Työsuojelurahasto

17/06/2026

Työsuojelurahaston tukemassa Matti Hakamäki Oy:n hankkeessa kehitettiin maanrakennusalalle uusi dynaamisen turvallisuusjohtamisen toimintamalli sekä käytännönläheiset digitaaliset toimintatavat verkonvaraisiin työympäristöihin. Tavoitteena oli parantaa työturvallisuutta, vähentää henkistä kuormitusta sekä kehittää reaaliaikaista tiedonkulkua muuttuvilla työmailla. Hankkeeseen osallistui yrityksen johto, työnjohto, koneenkuljettajat sekä ulkopuoliset asiantuntijat.

Hanke käynnistettiin vastauksena maanrakennusalan nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön, jossa työmaat ovat muuttuneet aiempaa monimutkaisemmiksi, verkostomaisemmiksi ja turvallisuuden näkökulmasta haastavammiksi. Työmailla toimii samanaikaisesti useita urakoitsijoita, työvaiheet muuttuvat nopeasti ja maanalaisen infrastruktuurin määrä kasvaa jatkuvasti. Tämä lisää tiedonkulun merkitystä sekä turvallisuuspoikkeamien riskiä. Hankkeessa ulkopuolisina asiantuntijoina toimivat Arvoverkko Oy ja Solenoidi Oy.

Kehitystyö toteutettiin vaiheittain sisältäen työpajat, syvähaastattelut, prosessikuvaukset, pilotoinnin sekä käytännön simuloinnin.

Hankkeen arvioidaan parantaneen merkittävästi tiedonkulkua, tilannekuvan muodostamista ja turvallisuuskulttuuria. Kehitetyn mallin vahvuutena pidetään sen käytännönläheisyyttä ja helppoa käyttöönottoa.

Hankkeessa syntyneet toimintamallit, käsikirja, perehdytyskäytännöt ja kenttäohjeet soveltuvat myös laajemmin rakennus-, infra- ja teollisuusaloille, joissa työskennellään muuttuvissa ja turvallisuuden kannalta vaativissa ympäristöissä.

Lue lisää hankkeesta.

Hankkeessa kehitetään maanrakennusalalle innovatiivinen, osallistava turvallisuusjohtamisen malli, joka perustuu reaaliaikaisen digitaalisen tilannekuvan käytön prosesseihin ja ennakoivaan…

15/06/2026

Ensihoitajat kohtaavat työssään väkivaltaa ennakoimattomassa työympäristössä. Työturvallisuutta voidaan parantaa linjaamalla, mitä ensihoitajilta epäselvien työtehtävien hoidossa odotetaan.

Turun ammattikorkeakoulu , Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja ensihoito ja Turun yliopisto - University of Turku selvittivät ensihoitohenkilöstöön kohdistuvaa väkivaltaa ja sitä ennustavia tekijöitä. Kävi ilmi, että väkivaltaa esiintyy 0,7 prosentissa ensihoitotehtävissä. Luku on laajan aliraportoinnin vuoksi todennäköisesti merkittävästi korkeampi.

– Ongelmaa on yritetty ratkoa jo vuosikymmeniä, m***a tieteellistä tietoa ei ole ollut riittävästi, kertoo hankkeen vastuuhenkilö, Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Jani Paulin.

Työsuojelurahaston tukema hanke Ensihoitajien työturvallisuuden edistäminen – ratkaisumalli asiakasväkivallan ehkäisemiseksi hyödynsi poikkeuksellisen laajaa, tieteelliseen tietoon perustuvaa aineistoa moniammatillisesti.

Lue Jani Paulinin koko haastattelu Työsuojelurahaston Tiedon silta -verkkolehdestä. Linkki haastatteluun löytyy kommenteista.

09/06/2026

Työsuojelurahaston kehittämisrahoituksen tuella Toyota Material Handling Finland toteutti Luova-veto -hankkeen. Kehittämishanke käynnistettiin tarpeesta vahvistaa TMH Finlandin huolto- ja jälkimarkkinointiorganisaation yhteistyötä, yhtenäistää toimintamalleja ja tukea jatkuvaa parantamista. Ulkopuolisena asiantuntijana toimi Content Union Oy.

