Suomalaisuuden Liitto

12/10/2026

Suomalaisuuden Liitto, yhteistyössä Academy of Ideasin kanssa, tuo kansainvälisen Battle of Ideas -keskustelufestivaalin ensimmäistä kertaa Suomeen. Helsingissä järjestettävä tapahtuma pidetään Balderin salissa lauantaina 31.10.2026. Puhujina mm. Frank Furedi, Eric Kaufmann, Claire Fox, Kate Hoey, Jarkko Tontti, Janne Saarikivi, Markku Ruotsila, Timo Soini, Linda Hart, Sallamari Annala, Henrik "Iso H" Rosenberg, Sam Inkinen, Aatos Heikkinen, J-V Gustafsson, Salla Westerstrand, Binga Tupamäki Elias Rosengrén, Milla Veteläinen, Mitro Kutvonen, Toni Haakila Costa, Eldur Smári Kristinsson, Jake Weston – ja sinä! Ohjelma ja lisätiedot www.aatostentaisto.fi / battleofideas.fi
Osta lippusi nyt Liiton verkkokaupasta osoitteesta www.suomalaisuudenliitto.fi/kauppa

01/10/2026

MUISTUTUS!

Suomalaisuuden Liiton syyskokouksen jälkeen, tänään, torstaina 1.10.2026 kello 19.15 alkaen, dosentti Lasse Laaksosen esitelmä!

Esitelmätilaisuus on kaikille avoin.

Ostrobotnia, Snellman-kabinetti. Tervetuloa!

25/09/2026

Matthew Goodwinin Kansakunnan itsemurha on ilmestynyt suomeksi

TIEDOTE 25.9.2026 – JULKAISUVAPAA HETI

Brittiläisen politiikan tutkijan Matthew Goodwinin tänä vuonna englanniksi ilmestynyt teos Kansakunnan itsemurha tarkastelee Britannian nopeaa väestöllistä ja yhteiskunnallista muutosta, maahanmuuttoa sekä poliittisen eliitin ja kansalaisten välistä kasvavaa kuilua. The Sunday Timesin bestseller-listan kärkeen pian ilmestymisensä jälkeen noussut ja paljon keskustelua herättänyt kirja on nyt ilmestynyt suomeksi.

Mitä tapahtuu, kun poliittiset päättäjät menettävät uskon kansakuntaansa ja luopuvat oman kansansa edun ajamisesta? Mitä seuraa, kun he menettävät maansa rajojen hallinnan, sallivat hallitsemattoman massamaahanmuuton ja ummistavat silmänsä nopealle ja peruuttamattomalle väestönmuutokselle? Entä mikä on kansakunnan kohtalo, jos kansalaisten huolia näistä asioista ei kuunnella, muutosta vastustavat ihmiset pyritään vaientamaan ja samaa politiikkaa jatketaan ilman kansan hyväksyntää?

Kansakunnan itsemurha on brittiläisen politiikan tutkijan Matthew Goodwinin (s. 1981) laajaan aineistoon ja väestöennusteisiin perustuva analyysi nyky-Britanniasta. Kirja tarjoaa ikkunan ja näkökulman ajankohtaiseen keskusteluun murroskautta elävän kansakunnan kohtalosta. Se on myös Goodwinin kannanotto sellaisen politiikan puolesta, jolla Britannian yhteiskunnallinen romahdus voidaan hänen mukaansa vielä välttää.

Kansakunnan itsemurha on Goodwinin ensimmäinen suomennettu teos. Kirja sisältää Suomen Perustan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin alkusanat ja Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajan Tiera Laitisen jälkisanat, jotka vertaavat Britannian esimerkkiä Suomen tilanteeseen. Kirjan on suomentanut Timo Hännikäinen ja julkaissut Suomalaisuuden Liitto.

Kansakunnan itsemurha on nyt saatavilla Suomalaisuuden Liiton verkkokaupasta hintaan 15,90 € (+ postikulut). Kirjaa on saatavilla myös muista kirjakaupoista.

Tilaukset: www.suomalaisuudenliitto.fi/kauppa

Kirjanjulkistus: Helsingissä ti 27.10.2026. Paikalla Helsingissä tuolloin on myös Matt Goodwin.

24/09/2026

Matt Goodwinin Kansakunnan itsemurha on ilmestynyt suomeksi. Kirjan voi nyt tilata edullisesti (hinta ainoastaan 15,90 € + postikulut) Suomalaisuuden Liiton verkkokaupasta osoitteesta www.suomalaisuudenliitto.fi/kauppa Kirjaa on saatavilla myös muista kirjakaupoista.

Kansakunnan itsemurha on brittiläisen politiikan tutkijan Matthew Goodwinin laajaan aineistoon ja väestöennusteisiin perustuva analyysi nyky-Britanniasta. Kirja tarjoaa ikkunan ja näkökulman ajankohtaiseen keskusteluun murroskautta elävän kansakunnan kohtalosta. Se on myös Goodwinin kannanotto sellaisen politiikan puolesta, jolla Britannian yhteiskunnallinen romahdus voidaan hänen mukaansa vielä välttää.

23/09/2026

Syyskuun 23. päivällä on kalevalainen naisennimi Mielikki. Se on ollut suomalaisessa almanakassa jo vuodesta 1908 lähtien, joskin vuoteen 1928 asti sen päivä oli 16.9. Vuonna 1908 nimipäiväkalenteriin otettiin kaikkiaan 17 nimeä kansalliseepoksestamme Kalevalasta.

