Työsuojelurahasto

24/08/2026

Sosiaaliset normit ovat työyhteisön kirjoittamattomia sääntöjä, jotka ohjaavat ihmisten käytöstä yllättävän paljon. Harva normi on kuitenkaan kiveen hakattu. Murrostilanteissa uusia normeja voi syntyä nopeastikin.

Sosiaaliset normit voivat tutkitusti ohjata työntekijöiden käyttäytymistä voimakkaammin kuin viralliset ohjeistukset, arvot tai strategiat.

Normien voima kävi ilmi Tampere University kaksivuotisesta tutkimushankkeesta, jossa tarkasteltiin julkisen sektorin työntekijöiden kokemuksia omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

– Jokaisella työyhteisöllä on omat norminsa. Ne ilmenevät tavallisesti siinä, minkälaisia velvollisuuksia ja oikeuksia työntekijät kokevat työpaikallaan olevan. Sosiaaliset normit ovat sanaton sopimus siitä, millainen käyttäytyminen on hyväksyttävää, tutkimushanketta johtanut hallintotieteiden professori Jari Stenvall kertoo.

Kaikki huomaavat, jos normeja rikotaan. Monilla työpaikoilla on esimerkiksi selvää, että rakentava ja kehittävä palaute annetaan aina kahden kesken, kun taas onnistumisista kehutaan julkisesti koko tiimin kuullen. Ihmiset noudattavat normeja, koska he uskovat muidenkin tekevän niin. Normien noudattaminen tuo hyväksyntää ja niiden rikkominen aiheuttaa paheksuntaa.

Lue koko artikkeli Työsuojelurahaston Tiedon silta -verkkolehdestä. Linkki artikkeliin löytyy kommenteista.

20/08/2026

Miten tunnekuormitus ja eriytyvät tunteiden käsittelytavat heijastuvat työkykyyn? Mistä eettinen stressi ja ympäristöahdistus johtuvat ja miten ne ilmenevät työelämässä? Miten näihin voidaan puuttua? Tunnekuormituksen, eettisen stressin ja ympäristöahdistuksen kaltaiset ilmiöt koskettavat yhä useampaa työyhteisöä. Näihin ajankohtaisiin aiheisiin pureudutaan Työsuojelurahaston järjestämässä Tutkimus tutuksi -tapaamisessa perjantaina 9.10.2026 klo 8.30–10.30 Musiikkitalossa.

Tutkimus tutuksi -tapaamisessa esitellään kaksi Työsuojelurahaston tukemaa hanketta. Tutkimusprofessori Väänänen Ari ja yliopistonlehtori Antero Olakivi kertovat Työterveyslaitos Erottavat emootiot: sukupolven ja -puolen rooli työelämän ja työkyvyn emotionaalisessa kokemisessa ja hallinnassa -tutkimushankkeen keskeistä tuloksista. Esityksessä he nostavat esiin erityisesti vuorovaikutukseen liittyvän tunnekuormituksen työssä sekä, miten työelämän tunnekoodeja koetaan ja hallitaan eri tavoin työkyvyn näkökulmasta.

Pia Houni ja Sari Kuvaja esittelevät yhdessä kirjoittamaansa tietokirjaa eettisestä stressistä ja ympäristöahdistuksesta työelämässä Esityksessään he tarkastelevat, mistä nämä ilmiöt kumpuavat ja miten ne näkyvät työn arjessa sekä sitä, millaisiin ratkaisuihin yksilöt ja työyhteisöt päätyvät kantaessaan eettistä vastuutaan työyhteisöstään ja ympäristöstään.

Esitysten jälkeen eetikko Anna Savonen kommentoi kuultuja puheenvuoroja ja osallistuu tilaisuuden lopuksi käytävään paneelikeskusteluun, jossa ovat mukana myös Ari Väänänen, Antero Olaskivi, Pia Houni ja Sari Kuvaja. Paneelikeskustelussa puhujat syventävät teemoja yhdessä yleisön kanssa – kysymyksille, kommenteille ja pohdinnoille on tilaa. Tilaisuuden juontaa Työsuojelurahaston tutkimusasiantuntija Anne-Marie Kurka.

Aika: perjantai 9.10.2026 klo 8.30–10.30
– Aamupala klo 8.30–9.00
– Ohjelma alkaa klo 9.00

Paikka: Musiikkitalon Terassilämpiö, 2. krs
Mannerheimintie 13A, Helsinki

Tilaisuus kuvataan. Suoraa verkkolähetystä ei ole, m***a editoitu ja tekstitetty tallenne julkaistaan myöhemmin Työsuojelurahaston YouTube-kanavassa ja verkkosivuilla.