Tavoitteena oli luoda ihmislähtöinen, vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä korostava kehittämismalli organisaation käyttöön.

Hankkeessa pilotoitiin osallistavaa yhteiskehittämistä, jossa yhdistettiin kokemukselliset, keholliset ja visuaaliset menetelmät sekä ennakointityöskentely.

Hankkeen tuloksista käy ilmi, että luovat ja osallistavat menetelmät lisäsivät yhteistä ymmärrystä, paransivat vuorovaikutusta ja auttoivat hahmottamaan toimintaa kokonaisuutena. Tiimien yhteistyö vahvistui, hiljainen tieto nousi esiin ja psykologinen turvallisuus kasvoi.

Lue lisää hankkeesta.

Toyota Material Handling Finland kehittää huolto- ja jälkimarkkinointiorganisaatiotaan vahvistamalla tiimien yhteistyötä, yhtenäistämällä toimintamalleja ja tukemalla jatkuvaa parantamista.

08/06/2026

Tiedon silta kertoo Turun yliopisto - University of Turku Foot@Work -tutkimushankkeesta, jossa kehitettiin omahoitoa edistävän koulutuksellisen intervention. Tavoitteena oli parantaa hoitajien alaraajojen lihasvoimaa, liikkuvuutta ja kestävyyttä sekä vahvistaa osaamista alaraajavaivojen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.

Tulokset osoittavat, että viiden viikon mittainen Foot@Work -interventio vahvisti hoitotyöntekijöiden alaraajaterveyden omahoidon tiedon tasoa.

Hankkeen vastuuhenkilö, professori Minna Stolt kertoo, että hoitajat toivoivat interventiota, jonka voisi yhdistää työviikon kulkuun ja jokapäiväiseen toimintaan.

Foot@Work-interventio rakennettiin viiden viikon pituiseksi kokonaisuudeksi viiden teeman ympärille.

Poimi jutun lopusta on kolme vinkkiä istumatyötä ja seisomatyötä tekeville.

Jutun yhteydessä julkaistulla videolla tutkimusavustaja Jaana Peltonen näyttää kaksi liikettä, joita sekä istuma- että seisomatyötä tekevä voi tehdä alaraajaterveyden edistämiseksi. Katso video ja kokeile liikkeitä!

Linkki haastatteluun ja videoon löytyvät kommenteista.

01/06/2026

Kuumassa työskentely on terveysriski etenkin fyysisesti raskaassa työssä ja riskin odotetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä.
Työterveyslaitos HeatFit-hanke oli ensimmäinen tutkimus, jossa fyysistä kuormitusta ja lämpökuormitusta tarkasteltiin yhdessä ja osoitettiin lämpökuormituksen kumuloituminen. Työsuojelurahaston tukema tutkimus todisti, että työn intensiteetti vaikuttaa elimistön lämpötilaan enemmän kuin ympäristön lämpötila.

”Fyysisesti raskaassa työssä syvälämpötila nousee nopeammin kuin keskiraskaassa työssä. Keskimäärin syvälämpö nousi raskaassa työssä puolessa tunnissa yli turvarajan eli 38 ºC", sanoo HeatFit-hankkeen projektipäällikkö, tutkija Jutta Karkulehto Työterveyslaitokselta Oulusta.

Tulosten perusteella keskiraskaaseen ja raskaaseen kuumatyöhön laadittiin uudet suositukset työ- ja taukoaikojen vuorottelusta. Niissä huomioidaan työskentely-ympäristön lämpötilan lisäksi myös työn intensiteetti.

Uusia suosituksia kuumatyöhön:

- Raskasta työtä voi tehdä yli 30 ºC lämpötilassa enintään 30 minuuttia ilman keskeytystä.
- Raskaassa kuumatyössä palautumiseen tarvitaan vähintään 20 minuutin tauko ja yksi pidempi 45–60 min tauko keskipäivällä.
- Kun raskas kuumatyö jatkuu yhtä kuormittavana, työjaksojen kesto lyhenee ja taukojen kesto pitenee.

Suositukset koskevat yhtäjaksoisesti keskeytymätöntä työtä.

Lue koko artikkeli Tiedon silta -verkkolehdestä. Linkki artikkeliin löytyy kommentista.

