Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry

18/08/2026

"Lähitähtemme Proxima Centauri purkautuu usein ja voimalla", Mikko Tuomi kirjoittaa.

"Proxima purkautuu jatkuvasti, tuottaen lukemattomia pienempiä ja suurempia hiukkaspurkauksia kohti planeettakuntaansa. Purkaukset puolestaan heikentävät järjestelmän planeetoista Proxima b:n edellytyksiä pysytellä elinkelpoisena."

"Purkaukset eivät kuitenkaan tapahdu satunnaisina aikoina, vaan niiden määrässä esiintyy omituinen jaksollisuus. Noin viiden päivän välein purkauksia vaikuttaa esiintyvän merkittävästi enemmän kuin muina aikoina."

Purkausten jaksollisuus näyttää olevan kytköksissä sisimmän planeetan, Proxima d:n, kiertoaikaan.

"Planeetalla ja purkauksilla on siten ilmeinen yhteys", Tuomi kirjoittaa.

"Yhteys on tuskin sattumaa, vaan planeetta saa luultavasti tähden magneettikentän vapauttamaan energiaa roihupurkauksina kulkiessaan pinnan eri alueiden läheltä. Se on mahdollista vain, jos sisimmällä planeetalla on itselläänkin voimakas magneettikenttä, joka vuorovaikuttaa tähden magneettikentän kanssa."

Kentän on oltava hämmästyttävän voimakas, jotta tämä olisi mahdollista. Proxima d on kevyimmillään vain neljänneksen Maan massasta.

"Proxima d:n tulisi siis Maata pienempänä planeettana kyetä tuottamaan noin 10-900 -kertainen magneettikentänvoimakkuus. Havainto vaikuttaa hämmentävältä, koska niin suuriin kenttiin yltää aurinkokunnassa vain planeetoista magneettisin, Jupiter. Sen kentänvoimakkuus on napa-alueilla 10-14 gaussia."

Myös Proxima b näyttää osallistuvan magneettikentällään purkausten tapahtumiseen, joskin vähemmän. Silläkin on siis voimakas magneettikenttä. Tarkoittaako tämä sitä, että se on samalla kykenevä suojautumaan tähtensä ankaralta hiukkaspommitukselta? Voisiko Proxima b olla siis elinkelpoinen ärjystä emotähdestään huolimatta?

"Ehkäpä Proxima Centaurin planeetat ovat magneettikenttien suojissa, ja turvassa hiukkaspurkauksilta. M***a se ei nykytiedon valossa riitä Proxima b:n elinkelpoisuuden takeeksi, vaan tarvitaan myös merkittävää suojaa energeettiseltä ultraviolettisäteilyltä.

Sellaisen olemassaolosta taas ei voida toistaiseksi sanoa yhtään mitään perustuen havaintoihin planeetasta ja planeettakunnasta. On siksi edelleen odotettava tarkempien havaintojen mukanaan tuomia uusia tuloksia."

18/08/2026

"Kvanttimekaniikka on kokeellisesti tarkimmin varmennettu ja teknologisesti hedelmällisin fysiikan teoria (etenkin kun lasketaan mukaan kvanttikenttäteoria, joka yhdistää kvanttimekaniikan ja suppean suhteellisuusteorian). Sillä on toisaalta myös ansaittu maine vahvasti arkijärjen vastaisena", Syksy Räsänen kirjoittaa.

"Kvanttimekaniikan keskeinen kummallisuus on se, että maailman tila voi olla epämääräinen, eli se voi olla sekoituksessa kahta havaittavaa mahdollisuutta. Erwin Schrödinger havainnollisti tätä ajatuskokeella laatikossa olevasta kissasta, joka on sekoituksessa elävää ja kuollutta ennen kuin avaamme laatikon."

M***a miksi emme havaitse elävän ja kuolleen sekatilassa olevia kissoja missään? Schrödinger itsekin ajatteli, että kvanttimekaniikka on puutteellinen, sillä se tuottaa tällaisia järjenvastaisia tuloksia.

"Nykyään kun kvanttimekaniikka on kokeellisesti tarkkaan varmennettu, asia nähdään päinvastoin: kissa osoittaa, että maailma on outo."

Kvanttimekaniikka on kokeellisesti tarkimmin varmennettu ja teknologisesti hedelmällisin fysiikan teoria (etenkin kun lasketaan mukaan kvanttikenttäteoria, joka yhdistää kvanttimekaniikan ja suppean suhteellisuusteorian). Sillä on toisaalta myös ansaittu maine vahvasti arkijärjen vastaisena.

12/08/2026

Aurinko siis pimenee tänä iltana!

Mikäli sää tai puutteellinen välineistö ei suosi pimennyksen havaitsemista omalla paikkakunnalla, on mahdollisuus myös seurata täydellisen pimennyksen kulkua verkossa.

