Työsuojelurahasto

09/10/2026

Miten tunnekuormitus ja eriytyvät tunteiden käsittelytavat heijastuvat työkykyyn? Mistä eettinen stressi ja ympäristöahdistus johtuvat ja miten ne ilmenevät työelämässä? Miten näihin voidaan puuttua?

Tunnekuormituksen, eettisen stressin ja ympäristöahdistuksen kaltaiset ilmiöt koskettavat yhä useampaa työyhteisöä. Näistä aiheista puhuttiin Työsuojelurahaston järjestämässä Tutkimus tutuksi -tapaamisessa perjantaina 9.10.2026 klo 8.30–10.30.

Tutkimusprofessori Väänänen Ari ja yliopistonlehtori Antero Olakivi kertoivat Työterveyslaitos Erottavat emootiot: sukupolven ja -puolen rooli työelämän ja työkyvyn emotionaalisessa kokemisessa ja hallinnassa -tutkimushankkeen keskeistä tuloksista. Esityksessä he nostivat esiin erityisesti vuorovaikutukseen liittyvän tunnekuormituksen työssä sekä, miten työelämän tunnekoodeja koetaan ja hallitaan eri tavoin työkyvyn näkökulmasta.

Dosentti Pia Houni ja Third Rockin kehitysjohtaja Sari Kuvaja esittelivät yhdessä kirjoittamaansa tietokirjaa eettisestä stressistä ja ympäristöahdistuksesta työelämässä Esityksessään he tarkastelivat, mistä nämä ilmiöt kumpuavat ja miten ne näkyvät työn arjessa sekä sitä, millaisiin ratkaisuihin yksilöt ja työyhteisöt päätyvät kantaessaan eettistä vastuutaan työyhteisöstään ja ympäristöstään.

Esitysten jälkeen eetikko Anna Savonen kommentoi kuultuja puheenvuoroja.

Tilaisuus päättyi paneelikeskusteluun, johon osallistuivat kaikki edellä mainitut henkilöt. Paneelikeskustelun veti Työsuojelurahaston tutkimusasiantuntija Anne-Marie Kurka.

Lämmin kiitos esiintyjille erinomaisista puheenvuoroista ja yleisölle aktiivisuudesta!

Tilaisuuden tiedote on julkaistu Työsuojelurahaston nettisivuilla. Linkki tiedotteeseen löytyy kommenteista.

05/10/2026

Työpaikoilla työskentelee nyt yhtä aikaa useita sukupolvia, joilla on erilaiset odotukset, elämäntilanteet ja vahvuudet. Turun kaupunki - Åbo stad - City of Turku eri-ikäisten työntekijöiden osaaminen nähdään voimavarana.

Turun kaupungilla työskentelee noin 6 500 ihmistä erilaisissa elämänvaiheissa. Työuran alku, ruuhkavuodet ja eläkeiän lähestyminen tuovat mukanaan erilaisia tarpeita, joita pyritään tukemaan työurajohtamisen avulla.

– Pyrimme katsomaan ihmisiä yksilöinä emmekä jonkin ikäryhmän edustajina. Usein ennakkoluulot vaikuttavat enemmän kuin ikä itse, henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen sanoo.

Työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet huomioidaan esimerkiksi työaikajoustoilla. Mahdollisuus etätyöhön, liukuvaan työaikaan tai työajan lyhentämiseen helpottaa sekä lapsiperheiden että ikääntyvistä läheisistään huolehtivien arkea.

– Jos työntekijä tarvitsee esimerkiksi osittaista hoitovapaata tai haluaa lyhentää työaikaansa ikääntyvän vanhemman hoitamisen vuoksi, pyrimme järjestämään sen mahdollisuuksien mukaan.

Lue koko haastattelu Telma-lehdestä:

Työpaikoilla työskentelee nyt yhtä aikaa useita sukupolvia, joilla on erilaiset odotukset, elämäntilanteet ja vahvuudet. Turun kaupungilla eri-ikäisten

28/09/2026

Väitöstutkimus osoitti, että ergonomian järjestelmällinen, dataan perustuva integrointi tuotantoon voi parantaa samanaikaisesti sekä tuottavuutta että työhyvinvointia. Tuloksia voidaan soveltaa työpisteiden, -menetelmien ja -prosessien kehittämisessä.

”Työmenetelmien järjestelmällinen ja monipuoliseen dataan perustuva kehittäminen vähentää työkuormitusta sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja sekä parantaa tuottavuutta ja yrityksen taloudellista tulosta”, Teemu Suokko sanoo.

Hän selvitti väitöskirjassaan, miten suomalaiset valmistavan teollisuuden yritykset ymmärtävät ja toteuttavat ergonomiaa ja miten fyysisen kuormituksen mittausdataa hyödynnetään organisaation eri tasoilla. Lisäksi tutkimuksessa seurattiin kahdessa yksikössä ergonomisten kehittämistoimien vaikutusta tuottavuuteen, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja taloudelliseen tulokseen.

