Egyptin yhteisön liitto Suomessa: Säännöt
1 § Nimi,kotipaikka ,ja kielet
Yhdistyksen nimi on Egyptin yhteisön liitto Suomessa
Egyptin yhteisön liitto Suomessa. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää epävirallista nimeä Egyptiska gemenskapen unionen i Finland; Egyptian Community union in Finland ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä Egyptin yhteisön liitto Suomessa. Liiton kotip
aikka on Helsinki, toimialue koko maa ja sen kielenä on suomi.
2 § Tarkoitus
Egyptin yhteisön liitto Suomessa on Tukea kulttuurin, Sosiaalinen ja kaupan säilyttämiseksi yhteenkuuluvuutta perheen, jonka tarkoituksena on parantaa Egyptin ja Suomen yhden vanhemman perheiden sosiaalista, taloudellista ja oikeudellista asemaa. Päämääränä on se, että yhden vanhemman perheiden lapset voisivat elää taloudellisesti turvatuissa oloissa tyydyttävää, monipuolista elämää joutumatta kohtaamaan syyllistämistä, epätasa-arvoa tai loukkaavaa kohtelua. Liitto pyrkii myös vahvistamaan vanhempien uskoa kykyihinsä toimia.
3 § Toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitolla on seuraavia toimintamuotoja:
1. Edunvalvonta ja asennemuokkaus
Liitto seuraa EGYPTIN kulttuurin , Sosiaalinen ja kaupan yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien aseman kehitystä, tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja, järjestää neuvottelu- ja koulutustilaisuuksia, kokouksia, keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia, osallistuu perhepoliittisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin ja toimii yhteistyössä toimintansa kannalta tärkeiden koti- ja ulkomaisten yhteisöjen kanssa.
2. Tutkimustoiminta
Liitto seuraa Egyptin kulttuurin ,Sosiaalinen ja kaupan perhetutkimusta, erityisesti yhden vanhemman perheitä koskevaa, kerää tutkimustuloksia ja tiedottaa niistä, laatii tutkimusaloitteita ja tuottaa omaa tutkimusta edunvalvontansa tueksi.
3. Tiedotus ja julkaisutoiminta
Liitto harjoittaa tarkoitukseensa liittyvää julkaisutoimintaa, tiedottaa liiton toiminnasta ja kannanotoista joukkoviestimille, viranomaisille ja yleisölle sekä tiedottaa tilaisuuksista, tapahtumista sekä muusta toiminnasta liiton piirissä sekä jäsenistöä muuten kiinnostavista asioista.
4. Egyptin yhteisön liitto Suomessa tukitoiminta
Liitto harjoittaa erovanhempien ja yksin lastaan kasvattavien tukitoimintaa, kuten vertaistukihenkilöiden koulutusta ja välitystä, maksutonta juridista neuvontaa, sovittelu-, virkistys- ja retkitoimintaa, välittää ja tekee tunnetuksi sosiaalisia lomia.
5. Keskusjärjestönä toimiminen
Liitto toimii yksinhuoltaja- ja yhteishuoltajaperheiden tuki- ja etujärjestötoimintaa harjoittavien rekisteröityjen yhdistysten oikeuskelpoisten yhteisöjen ja säätiöiden ja laitosten keskusjärjestönä.
