sinikummun tutkimushankkeita.

15/07/2026

Tänään on kulunut 110 vuotta Niilo Hallmanin syntymästä. Hänellä oli tärkeä rooli suomalaisen lastentautien tutkimuksen ja hoidon kehityksessä.

Hallman toimi Lastenklinikan apulaislääkärinä saadessaan vuonna 1947 Rockefeller-säätiöltä apurahan, jolla hän pääsi opiskelemaan Harvardin yliopistoon ja työskentelemään sen lastensairaalan laboratoriossa. Yhdysvallat oli 1940-luvulla lääketieteen nouseva mahtimaa, ja Harvard sen paras lastensairaala.

Niilo Hallman imi Yhdysvalloissa itseensä kaiken tarjolla olleen tiedon ja taidon. Hänestä tuli lastentautien tutkimuksen todellinen muutosagentti, joka toi yhdysvaltalaisen lääketieteen tradition Suomeen. Hän myös lähetti joukon nuorempia kollegoitaan Yhdysvaltoihin.

Vuonna 1949 Hallman esimerkiksi johti Suomessa laajaa ripulitutkimusta. Yli 1 000 suomalaislasta kuoli vuosittain ripuliin, ja syyksi osoittautui huono maitohygienia. Se, että ripulikuolleisuus saatiin vähenemään olennaisesti, oli tärkeässä roolissa, kun 1951 imeväiskuolleisuus puolittui Suomessa 3,5 prosenttiin (eli enää 3–4 imeväisikäistä lasta sadasta kuoli).

Hallmanista tuli Lastenklinikan ylilääkäri Arvo Ylpön jälkeen tämän eläköidyttyä vuonna 1957. Hallmanin johdolla Helsingin Lastenklinikasta kehittyikin kansainvälisesti tunnettu tutkimusyksikkö ja sairaala.

Hallmanin oma tutkijantyö johti vuonna 1956 ensimmäisen suomalaiseen tautiperintöön kuuluvan taudin, synnynnäisen munuaisrappeuman, löytymiseen ja laajaan, kansainvälistä mainetta niittäneeseen tutkimushankkeeseen.

Hallman toimi myös Lastentautien tutkimussäätiön hallituksen varapuheenjohtajana peräti 45 vuoden ajan, vuosina 1962–2007. Hän kuoli vuonna 2011.

10/07/2026

Lasten murtumat ovat yleisiä – Suomessa lapsille sattuu vuosittain noin 15 000 murtumaa.

Lasten ortopedian ja traumatologian lääkäri Petra Grahn tutkii, milloin murtuman hoidoksi riittää kipsi ja milloin tarvitaan leikkaus. Vaikka leikkaushoito on monien murtumien kohdalla vakiintunut käytäntö, sen paremmuudesta ei aina ole riittävästi
tutkimusnäyttöä. Leikkaus on lapselle kipsihoitoa raskaampi vaihtoehto, sillä siihen liittyy esimerkiksi nukutus.

Lääketieteellisen tutkimuksen avulla voidaan löytää jokaiselle lapselle mahdollisimman turvallinen ja vaikuttava hoito sekä välttää tarpeettomia toimenpiteitä. Tutkimustieto auttaa myös ehkäisemään vammoja ja käyttämään terveydenhuollon voimavaroja viisaasti.

Lastentautien tutkimussäätiö on tukenut Grahnin tutkimusta Lastenklinikoiden Kummien lahjoitusvaroin.

Lasten ortopedian ja traumatologian lääkäri Petra Grahn tutkii murtumia ja sijoiltaanmenoja. Tutkimuksessa vertaillaan kipsihoitoa leikkaushoitoon, sillä oikea hoito hyödyttää sekä potilasta että yhteiskuntaa.

03/07/2026

Hyvää Arvon nimipäivää!

Arvo Ylpöllä on ollut tärkeä rooli lastentautien tutkimusperinteen alkuunpanijana Suomessa, ja myös Lastentautien tutkimussäätiön syntyhistoria liittyy läheisesti Arvo Ylppöön.

Säätiön edeltäjä, Lastentautien tutkimusrahaston kannatusyhdistys, nimittäin perustettiin vuonna 1947, kun Arvo Ylppö täytti 60 vuotta. Yhdistys järjesti Ylpön kunniaksi keräyksen lasten terveyttä koskevan tutkimustyön edistämiseen.