Ilmoittautuminen:
Ilmoittaudu viimeistään 25.9.2026 osoitteessa https://lnkd.in/dFgua46F

Ilmoittautumislinkki löytyy myös kommenteista.

Paikkoja on turvallisuussyistä rajoitetusti (enintään 70 osallistujaa), joten ilmoittaudu ajoissa.

14/08/2026

Työsuojelurahaston tukemassa Jot Works Oy:n hankkeessa kehitettiin valmistavan teollisuuden yritykselle monikielinen ja visuaalinen turvallisuusperehdytyksen toimintamalli.

Hankkeen lähtökohtana olivat kasvavat asiakas- ja standardivaatimukset sekä monikulttuurisen työympäristön perehdyttämistarpeet. Tavoitteena oli kehittää käytännönläheinen, helposti ymmärrettävä ja visuaalinen turvallisuusmalli tuotannon arkeen. Hankkeessa ulkopuolisena asiantuntija toimi We Make It Rock Oy.

Hankkeessa hyödynnettiin yhteiskehittämistä, työpajoja, henkilöstön osallistamista, käytännön turvallisuushavaintojen analysointia sekä visuaalista perehdyttämistä. Kehittämistoimenpiteisiin sisältyi monikielisten materiaalien tuottaminen, työpistekohtaisten turvallisuusohjeiden laatiminen, nostotyöohjeistukset sekä turvallisuuskulttuuria tukevien toimintamallien kehittäminen.

Hanke tuotti uudenlaisen monikielisen ja visuaalisen perehdytysmallin valmistavan teollisuuden käyttöön. Malli yhdistää turvallisuuden, laadun, standardivaatimukset ja käytännön työtilanteet helposti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa teollisuusyrityksissä, erityisesti työympäristöissä, joissa perehdyttämisen selkeys, turvallisuus ja monikulttuurisuus korostuvat.

Hankkeessa luodaan monikielinen työturvallisuuden kehittämismalli valmistavan teollisuuden yrityksille. Malli yhdistää lainsäädännön ja asiakkaiden vaatimukset käytännönläheiseksi…

13/08/2026

Voimakkaasti kasvavassa yrityksessä prosessit voivat alkaa yskiä ja kommunikaatio kangerrella. Kun HSL Groupissa pureuduttiin tiedonkulkuun ja ergonomiaan, työn mielekkyys ja yhteishenki paranivat.

– Jos jutut kiertävät viikkokaupalla pitkin yritystä, viesti muuttuu matkalla ja kehitys ei etene. Hyvien tekojen on alettava ja jatkuttava ripeästi, jotta porukka ei turhaudu. Nyt meillä puhutaan kaikista asioista avoimesti, pohtii toimitusjohtaja Mika Pentikäinen jatkuvan parantamisen mallia.

Järjestelmäväliseiniä ja muita tilaratkaisuja valmistava heinolalainen HSL Group Oy lähti kehittämään toimintaansa Työsuojelurahaston tukemassa kehityshankkeessa. Yhtenä kohteena oli fyysisen rasituksen keventäminen raskaassa lasi- ja muiden seinien asennustyössä.

Käytäntö osoitti nopeasti, että 40 työntekijän yrityksessä suurin kuormitus oli selän sijaan muissa asioissa. Nopean kasvun takia arjen prosessit ja viestintä olivat jääneet jälkeen, ja se synnytti työntekijöille tunteen, ettei heitä kuunnella.

– Huomasimme, että viestinnän haasteet heijastuivat suoraan arkeen. Hankkeen myötä selkein muutos on tapahtunut ilmapiirissä ja tavassa puhua asioista. Enää ongelmia ei pyöritellä puolta vuotta selän takana, vaan ne nostetaan rakentavasti esille heti, Pentikäinen kertoo.

Ulkopuolisiksi kumppaneiksi hankkeeseen valikoitui EGLA Consulting ja sen asiantuntijat Panu Hämäri ja Olli Torvinen.

Lue koko artikkeli Työsuojelurahaston Tiedon silta -verkkolehdestä.
Linkki artikkeliin löytyy kommenteista.

11/08/2026

Työsuojelurahaston tukemassa Mittaviiva Oy tutkimushankkeessa selvitettiin rakennushankkeiden siirtymistä tahtituotantoon sekä muutoksen hyötyjä, haasteita ja käyttöönottoa tukevia käytäntöjä. Tutkimukseen osallistui neljä urakoitsijayritystä. Aineistoa kerättiin havainnoimalla hankkeita sekä analysoimalla työpajojen, ohjausryhmän kokousten ja hankkeiden toiminnan yhteydessä syntynyttä haastattelu- ja dokumenttiaineistoa.