Lue Teemu Suokon haastattelu Tiedon sillasta. Linkki artikkeliin löytyy kommenteista.

25/09/2026

Työsuojelurahaston tukemassa University of Jyväskylä - Jyväskylän yliopisto tutkimuksessa tarkasteltiin urashokkeja eli yllättäviä tapahtumia, jotka saavat työntekijän arvioimaan työuransa suuntaa uudelleen. Hanke tuotti ensimmäistä kertaa laajaa tutkimustietoa urashokeista suomalaisella sote-alalla.

Tulokset osoittivat, että urashokkeja on kokenut jopa kaksi kolmesta sote-alalla ja ne voivat heikentää työhyvinvointia sekä alalle kiinnittymistä erityisesti silloin, kun ne koetaan kielteisiksi, ennakoimattomiksi ja vaikeasti hallittaviksi. Työyhteisön tuki, avoin vuorovaikutus ja urashokkien käsittelyyn kehitetty urakeskustelumalli auttoivat vähentämään kielteisiä vaikutuksia. Tulokset tarjoavat työpaikoille konkreettisia keinoja tukea työhyvinvointia, henkilöstön pysyvyyttä ja kestäviä työuria.

Hankkeessa kehitetty kolmikantainen urakeskustelumalli tarjoaa työpaikoille konkreettisen välineen urashokkien käsittelyyn.

Lue lisää tutkimuksesta

Hankkeessa tutkitaan sote-alan työntekijöiden työuriin liittyviä urashokkeja moniulotteisena ilmiönä. Päätavoitteena on tutkia urashokkien roolia organisaatioihin ja työuriin kiinnittymisessä sekä…

24/09/2026

Työsuojelurahaston stipendien rahoitushaku on avattu. Hakuaika päättyy 15.10.2026 klo 15.

Haettavana on 1) tietokirjastipendi tutkimustietoon perustuvaan työelämäaiheisen tietokirjan kirjoitustyöhön, 2) väitöskirjastipendi väitöstyön viimeiselle 6–12 kuukaudelle työn saattamiseksi esitarkastukseen, 3) post doc -stipendi 6-12 kk kokopäiväiseen yhtäjaksoiseen itsenäiseen tutkimustyöhön ja 4) tutkijavierailustipendi korkeintaan 12 kuukauden tutkijavierailuun ulkomailla.

Huomioithan, että matkastipendeissä on jatkuva hakuaika.

Ennen hakemuksen käynnistämistä tutustu rahoitusmuotoihin ja hakuohjeisiin. Käynnistä hakemus rahaston hakujärjestelmässä, https://oma.tsr.fi.

Hakemuksen tekemiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Hakemusta ei voi täydentää lähettämisen jälkeen.

Tämä stipendihaku päättyy 15.10.2026 klo 15. Älä jätä hakemuksen viimeistelyä viime tunneille. Vaillinaisia hakemuksia ei voi lähettää.

https://www.tsr.fi/tietoa-meista/uutiset/stipendihaku-on-avattu-paattyy-15-10-2026-klo-15/

Työsuojelurahaston stipendien rahoitushaku on avattu. Haettavana on 1) tietokirjastipendi tutkimustietoon perustuvaan työelämäaiheisen tietokirjan kirjoitustyöhön, 2) väitöskirjastipendi väitöstyön…

17/09/2026

Työsuojelurahasto vastaanotti yhteensä 91 tutkimus- ja viestintähakemusta 16.9.2026 päättyneellä hakukierroksella. Haettu summa on yhteensä noin 9,9 miljoonaa euroa.

Rahoitushakemuksia käsitellään useassa kokouksessa syksyn aikana. Työsuojelurahasto ilmoittaa hakijoille tiedon rahoituspäätöksestä viimeistään jouluun 2026 mennessä.

Lue lisää.

Työsuojelurahasto vastaanotti yhteensä 91 tutkimus- ja viestintähakemusta 16.9.2026 päättyneellä hakukierroksella. Haettu summa on yhteensä noin 9,9 miljoonaa euroa.

16/09/2026

Luovat tavat kehittää työyhteisöä sopivat myös teolliseen ympäristöön. Toyota Material Handling löysi kehittämishankkeessaan paremman vuorovaikutuksen ja paransi yhteistä ymmärrystä yrityksen tavoitteista.

Tiedon sillan haastattelussa Toyota Material Handling Finlandin jälkimarkkinointijohtaja Jaana Kuivalainen ja ulkopuolisena asiantuntija toiminut Content Union Oy:n Marjuska Kaukomies kertovat Luova veto -hankkeesta ja iloitsevat hankkeen tuloksista: luovat menetelmät ja vuorovaikutuksen lisääminen näkyvät kohentuneena työhyvinvointina ja parempana taloudellisena tuloksena.