Keräys pidettiin Arvo Ylpöltä salassa. Yllätys olikin melkoinen, kun Ylppö kuuli, että kokoon oli saatu 4,75 miljoonaa markkaa tutkimustyötä varten. ”Nyt lastentautien tutkimus voidaan vihdoinkin saada Suomessa kansainväliselle tasolle”, Ylppö totesi ja perusti rahoilla ensimmäisen tutkimuslaboratorion Helsingin Lastenklinikan yhteyteen. Seuraavana vuonna Ylppö jakoi ensimmäiset apurahat laboratoriossa tehtävää tutkimustyötä varten.

Näin alkoi suomalainen lastentautien tutkimus ja nousu kansainväliselle huipulle. Lastentautien tutkimussäätiö jatkaa Arvo Ylpön työtä ja rahoittaa tutkimusta, jotta lapsemme ja lapsenlapsemme saisivat maailman parasta hoitoa.

Kuvassa Arvo Ylppö ja lapsia Lastenlinnan sairaalan pihalla. Kuva: Aarne Pietinen / Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0

29/06/2026

Tuore tutkimus osoittaa, että lapsen maksaterveyteen voivat olla yhteydessä jo äidin raskaudenaikainen terveys sekä lapsuuden ruokavalio ja aineenvaihdunta.

Tutkimuksessa seurattiin 488 suomalaista lasta ja heidän äitejään varhaislapsuudesta nuoruuteen. Äidin ennen raskautta sairastama verenpainetauti, lapsen runsas rasvakudoksen määrä ja erityisesti sisäelinrasva olivat yhteydessä korkeampiin maksa-arvoihin. Myös runsas eläin- ja maitotuotteiden käyttö liittyi korkeampiin maksa-arvoihin, kun taas hedelmien, vihannesten ja marjojen käyttö matalampiin arvoihin.

Tutkimus lisää tärkeää tietoa siitä, miten maksasairauksia voitaisiin ehkäistä jo varhain.

Lastentautien tutkimussäätiö on rahoittanut tutkimusta.

Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus osoittaa, että äidin raskaudenaikaisella terveydellä sekä lapsuuden aikaisilla ruokavaliovalinnoilla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen maksaterveyteen.

22/06/2026

Sairaiden lasten hoito otti Suomessa ison harppauksen toisen maailmansodan jälkeen. Kun vuonna 1940 lähes joka kymmenen lapsi (9 %) kuoli alle vuoden ikäisenä, vuonna 1960 kuolleisuus oli laskenut niin, että enää kaksi lasta sadasta kuoli ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä.

Tärkeä rooli myönteisessä kehityksessä oli neuvolatoiminnalla, joka kunnallistettiin vuonna 1944, ja neuvoloiden määrä alkoi kasvaa voimakkaasti. Vuonna 1945 Suomessa toimi 367 pää- ja 473 sivuneuvolaa, ja vuonna 1960 pääneuvoloita oli jo 967 ja sivuneuvoloita 3 324.

Tärkeä osa lapsikuolleisuuden vähenemisessä on ollut myös suomalaisen lastentautien tutkimuksen kehittymisellä - ja tässä Lastentautien tutkimussäätiöllä on ollut tärkeä rooli.

Tänä päivänä lapsikuolleisuus meillä Suomessa on 2/1000. Suomi on noussut maailman kärkeen lastentautien tutkimuksessa ja lasten sairaanhoidossa.

M***a työtämme tarvitaan edelleen.

Lähes kaikkea tutkimukseen suunnattua julkista rahoitusta on viime vuosina vähennetty merkittävästi, mikä hidastaa uusien hoitomuotojen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Lahjoita Lastentautien tutkimussäätiölle, jotta tutkijat pystyvät löytämään yhä uusia ratkaisuja sairauksien hoitoon sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.
https://www.lastentautientutkimussaatio.fi/lahjoita/

Käytämme jokaisen meille lahjoitetun euron kokonaisuudessaan lastentautien tutkimukseen. Olemme jakaneet 15 viime vuoden aikana rahaa tutkimukseen yli 35 miljoonaa euroa.

Kuva: lapsipotilaita hoidettavana Kinkomaan keuhkoparantolassa,1930–1959Public Domain/Suomen valokuvataiteen museo