Kalevalassa Mielikki on metsän kuninkaan Tapion vaimo, ”metsän emäntä, metsän armas antimuori”, jonka suosio paransi metsästäjien pyyntionnea.

Minja ja Miisa tulivat almanakkaan vuoden 2010 nimipäiväuudistuksessa. Näiden uudempien nimien tausta on kuitenkin toinen.

Mielikki-nimeä kantaa nykyään ensimmäisenä tai jälkimmäisenä etunimenään 326 suomalaisnaista. Ensimmäisenä etunimenä se on vain 12 naisella. Minja-nimen kantajia on 2 152 ja Miisa-nimen 1 816.

Onnittelut nimipäiväsankareille!

Esittelemme tänä vuonna suomalaisen nimipäiväkalenterin Kalevalasta saadut etunimet aina niiden kalenteripäivillä. Kaikkiaan tällaisia nimiä on kalenterissa 36.

Sitaatti "Mielikki, metsän emäntä..." löytyy Kalevalan runosta 14.
Kuvassa Pekka Halosen maalaus Oijustie (1892).

16/09/2026

Sam Inkisen artikkeli "Suurmies J. V. Snellman (1806–1881) – milloin ajattelija-lehtimies-senaattorista tuli Suomen ”kansallisfilosofi”? (osa 1/2) on julkaistu Suomen Mielessä! Tuhti tietopaketti "kansallisfilosofistamme".

SAATTEEKSI: Tämä verkkokirjoitus julkaistaan käytännöllisyyden vuoksi kahdessa osassa.

11/09/2026

Aatosten taisto 31.10.2026 Balderin salissa Helsingissä. Liput www.suomalaisuudenliitto.fi/kauppa - lopullinen ja puhujajulkistuksia tulossa!

03/09/2026

Puhetta suomalaisuudesta puheohjelman uusi jakso julkaistu Liiton YouTube-kanavalla. Tällä kerralla Antti Ahosen kanssa savolaisuudesta ja kotiseuturakkaudesta on keskustelemassa Keskustan kansanedustajana ja ministerinä toiminut pitkän linjan poliitikko ja savolainen Seppo Kääriäinen.

22/08/2026

Uusi Suomen Mieli -haastattelu julkaistu! Toimittaja Maria Asunnan haastattelussa kielitieteilijä ja tietokirjailija Tapio Mäkeläinen. Haastattelu on tehty tässä kuussa Kaakkois-Virossa, Setomaalla.

Toimittaja Maria Asunnan haastateltavana kielitieteilijä, tietokirj...

21/08/2026

KANNANOTTO 21.8.2026 — JULKAISUVAPAA HETI

RKP haluaa mykistää suomenkieliset
– suomenkielisten edustus kieliasiain neuvottelukunnassa uhattuna

MTV:n uutisten (21.8.2026) mukaan RKP ei halua suomenkielisiä edustavaa kansalaisjärjestöä kieliasiain neuvottelukuntaan.

Suomalaisuuden Liitto totesi viime vuonna kieliasian neuvottelukunnan asetusluonnoksessa merkittäviä puutteita. Liitto totesi harhaanjohtavaksi luonnehtia neuvottelukuntaa asiantuntijaelimeksi, koska elimen jäseninä tai varajäseninä on ollut edunvalvontatahoja, kuten järjestötoimijoita, joilla on oma kielipoliittinen agenda. Liitto esitti, että mikäli edunvalvontajärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen halutaan turvata, on neuvottelukunnan määritelmä täsmennettävä vastaamaan sen luonnetta.

Liiton mielestä kaikilla kieliryhmillä tulee olla tasapuolinen kansalaisjärjestöedustus. Suomenkielisillä on oltava oikeus saada neuvottelukuntaan suomenkielisten oikeuksia ja etuja ja oman kielensä asemaa puolustava edustus. Neuvottelukunnassa on oltava järjestö, joka ajaa suomenkielisten oikeuksia ja etuja. Suomalaisuuden Liitto on tehnyt tätä sääntömääräistä työtään vuodesta 1906 lähtien.

Ilman edustusta suomenkielisillä ei ole mahdollisuutta tuoda esille omaa näkökulmaansa keskustelussa, joka koskee kieltämme kansalliskielenä ja suomenkielisiä kielellisenä enemmistönä. Tällainen edunvalvontamahdollisuus on sen sijaan ruotsinkielisillä, viittomakielisillä ja saamelaisilla. Suomenkielisten kansalaisjärjestöedustusta ei voi korvata viranomaistyöllä, kuten nimeämällä valtion virasto ja tutkimuslaitos, kuten KOTUS, suomenkielisten edunvalvojaksi.

Ruotsinkielisiä neuvottelukunnassa edustaa Folktinget, jonka asema ja myöskin rahoitus perustuvat lakiin. Tämän puolittain valtiollisen järjestön tehtävä on ruotsin kielen aseman edistäminen ja ruotsinkielisten etujen valvominen. Suomenkielisillä ei ole vastaavaa edunvalvojaa. Tämä suomenkielisiä koskeva puute ei tietenkään voi perustella suomenkielisten järjestön jättämistä pois kieliasiain neuvottelukunnasta.

Liitto vaatii hallitusta nimittämään suomenkielisten näkökulmia ja tarpeita jo vuodesta 1906 sääntöjensä mukaisesti ajaneen Suomalaisuuden Liiton kieliasiain neuvottelukunnan pysyväksi jäseneksi.

***