Merkki｜arkisto

31/03/2026

Merkin arkiston tutkijapäätteet palaavat asiakaskäyttöön huhtikuun alussa. Tutkijoilla on siis jälleen pääsy muun muassa Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien digitaalisiin lehtiarkistoihin - ja myös kuvassa näkyviin Viikkosanomiin.

Uusi digijärjestelmä poikkeaa monin tavoin vanhasta, joten pyydämme asiakkaita varaamaan aikaa tutustumiseen. Tutkijapäätteisiin tehdään vielä pieniä säätöjä kevään aikana, joten pieniä alkukankeuksia ja katkoksia saattaa päätteiden käytössä vielä ilmetä.

Arkiston tutkijasalissa olevat tutkijapäätteet ovat tietokoneita, joilla pääsee selaamaan ja tekemään hakuja Merkin digitoituihin aineistoihin. Kannattaa tehdä ajanvaraus etukäteen verkkosivuiltamme löytyvästä kalenterista.

09/03/2026

Maaliskuun Arkistolivessä kurkistetaan länsirannikon sielumaisemaan. Esittelyssä on raumalaisen Länsi-Suomen arkisto, joka avautui Merkissä tutkimuskäyttöön viime vuonna.

Arkistolive: Raumlaissi jaarituksi
torstaina 19.3.2026 klo 13
Instagram-tilillä

Mitä maakuntalehden arkisto sisältää ja miksi siitä kannattaa olla kiinnostunut? Entä miten arkisto saatetaan järjestykseen ja käyttökuntoon?

Tutustumme muun muassa raumankieliseen pöytäkirja-aineistoon, m***a muuten livestriimi toteutetaan Merkin tutkija Janne Ridanpään toimesta suomen kielellä.

02/03/2026

Merkin arkisto vastaanotti viime vuonna liki 550 tietopyyntöä ja palveli asiakkaita, joiden tarpeet vaihtelivat yksittäisistä sanomalehtiartikkeleista aina laajoihin, tieteellisiin tutkimuksiin.

Millaiset aineistot kiinnostavat?
✒️ verkossa julkaistuja aineistoja ladattiin yli 120 000 kertaa
✒️ tietopalvelumme kautta tiedusteltiin erityisesti lehtiaineistoja (yli 60 % asiakkaista) sekä asiakirja-arkistoja (15 % asiakkaista)

Vielä riittää yhä runsaasti mielenkiintoisia, jopa tutkimattomia aineistoja. Onko sinulla työn alla tai ajatuksissa tutkimus, kirjaprojekti tai muu hanke, johon tarvitset historiallisia aineistoja? Ota yhteyttä meihin!

Kuvassa arkistohuumoria: arkistotyötä kuvaava pilakuva Helsingin Sanomien leikearkiston seinällä vuonna 1988.

13/02/2026

”Romppuliite on helpoin tie liittyä Verkkoliitteen lukijaksi ja johdatus sähköiseen Helsingin Sanomiin”, lupailtiin vuonna 1996. Lehden verkkosisällöt kattavaa cd-rom -Hesaria postitettiin tilaajille noin 15 000 kappaletta.

Merkin tutkija Janne Ridanpää esittelee blogitekstissään tätä kokeilua digilehden alkutaipaleella. Muistatko lukeneesi romppuhesaria?

Blogi kertoo, miten journalismi on kuvannut suomalaisen yhteiskunnan muutosta, miten vaikuttanut maan kehitykseen ja miten muuttunut itse.

11/02/2026

Tule äänioikeusteemaiselle museo- ja arkistokierrokselle!

Kuka saa äänestää? Kierros museossa ja arkistossa
tiistaina 17.2. ja keskiviikkona 15.4.
klo 16:30-17:30
Vapaa pääsy, varmista paikkasi ilmoittautumalla meilitse ([email protected]). Ensi viikon kierrokselle on vielä hyvin tilaa, joten mukaan mahtuu!

Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saavuttaminen Suomessa 120 vuotta sitten ei ollut mikään läpihuutojuttu. Ennen vuotta 1906 vain osa miehistä – ne, joilla oli korkea asema, palkka tai varallisuus – saivat äänestää.

Kierroksella vieraillaan Radikaalit! -näyttelyssä sekä tutkitaan äänioikeuden historiaan liittyviä arkistoaineistoja Merkin arkistomakasiineissa, jotka ovat yleensä yleisöltä suljetut.

Nyt on siis harvinainen tilaisuus kurkistaa myös arkiston puolelle!

09/02/2026

Arkistolive huomenna tiistaina klo 13! Liikumme silloin naisasian ja laajemminkin yhdenvertaisuuden historian parissa.

Liity noin vartin mittaiseen livelähetykseen Instagram-tilillä. Lähetyksestä jää tallenne IG-syötteeseen, joten Arkistolive on katsottavissa myös myöhemmin.

Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saavuttaminen Suomessa 120 vuotta sitten ei ollut mikään läpihuutojuttu. Miten äänioikeudesta keskusteltiin ja sitä haluttiin uudistaa 1800–1900-lukujen vaihteessa?

🗳️ Arkistolive: Kuka saa äänestää?
tiistaina 10.2. klo 13: Liity noin vartin mittaiseen livelähetykseen Instagram-tilillä!
Arkistolive on Merkki｜museon Radikaalit! Oikeus ääneen -näyttelyn ohjelmaa.

Merkin arkistosta löytyy aineistoa etenkin uudistusmielisen Päivälehden ja siihen tiiviisti kytkeytyneen Nuorsuomalaisen puolueen taustakeskusteluista. Liberaalitkin olivat alkuun keskenään erimielisiä siitä, keille kaikille äänioikeus tulisi laajentaa.

Kuva: yksityiskohta nuorsuomalaisten kokouspöytäkirjasta vuodelta 1894.

03/02/2026

Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saavuttaminen Suomessa 120 vuotta sitten ei ollut mikään läpihuutojuttu. Miten äänioikeudesta keskusteltiin ja sitä haluttiin uudistaa 1800–1900-lukujen vaihteessa?

🗳️ Arkistolive: Kuka saa äänestää?
tiistaina 10.2. klo 13: Liity noin vartin mittaiseen livelähetykseen Instagram-tilillä!
Arkistolive on Merkki｜museon Radikaalit! Oikeus ääneen -näyttelyn ohjelmaa.

Merkin arkistosta löytyy aineistoa etenkin uudistusmielisen Päivälehden ja siihen tiiviisti kytkeytyneen Nuorsuomalaisen puolueen taustakeskusteluista. Liberaalitkin olivat alkuun keskenään erimielisiä siitä, keille kaikille äänioikeus tulisi laajentaa.

Kuva: yksityiskohta nuorsuomalaisten kokouspöytäkirjasta vuodelta 1894.

28/01/2026

Olisiko jo aika esikasvattaa taimia ikkunalaudalla? 🌱

Kotipuutarhurin palkinto voi olla jotain näinkin hienoa kuin tämä Rafael Rindellin piirroksen kukka. Mikä kasvilaji voisi olla kukan esikuvana, ehkä kiinanruusu? Kuvitus on vuodelta 1919.

22/01/2026

Oikeus ääneen ja oikeus omaan lehteen! Hae omasi Merkistä tai lue pdf-muodossa verkkosivuiltamme.

Suomalainen demokratia viettää juhlavuosiaan 2026-2027. Tällöin tulee kuluneeksi 120 vuotta uudistuksista, joilla perustettiin nykyinen eduskunta. Suomi oli edelläkävijä yleisessä ja yhtäläisessä äänioikeudessa. Ääni suotiin sekä naisille että miehille varallisuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta.

Julkaisu liittyy Merkissä keväällä 2026 nähtävään ”Radikaalit! Oikeus ääneen” -näyttelyyn. Se toimii kuitenkin myös julkaisuna, jota voi hyödyntää esimerkiksi toisen asteen historianopetuksessa. Julkaisun ovat koonneet FT Reetta Hänninen ja Merkin tutkija Janne Ridanpää.

14/01/2026

Sähköisten sanomalehtiaineistojen käytössä on luvassa katkoksia arkistossamme torstaista 15.1. alkaen.

Merkin tutkijasalin tietokoneilla ollut lehtitietokanta vaihtuu. Vanha tietokanta ajetaan alas, jonka jälkeen palveluun on todennäköisesti tiedossa katkoksia. Pyrimme varmistamaan uuden järjestelmän käyttöönoton mahdollisimman nopeasti.

Katkos rajoittaa vuoden 1979 jälkeen julkaistujen, digitaalisten Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien tutkimuskäyttöä. Tätä vanhemmat lehdet ovat käytettävissä digitaalisesti myös Kansalliskirjaston palvelussa, jota muutokset eivät koske.

Pahoittelemme tilannetta ja tiedotamme mahdollisista uudistuksista.

06/01/2026

Näin maittavasti syötiin Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n tarjoamilla loppiaispäivällisillä vuonna 1939. Ruokalista on säilynyt Eljas Erkon arkistossa. Erkko osallistui tilaisuuteen Suomen ulkoministerinä. Ministeri, sanomalehtimies Eljas Erkko teki mittavan uran politiikassa ja lehtialalla.

01/01/2026

Ja seuraavaksi torvisoittoa: Rafael Rindellin veikeä uudenvuodenkuvitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 31.12. vuonna 1918. Median museo ja arkisto Merkki toivottaa mitä parhainta alkanutta vuotta 2026! 🍀