Yksi hankkeen oivalluksista liittyi vuorovaikutukseen ja sisäisten prosessien hahmottamiseen. Siksi työpajoissa tartuttiin kynään ja paperiin.

– Vuorovaikutuskartan piirtäminen käsin oli silmät avaava kokemus. Kun kartalle piirrettiin nuolia asiakaspalvelukeskuksen, kenttähuollon ja eri roolien välille, kokonaisuus konkretisoitui aivan uudella tavalla, Kuivalainen kertoo.

Tämän seurauksena roolitusta ja työnjakoa on lähdetty uudistamaan siten, että työntekijät pääsevät itse vaikuttamaan työnsä suunnitteluun. Se lisää selkeästi työtyytyväisyyttä.

Lue artikkeli Tiedon sillasta. Linkki artikkeliin löytyy kommenteista.

15/09/2026

Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta yrityksen viivan alla. Miten monimuotoisuus muutetaan arjen voimavaraksi ja miksi johdon sitoutuminen ratkaisee? Aihetta on käsitelty Telma-lehdessä 3/2026.

Monimuotoisuudesta puhutaan usein vähemmistöjen tai erilaisten taustojen kirjona. Todellisuudessa jokainen työyhteisö on monimuotoinen.

– Kaikki me ihmiset olemme erilaisia tavalla tai toisella. Kysymys on siitä, tunnistammeko syrjinnän ja osaammeko luoda aidosti yhdenvertaiset osallistumisen edellytykset kaikille, sanoo toimitusjohtaja Jonna Louvrier Includia Leadershipistä.

Sosiaalisen vastuun päällikkö Greta Andersson työskentelee YIT:llä ihmisoikeuskysymysten parissa. Hänen mukaansa on virhe päätellä, ettei ongelmia ole, jos niistä ei ole ilmoitettu.

– Oikea kysymys on, millaisia ongelmia meillä on, eikä se, onko meillä ongelmia, Andersson painottaa.

Yritykset saattavat pelätä, että epäkohtien tunnistaminen vahingoittaa mainetta, m***a rehellinen arvio sosiaalisen vastuun tilasta kannattaa.

– Hyvä organisaatio ei peittele puutteitaan, vaan tunnistaa ja korjaa ne. Läpinäkyvyys lisää luottamusta paljon enemmän kuin ongelmien kieltäminen, Andersson toteaa.

Lue Telma-lehden artikkelista asiantuntijoiden oivallukset inklusiivisesta johtamisesta, eri sukupolvien yhteistyöstä ja reilusta työelämästä.

Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta

14/09/2026

Millaista on työskennellä Roihupellon metrovarikolla? Vastauksen saat, kun luet Roihupellon metrovarikolla työskentelevän koneistajan Eetu Salokarin haastattelun Telma-lehdestä.

Lue artikkeli Roihupellon metrovarikolla varaosat pitää sorvata itse, koska kaupasta niitä ei saa – Eetu Salokari pitää pääkaupungin junat liikkeessä

On aamuruuhkan aika, m***a tämä metrojuna on tyhjä. Lähtöaika Roihupellon varikkoraiteelta on sitten, kun pieni tekninen ongelma on korjattu. Koneistaja

11/09/2026

Lapsuus 4 000 asukkaan Sulkavalla, opiskeluvuodet 3 000 000 asukkaan Houstonissa ja työura New Yorkissa, jonka metropolialueella asuu lähes 20 000 000 ihmistä. Lasse Savola on opettanut matematiikkaa Manhattanilla jo melkein 30 vuoden ajan.

Telma-lehden haastattelussa Lasse Savola kertoo viisi asiaa, jotka hän on oppinut työskennellessäni New Yorkissa:

1. Kaupungilla on rytminsä. Kun sen löytää ja siihen mukautuu, elämä helpottuu.

2. Newyorkilaiset ovat auttavaisia, kun apua tarvitaan, m***a he eivät aina ole amerikkalaisittain miellyttäviä. Kiireisillä ihmisillä ei välttämättä ole aikaa kohteliaisuuksiin.

3. New Yorkissa on helppo ystävystyä, koska ihmiset ovat avoimia. Manhattanilla asuminen on hieman sellaista nuoruuden jatkoaikaa.

4. Täällä yritetään huolehtia hyvin työntekijöistä. On esimerkiksi monenlaisia keskustelu- ja tukiryhmiä, joihin voi osallistua matalalla kynnyksellä. Terapiaa voi saada nopeasti, jos on tarvetta.

5. Live and let live. On tärkeää tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa.

Lue Lasse Savolan haastattelu Telma-lehdestä.

Lapsuus 4 000 asukkaan Sulkavalla, opiskeluvuodet 3 000 000 asukkaan Houstonissa ja työura New Yorkissa, jonka metropolialueella asuu lähes 20 000 000