Tutkimuksen mukaan merkittävimmät tahtituotannon hyödyt liittyvät tuotannon parempaan ennakoitavuuteen, läpinäkyvyyteen ja hallittavuuteen. Työvaiheiden eteneminen tuli aiempaa näkyvämmäksi, poikkeamiin pystyttiin reagoimaan aikaisemmin ja hankkeiden kokonaistilanne oli paremmin tiedossa.

Lisäksi tahtituotannon koettiin vahvistavan yhteistyötä sekä parantavan laaduntuottoa, työturvallisuutta ja resurssien käyttöä. Myös hankkeiden läpimenoaikojen havaittiin lyhentyvän. Tutkimuksen mukaan parhaat tulokset saavutettiin hankkeissa, joissa kaikki osapuolet sitoutuivat yhteiseen toimintatapaan.

Tutkimus tarjoaa uutta tietoa erityisesti siitä, millaisia hyötyjä ensimmäistä kertaa tahtituotantoa hyödyntävät hankkeet voivat saavuttaa ja mitä onnistunut käyttöönotto edellyttää. Tulokset kuvaavat myös tahtituotantoon siirtymisen keskeisiä vaiheita ja käytäntöjä.

Lisäksi tutkimus osoitti, että yritysten yhteinen kehittämishanke tukee sekä oman toiminnan kehittämistä että vertaisoppimista.

Lue lisää hankkeesta

Tutkimuksen idea on tukea rakennusalan henkilöstön osaamista ja luoda oppimismalli perinteisestä tuotannosta tahtituotantoon siirtymiselle. Tahtituotannolla tarkoitetaan hankkeiden johtamismenetelmää…

10/08/2026

Kutsu webinaariin 27.8.2026 klo 9.00–9.30.

Työsuojelurahasto uudisti keväällä 2026 strategiansa suuntaamaan rahoitustaan entistä vaikuttavampaan, tutkimusperusteiseen työelämän kehittämiseen. M***a mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Hallituksen puheenjohtaja Miettinen Katja avaa strategian keskeiset linjaukset ja niiden vaikutukset päätöksentekoon.

Toimitusjohtaja Kenneth Johansson kertoo, miten uusi strategia näkyy hakijoiden neuvonnassa ja asioinnissa.

Liity mukaan webinaariin torstaina 27.8.2026 klo 9.

Ilmoittaudu 25.8.2026 mennessä https://lnkd.in/dF42HehM

Webinaari järjestetään Teamsissä. Webinaari nauhoitetaan ja siitä tehdään editoitu ja suomeksi tekstitetty tallenne, joka julkaistaan Työsuojelurahaston nettisivuilla ja YouTubessa.

07/08/2026

Työsuojelurahaston tukeman kehittämishankkeen lähtökohtana oli tarve vahvistaa Alavuden kaupunki muutoskyvykkyyttä, strategian käytännön toteutumista sekä henkilöstön osallisuutta ja yhteistyökykyä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteena oli yhdistää työhyvinvointi, strateginen kyvykkyys ja muutoskyky

Hankkeessa kehitettiin uudenlainen osallistava toimintamalli, jonka avulla vahvistettiin muutoskykyä, strategian toimeenpanoa ja työhyvinvointia. Ohjelmaan osallistui esihenkilöitä, henkilöstöä ja luottamushenkilöitä kaikilta toimialoilta. Kehittämistyön ulkopuolisena asiantuntijana toimi Tamora Oy. Työskentelyssä hyödynnettiin valmennuksia, parviälymenetelmiä ja käytännön kehittämisprojekteja. Hankkeen tuloksena strategiaa saatiin vietyä osaksi arjen toimintaa ja yhteistyö tiivistyi. Kehitetty malli on sovellettavissa erityisesti julkisen sektorin organisaatioihin.

Lue lisää hankkeesta.

Alavuden kaupungin kehittämishankkeessa vahvistetaan henkilöstölähtöistä kehittämisen kulttuuria, strategista johtamista ja strategista tekemistä. Hanke yhdistää työhyvinvoinnin…

23/06/2026

Työsuojelurahaston tukeman St Michel Print Oy:n Välittämisen kulttuuri -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa arvostavaa vuorovaikutusta ja tunnetoimijuutta työyhteisössä. Hanke käynnistettiin tarpeesta vahvistaa yhtiön toimintatapoja kohti avoimempaa, osallistavampaa ja jatkuvaa parantamista korostavaa kulttuuria.

Hanke toteutettiin osallistavina työpajoina, joissa menetelmän ydin oli yhteinen dialogi. Osallistavissa työpajoissa tarkasteltiin mielen hyvinvointiin ja työyhteisön tunneilmapiiriin vaikuttamista, toimintatapoja ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi ja työntekijöiden jaksamista tukevaa kulttuuria.

Hanke toimi kulttuurimuutoksen käynnistäjänä muokaten toimintatapoja arvostukseen ja välittämiseen perustuen sekä lisäten avoimempaa vuoropuhelua ja työhyvinvointia.