26/05/2026

Telma-lehden Näin ennen -palstalla kirjoitetaan, että "sääty-yhteiskunnassa pomojen edessä täytyi nöyristellä. Tottelematon työntekijä sai piiskasta ja huutaminen kuului asiaan. Johtaminen alkoi parantua, kun Suomesta tuli demokratia.

Kun sääty-yhteiskunnasta siirryttiin yleisen äänioikeuden, tasa-arvon ja tehokkuuden aikakaudelle, johtamisenkin täytyi muuttua. Työntekijän oikeus irtisanoutua, lakkoilla ja vaatia oikeuksiaan heijastui väistämättä työelämään. Raittiusliike korosti jokaisen omia valintoja, eikä huonoa käytöstä sopinut enää perustella säätyoikeuksilla.

Ystävällisen ja lempeän kohtelun huomattiin myös toimivan huutamista paremmin. Jos johtaja ymmärsi esiintyä täsmällisesti ja arvokkaasti, kenties rengitkin alkaisivat muistuttaa kelpo isäntäänsä. Hyvä johtaja antoikin 1900-luvun alussa käskynsä ymmärrettävästi, m***a samalla vahti sitä, että määräyksiä myös täsmällisesti noudatettiin.

Hyvästä johtamisesta on siis keskusteltu Suomessa jo toista sataa vuotta. Varhaisimmat varoittavat esimerkit kertoivat sääty-yhteiskunnan arvomaailmaan takertuneista esimiehistä, jotka menettivät malttinsa ja ratkaisivat ongelmat karjumalla. Autoritaarinen johtaminen heijasteli kaipuuta säätyvallan aikaan, jolloin johtaja pystyi alistamaan käskyläiset tahtoonsa."

Lue koko artikkeli Telma-lehdestä.

Sääty-yhteiskunnassa pomojen edessä täytyi nöyristellä. Tottelematon työntekijä sai piiskasta ja huutaminen kuului asiaan. Johtaminen alkoi parantua, kun

21/05/2026

Tiedon silta -verkkolehti haastatteli Työterveyslaitos vanhempaa asiantuntijaa Mervi Halosta, joka kehottaa jokaista organisaatiota varautumaan yllättäviin tilanteisiin, koska nykyiset maailman muutokset eivät väistä ketään.

Onneksi arvaamattomassa ajassa on mahdollista pärjätä, ja parhaiten yllätyksistä selvitään yhdessä. Toinen hyvä uutinen on, ettei häiriöihin varautuminen vaadi massiivisia operaatioita: jopa tunnin työpajalla pääsee hyvin liikkeelle.

Muutoskyvykkyys menestystekijänä -tutkimus selvitti pienten ja keskisuurten yritysten kokemuksia yllättävistä tilanteista. Mervi Halosen johtamaan hankkeeseen osallistui viisi suomalaista asiantuntijapalveluita tarjoavaa yritystä, joista kaikki olivat kohdanneet erilaisia ennakoimattomia häiriöitä viime vuosina. Ja joista ne kaikki olivat selvinneet.

– Parhaiten häiriöistä selvittiin yrityksissä, joissa oli totuttu kehittämään toimintaa yhdessä. Sen seurauksena kaikilla työntekijöillä oli kehittämisosaamista, Halonen sanoo.

Työterveyslaitoksen tutkijat tekivät kymmenen suositusta pk-yritysten resilienssin vahvistamiseksi. Suositukset on jaettu aikajanalle ”ennen, aikana ja jälkeen”. Työpaikan taskuopas perustuu suosituksiin ja sieltä löytyvät valmiit varautumisen työkalut ovat kaikkien saatavilla.

Varaudu ja valmistaudu
1. Ota henkilöstö laajasti mukaan ennakointityöhön
2. Tee varautumissuunnitelmasta yhteinen työkalu
3. Rohkaise uudenlaiseen ajatteluun

Toimi ketterästi
4. Tiedota ja keskustele
5. Tee päätöksiä epävarmuudesta huolimatta
6. Vahvista luottamusta tulevaan
7. Huolehdi jokaisen jaksamisesta

Arvioi, opi ja uudista
8. Tue toipumista
9. Tue oppimista ja uudistumista
10. Tue sopeutumista uuteen

Lue Tiedon sillasta Mervi Halosen haastattelu Muutoskyvykkyys menestystekijänä -tutkimushankkeesta. Juttulinkki kommenteissa.