Euroopan avaruusjärjestö ESAlla on oma englanninkielinen täydellisen pimennyksen striiminsä. Nasallakin on oma englanninkielinen lähetyksensä, johon tulee kuvaa usealta paikkakunnalta täydellisen pimennyksen reitin varrelta.

Myös Ursalla on toivottavasti oma lähetyksensä, ilman selostusta: vain pelkkä osittain pimenevä Aurinko, jos Kaivopuiston pilvitilanne sen kuvaamisen sallii.

Muitakin pimennyslähetyksiä toki on, m***a tässä ehkä oleellisimmat! Linkit kommenteissa.

Kuvituskuvana on tässä huhtikuun 2024 täydellinen pimennys kuvattuna Texasin Dallasissa. Täydellisesti Auringon peittävän Kuun ympärillä näkyy vaalean harsomaisena Auringon ohutta ja kuumaa atmosfääriä eli koronaa. Kuun takaa pilkistävät pienet vaaleanpunaiset pörhöt ovat Auringon kromosvääri-kerroksessa tapahtuvia protuberansseja eli plasman purskahduksia. Tarkasti katsoen voi Kuun reunoilla havaita pientä epätasaisuutta: Kuun suurten kraattereiden ja törmäysaltaiden reunavuoristoja.

Kuva Nasa / Keegan Barber

10/08/2026

Kurssien ilmoittautuminen alkaa huomenna klo 11.00!

Aiemmin oli tarkoitus aloittaa ilmoittautumiset jo klo 10, m***a meille tulikin verkkokaupan päivitys samalle aamulle.

Tervetuloa ilmoittautumaan kursseille huomenna 11.8. siis klo 11 alkaen!

Ursan syyskauden 2026 kurssit järjestetään pääasiassa verkkokursseina, joten niille on helppo osallistua ympäri Suomen. Kursseja voi ostaa myös lahjaksi! Tutustu täällä kurssitarjottimeemme.

07/08/2026

Jäitkö ilman auringonpimennyslaseja?

Ursan verkkokaupasta ja myymälästä ne tosiaan ovat loppu, m***a meille selvisi tänään, että myös Normal myy pimennyslaseja.

Tarkistimme, että Normalin myymät lasit on CE-merkitty, ja niiden läpäisy on EN ISO 12312-2:2015 -standardin mukainen.

Normalinkin laseilla uskaltaa siis katsoa pimennystä! M***a niilläkin pimentyvää Aurinkoa saa katsoa vain pari minuutia kerrallaan, sitten on pidettävä tauko.

Ainakin tarkistetussa Normal-myymälässä laseja oli jäljellä kymmeniä, ja kukapa tietää varastotilanteesta.

Katsellaan pimennystä turvallisesti! ❤

07/08/2026

Keskiviikkona Ursa-Studiossa juteltiin auringonpimennyksistä. Vieraana oli pimennyksen perässä nytkin Espanjaan matkaava Lauri Kangas.

Mitä pimennyksissä tapahtuu, ja millainen on pimennys 12.8., Espanjassa ja Suomessa? Miksi jotkut haluavat nähdä täydellisen pimennyksen aina uudelleen?

Ursa-Studio on Ursan YouTube-kanavalla katsottava suora lähetys, jo...

07/08/2026

Aurinko tosiaan pimenee Suomessa osittain ensi viikon keskiviikkoiltana 12.8.

Ursa ja muut tähtiyhdistykset ympäri maata järjestävät pimennyksen seurantatapahtumia sään salliessa.

Tiedossa olevia tapahtumia on kerätty omalle sivulleen. Linkki siihen löytyy kommenteista!

Oheisessa kuvassa seurataan itse asiassa Merkuriuksen ylikulkua Kaivopuistossa vuonna 2016. Ylikulku oli edelleen käynnissä Auringon laskiessa, ja siksi tapahtumaa seurattiinkin Kaivarissa tähtitorin edustan vallituksilla. Sama tilanne tulee olemaan tämän pimennyksen kanssa: Aurinko on niin matalalla, että ainakaan koko tapahtumaa ei voi seurata tornista. Vallituksilla tullaan olemaan myös keskiviikkona, sään salliessa.

07/08/2026

Tämän syksyn kurssitarjotin on julkaistu!

Ursan syksyn kurssit järjestetään pääasiassa verkkokursseina, m***a mukana on myös muutama lähikurssi. Tähtivalokuvausta aloittelijoille -kurssi järjestetään taas muutaman vuoden tauon jälkeen, ja Johdatus Maan planetaarisuuteen on samaten taas kurssiohjelmassa.

Lisäksi järjestämme monia vakikurssejamme, kuten tähtitaivaan peruskursseja verkko- ja lähikursseina, kosmologiakurssin sekä maailmankaikkeuskurssin.

Tervetuloa oppimaan lisää tähtitaivaasta ja avaruudesta! Ilmoittautuminen kursseille alkaa Ursan verkkokaupassa ensi tiistaina 11.8.2026 klo 11.00.