Hankkeessa ulkopuolisena asiantuntijana toimi FeminaNova.

Lue lisää hankkeesta.

St Michel Printin hankkeen keskiössä on välittämisen kulttuurin kehittäminen. Tavoitteena on toimintatapojen muokkaaminen välittämisen kulttuuriksi, joka perustuu arvostavaan vuorovaikutukseen…

22/06/2026

Työsuojelurahaston tuella Joensuu - kaupunki idässä toteutti kehittämishankkeen, jossa tarkasteltiin työurapolkuja yhdessä henkilöstön ja esihenkilöiden kanssa. Tuloksena syntyi yhteistä ymmärrystä työuran eri vaiheista, niiden tukemisen tarpeista ja esihenkilötyötä tukevista käytännöistä.

Hanke käynnistettiin tarpeesta ymmärtää aiempaa paremmin työntekijöiden urapolkuja sekä niihin liittyviä kokemuksia, odotuksia ja johtamisen mahdollisuuksia. Tavoitteena oli tehdä työuran eri vaiheet näkyvämmiksi, koota henkilöstön ja esihenkilöiden näkemyksiä sekä luoda pohjaa suunnitelmallisemmalle työurien tukemiselle.

Kehittämistyö toteutettiin osallistavalla otteella, jossa painotettiin vuoropuhelua, kokemustiedon kokoamista ja yhteisen ymmärryksen rakentamista. Näkökulmia kerättiin henkilöstöhaastatteluissa, työpajoissa sekä esihenkilötyöskentelyssä.

Hanke lisäsi ymmärrystä työurien eri vaiheista ja niihin liittyvistä tarpeista sekä vahvisti valmiuksia tukea työuria johtamisen keinoin.

Kehittämishankkeen kohderyhmänä olivat Joensuun kaupungin työntekijät ja esihenkilöt. Ulkopuolisena asiantuntijana toimi Tamora Oy.

Hankkeessa syntyneitä tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa organisaatioissa, joissa halutaan kehittää työurien hallintaa ja edistää työhyvinvointia systemaattisesti.

Lue lisää hankkeesta

Hanke rakentaa Joensuun kaupungille osallistavan, työntekijälähtöisen työuramallin ja vahvistaa esihenkilöiden valmiuksia johtaa monimuotoisia tiimejä. Toteutus yhdistää palvelumuotoilun avulla…

17/06/2026

Työsuojelurahaston tukemassa Matti Hakamäki Oy:n hankkeessa kehitettiin maanrakennusalalle uusi dynaamisen turvallisuusjohtamisen toimintamalli sekä käytännönläheiset digitaaliset toimintatavat verkonvaraisiin työympäristöihin. Tavoitteena oli parantaa työturvallisuutta, vähentää henkistä kuormitusta sekä kehittää reaaliaikaista tiedonkulkua muuttuvilla työmailla. Hankkeeseen osallistui yrityksen johto, työnjohto, koneenkuljettajat sekä ulkopuoliset asiantuntijat.

Hanke käynnistettiin vastauksena maanrakennusalan nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön, jossa työmaat ovat muuttuneet aiempaa monimutkaisemmiksi, verkostomaisemmiksi ja turvallisuuden näkökulmasta haastavammiksi. Työmailla toimii samanaikaisesti useita urakoitsijoita, työvaiheet muuttuvat nopeasti ja maanalaisen infrastruktuurin määrä kasvaa jatkuvasti. Tämä lisää tiedonkulun merkitystä sekä turvallisuuspoikkeamien riskiä. Hankkeessa ulkopuolisina asiantuntijoina toimivat Arvoverkko Oy ja Solenoidi Oy.

Kehitystyö toteutettiin vaiheittain sisältäen työpajat, syvähaastattelut, prosessikuvaukset, pilotoinnin sekä käytännön simuloinnin.

Hankkeen arvioidaan parantaneen merkittävästi tiedonkulkua, tilannekuvan muodostamista ja turvallisuuskulttuuria. Kehitetyn mallin vahvuutena pidetään sen käytännönläheisyyttä ja helppoa käyttöönottoa.

Hankkeessa syntyneet toimintamallit, käsikirja, perehdytyskäytännöt ja kenttäohjeet soveltuvat myös laajemmin rakennus-, infra- ja teollisuusaloille, joissa työskennellään muuttuvissa ja turvallisuuden kannalta vaativissa ympäristöissä.

Lue lisää hankkeesta.

Hankkeessa kehitetään maanrakennusalalle innovatiivinen, osallistava turvallisuusjohtamisen malli, joka perustuu reaaliaikaisen digitaalisen tilannekuvan käytön prosesseihin ja ennakoivaan…