20/05/2026

Unohda tv-sarjojen meuhkaaminen! Michelin-ravintola Olon keittiössä tehdään työtä tyynen keskittyneesti, vaikka paine on kova. Telma-lehden haastattelussa keittiömestari Ilari Kinnusen kertoo työstään Olon Michelin‑keittiössä.

Kinnusen mukaan vierailijat joskus hämmästelevät, kuinka rauhallista työ Olon keittiössä on tv-ohjelmien räiskyvyyteen verrattuna.

– Kaikki tietävät, mitä tekevät. Kiire on, tietenkin. Ja painetta, sitä on joka päivä. M***a jos sitä ei ole, asiat ovat ehkä liian helppoja.

Ravintolakeittiön työyhteisöä voisi verrata joukkueurheiluun. Kokeneemmat konkarit johtavat pelitapahtumia, ja nuoret kasvavat vähitellen vastuullisempiin tehtäviin.

Klikkaa juttulinkkiä ja kurkista huippukeittiön arkeen.

Tv-ohjelmissa huippuravintoloiden keittiöt dramatisoidaan räiskyviksi kriisipesäkkeiksi, m***a Ravintola Olossa työilmapiiri on rauhallinen. Paineita ja

19/05/2026

Ennakkokutsu: Tunnekuormitus ja eettiset ristiriidat työelämässä – Tutkimus tutuksi -tapaaminen perjantaina 9.10.2026

Miten tunnekuormitus ja eriytyvät tunteiden käsittelytavat heijastuvat työkykyyn? Mistä eettinen stressi ja ympäristöahdistus johtuvat ja miten ne ilmenevät työelämässä? Miten näihin voidaan puuttua? Tunnekuormituksen, eettisen stressin ja ympäristöahdistuksen kaltaiset ilmiöt koskettavat yhä useampaa työyhteisöä. Näihin ajankohtaisiin aiheisiin pureudutaan Työsuojelurahaston järjestämässä Tutkimus tutuksi -tapaamisessa perjantaina 9.10.2026 klo 8.30–10.30 Musiikkitalossa.

Ohjelmassa mm.

- Tutkimusprofessori Väänänen Ari ja erikoistutkija Antero Olakivi Työterveyslaitos esittelevät tutkimushankkeen Erottavat emootiot – sukupolven ja -puolen rooli työelämän ja työkyvyn emotionaalisessa kokemisessa ja hallinnassa.

- Pia Houni ja Sari Kuvaja avaavat eettistä stressiä ja ympäristöahdistusta työelämässä tulevaan tietokirjaansa pohjautuen.

- Eetikko Anna Savonen kommentoi puheenvuoroja ja osallistuu tilaisuuden lopuksi paneelikeskusteluun.

Tilaisuus päättyy paneelikeskusteluun, jossa puhujat syventävät teemoja yhdessä yleisön kanssa – kysymyksille, kommenteille ja pohdinnoille on tilaa. Tilaisuuden juontaa Työsuojelurahaston tutkimusasiantuntija Anne‑Marie Kurka.

📌 Varsinainen kutsu ja ilmoittautumislinkki lähetetään elokuussa 2026. Tilaisuutta markkinoidaan elokuussa myös Työsuojelurahaston verkkosivuilla ja somekanavissa. Jos teemat herättivät kiinnostuksesi, merkitse ajankohta jo nyt kalenteriisi!

Kuvituskuva on luotu tekoälyllä.

18/05/2026

Työsuojelurahasto vastaanotti 30 hakemusta 15.5.2026 päättyneellä stipendihakukierroksella. Haettu summa on yhteensä noin 828 000 euroa.

Työsuojelurahasto ilmoittaa hakijoille tiedon rahoituspäätöksestä viimeistään juhannukseen 2026 mennessä.

Matkastipendissä on jatkuva hakuaika.

Työsuojelurahasto vastaanotti 30 hakemusta 15.5.2026 päättyneellä stipendihakukierroksella. Haettu summa on yhteensä noin 828 000 euroa.