MUOKKAUS 10.8. klo 11: Ilmoittautuminen alkaakin vasta klo 11.00, ei klo 10, kuten tässä luki aiemmin.

Ursan syyskauden 2026 kurssit järjestetään pääasiassa verkkokursseina, joten niille on helppo osallistua ympäri Suomen. Kursseja voi ostaa myös lahjaksi! Tutustu täällä kurssitarjottimeemme.

06/08/2026

Elämää näyttää syntyneen maapallolle hyvin pian sen jäähdyttyä asuttavan lämpöiseksi.

"Varhaisimmat fossiloituneet merkit elävistä organismeista on ajoitettu 3,7 miljardin vuoden päähän ja epäsuoria merkkejä elämästä on raportoitu peräti 4,1 miljardia vuotta vanhoista zirkonikristalleista", Mikko Tuomi kirjoittaa.

"M***a elämä on sitäkin varhaisempaa perua. Molekyylikellot vahvistavat elämän yhteisen esivanhemman eläneen osana varsin monipuolista mikrobiyhteisöä jo 4,2 miljardia vuotta sitten, mikä tarkoittaa ensimmäisten elävien organismien syntyneet ehkä jo miljoonia vuosia sitä ennen."

Yksi syy elämän nopeaan syntyyn voi olla siinä, että sen tarvitsemat materiaalit ovat olleet saatavilla huomattavasti aiemmin arveltua laajemmin. Yksi näistä materiaaleista saattoi olla erytruloosi-niminen sokeri.

Aurinkokunnan asteroideilta ja komeetoilta on löydetty mm. aminohappoja, amiineja, karboksyylihappoja, aldehydejä, aromaattisia hiilivetyjä ja muita yksinkertaisempia yhdisteitä sekä sokereita. Näiltä kappaleilta löydetyt näytteet kuitenkin kertovat vain aurinkokunnassa saatavilla olevista aineista. Mitä voimme sanoa elämän edellytyksistä muualla avaruudessa?

"Vuosikymmenten yritysten jälkeen ensimmäinen sokerihavainto [aurinkokunnan ulkopuolelta] koskee erytruloosia, neljän hiiliatomin muodostamaa sokerimolekyyliä, jota esiintyy luontaisesti makeuttamassa esimerkiksi meloneita ja vadelmia. Se muodostuu herkästi tähtienvälisessä avaruudessa pölyhiukkasten pinnoilla luonnollisissa yksinkertaisempien hiilivetyjen reaktioissa", Tuomi kirjoittaa.

"Havaittu erytruloosin pitoisuus kertoo sitä esiintyvän avaruudessa valtaisia määriä. Esimerkiksi Maan pinnalle olisi satanut erytruloosia pölyn ja pienten asteroidien mukana peräti puolesta miljoonasta 50 miljoonaan tonnia planeettamme varhaisina vuosimiljoonina. Luonto on siten tuonut lähes varmuudella makean orgaanisen aineksen varantoja myös ensimmäisten elävien organismien käytettäväksi."

"Erytruloosin löytö kertoo, että kaikki elämälle oleelliset rakennuspalikat muodostuvat jo tähtienvälisessä avaruudessa herkästi, ja ovat siten saatavilla kaikkien elinkelpoisten planeettojen pinnoilla. [...] Jos elämän synnyn kriittiset raaka-aineet ovat kaikkialla tarjolla runsaina, ja elämää syntyy käytännössä heti, kun olosuhteet vain ovat sille sopivat, voimme pitää ajatuksia elämän universaalista luonteesta yhä todennäköisempinä."

06/08/2026

Perseidien tähdenlentoja näkyy taas!

Perseidien tähdenlentoparvi on usein yksi vuoden näyttävimmistä ja ainoa suuri parvi, joka osuu Suomessa lämpimään vuodenaikaan. Tänä vuonna Kuu ei haittaa tähdenlentojen näkymistä. Parasta havaintoaikaa ovat yöt 10.–14.8. ja aivan erityisesti torstain aamuyö 13.8.

Parven tähdenlentoja eli meteoreja voidaan nähdä yötaivaalla harvakseltaan 17.7. alkaen ja aina 24.8. saakka, m***a valtaosa tähdenlennoista nähdään 10.–14.8. Kaikkein runsaimmin perseidejä näkyy torstaina aamuyöllä 13.8., jolloin tunnin aikana voi nähdä parhaimmillaan jopa 60 parveen kuuluvaa tähdenlentoa. Koko edeltävä viikko ja seuraavat yöt sopivat kuitenkin hyvin tähdenlentojen katsomiseen.

Kuu on Auringon suunnalla, eikä siksi häiritse loisteellaan himmeimpienkään tähdenlentojen näkymistä. Koska pohjoisen yöt ovat edelleen hyvin valoisia, perseidejä näkyy käytännössä vain Oulun eteläpuolella.

Lue lisää Ursan tiedotteesta:
ursa.fi/perseidit2026