6. Muu liiton tarkoitusta edistävä toiminta
Liitto ryhtyy tarvittaessa muihin vastaaviin liiton tarkoitusta edistäviin toimiin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto
• 1) toimii jäsenyhdistystensä keskusliittona tukien, valvoen ja ohjaten niiden toimintaa,
• 2) edistää terveitä elämäntapoja ja Sosiaalinen ja kaupan toimintaa,
• 3) järjestää terveystapahtumia, -kampanjoita ja kursseja, luento-, neuvonta- ja liikuntatilaisuuksia sekä välittää jäsenyhdistyksilleen aineistoa ja asiantuntija-apua,
• 4) toimii yhteistyössä sellaisten koti- ja ulkomaisten viranomaisten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa, joiden toiminta edistää liiton tarkoitusta ja joiden toiminta tähtää niin liikunnan, ravinnon kuin terveiden elämäntapojenkin
• 5) toimii liikuntajärjestönä luuston terveyttä edistävän monimuotoisen liikunnan kehittämiseksi kaikille ikäryhmille,
• 6) pyrkii muillakin vastaavilla tavoilla toteuttamaan toiminta-ajatustaan sekä liittona että jäsenyhdistystensä kautta valtakunnallisena kansanterveysjärjestönä.
4 § Toiminnan tukeminen
Toimintansa tukemiseksi liitto voi vastaanottaa avustuksia, sisä ja ulkomaan valtio suomen lain mukaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia ja harjoittaa kioskikauppaa, majoitus- tai ravitsemusliikettä. Liitto voi myös kartuttaa varojaan maksullisista juhla-, huvi- yms. tilaisuuksista sekä julkaisuista saamillaan tuloilla. Liitto voi omistaa sekä toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä, irtainta omaisuutta ja perustaa säätiöitä.
5 § Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa
Liitto voi liittyä jäseneksi sellaisiin puoluepoliittisesti sitoutumattomiin järjestöihin, joihin kuuluminen edistää liiton tarkoituksen toteutumista.
6 § Jäsenyys ja Liittokokous
Liiton ylimpänä päättävänä elimenä toimii liittokokous. Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain liittohallituksen määräämänä päivänä ennen toukokuun viimeistä päivää. Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittokokous niin päättää tai kun liittohallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä tai yhdistys tai yhdistykset, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä ylittää kolmanneksen liiton jäsenten koko henkilömäärästä sitä liittohallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö sen pitämisestä on esitetty liittohallitukselle. Jäsenyhdistyksen edustajamäärä liittokokouksessa lasketaan siitä jäsenyhdistyksen jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten lukumäärästä edellisen vuoden viimeisenä päivänä, jota vastaavan jäsenmaksun jäsenyhdistys on maksanut liitolle kuluvan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Jäsenyhdistyksellä on liittokokouksessa yksi edustaja, jos sen jäsenten määrä edellisen vuoden viimeisenä päivänä on alle 50. Mikäli jäsenten määrä on 75 tai yli, edustajamäärät ovat:
Jäsenten määrä Edustajia
1-75 1
76-150 2
151-250 3
251-450 4
jäsenenmäärän ollessa vähintään 450 jäsenyhdistyksellä on liittokokouksessa 10 edustajaa. Kullakin edustajalla on liittokokouksessa käytettävissään yksi ääni m***a yhdistykset voivat valtuuttaa edustajansa käyttämään poissaolevien edustajiensa äänet. Yhdistykset valtuuttavat valitsemansa edustajan liittokokoukseen liittohallituksen vahvistamalla valtakirjalla. Varsinaisena jäsenenä oleva yhteisö ja säätiö on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden äänioikeutetun edustajan. Liittohallituksen jäsenet ja liittohallituksen työskentelyyn osallistuneet henkilökohtaiset varajäsenet eivät voi olla liittokokousedustajia. Liittohallituksen jäsenillä ja varajäsenillä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Kannattajajäsenellä on liittokokouksessa läsnäolo-oikeus. Liittokokousten koollekutsuminen
Liittokokous kutsutaan koolle liittohallituksen toimesta vähintään 30 päivää ennen kokousta liiton jäsenille lähetettävällä ilmoituksella sähköpostin tai oma sivulle nitissä. Kokous on päätösvaltainen, jos se on sääntöjen mukaan koolle kutsuttu. Varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltävät asiat
Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa,
2) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
3) esitetään liiton edellisen vuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus edellisen vuoden tilien ja hallinnon tarkastamisesta,
4) päätetään edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
5) valitaan liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja erovuoroisten tilalle
6) valitaan liittohallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle,
7) Valitsee vaalitoimikunnan jäsenyhdistysten henkilöjäsenistä, jotka eivät kuulu liittohallitukseen. Vaalitoimikuntaan valitaan 3-8 jäsentä ja sihteerinä toimii toiminnanjohtaja.
8) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja 1-2 varatilintarkastajaa liiton alkaneen vuoden tilejä ja hallintoa tarkastamaan,
9) päätetään toimintasuunnitelman hyväksymisestä,
10) päätetään talousarvion hyväksymisestä sekä siihen liittyen varsinaisten jäsenten jäsenmaksujen sekä vähimmäiskannattajajäsenmaksun suuruuden vahvistamisesta,
11) käsitellään muut liittohallituksen esittämät asiat, sekä
12) käsitellään asiat, jotka liiton jäsen on kirjallisesti vähintään 30 päivää ennen liittokokousta liittohallitukselle esittänyt liittokokouksessa käsiteltäväksi
Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen Suomessa Pysyvä oleskelulupa Egyptiläinen –suomalainen yhden vanhemman perheiden tuki- tai etujärjestötoimintaa harjoittava rekisteröity yhdistys, oikeuskelpoinen yhteisö tai rekisteröity säätiö, jonka liittohallitus hyväksyy jäseneksi. Jäsenhakemus on tehtävä liittohallitukselle kirjallisesti. Liiton jäseniä ovat
1) varsinaiset jäsenyhdistykset, joiden toimialueen liitto on hyväksynyt,
2) kannattavat jäsenet (yhdistykset, yhteisöt ja yritykset),
3) kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet. Liiton varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä sellaiset rekisteröidyt yhdistykset, jotka hyväksyvät liiton säännöt ja toimintaperiaatteet. Jäseninä olevista yhdistyksistä käytetään nimitystä jäsenyhdistys. Muut oikeuskelpoiset yhteisöt liiton hallitus voi hyväksyä liiton kannattaviksi jäseniksi. Kannattavalla jäsenellä on läsnäolo- m***a ei ääni- eikä puheoikeutta liiton kokouksissa. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua henkilö, joka erittäin ansiokkaasti on vaikuttanut liiton toiminnan kehittämiseen liiton hallituksen puheenjohtajana. Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, jonka toiminta merkittävällä tavalla on koitunut liiton tavoitteiden hyväksi. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen kutsumisesta päättää liiton kokous hallituksen esityksestä. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on puheoikeus m***a ei äänioikeutta liiton kokouksissa. Hallitus voi evätä äänioikeuden jäsenyhdistykseltä, joka ei ole maksanut vuotuista erääntynyttä jäsenmaksuaan kokoukseen mennessä. Liiton hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei enää täytä näissä säännöissä määrättyjä edellytyksiä, on vahingoittanut liittoa, estänyt sen tarkoituksen toteutumista tai kaksi kertaa jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta. Jäsenellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erostaan liiton kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenyhdistyksen eroamispäätöksen on perustuttava yhdistyksen kokouksen päätökseen, josta on esitettävä liitolle pöytäkirjanote.
7 § Jäsenmaksu
Jäsenmaksu ja liittymismaksu:
Varsinainen liittokokous päättää varsinaisten jäsenten jäsenmaksujen suuruuden. Jäsenmaksu maksetaan yhdistysten jäsenmäärien perusteella. Varsinainen liittokokous vahvistaa myös varsinaisena jäsenenä olevan oikeuskelpoisen yhteisön ja säätiön jäsenmaksun suuruuden sekä vähimmäiskannattajajäsenmaksun suuruuden. Jos ei maksa jäsenmaksua huhtikuun loppuun mennessä, äänioikeus liittokokouksessa voidaan evätä. Kaikilta jäsenmaksunsa laiminlyöneiltä jäseniltä voidaan pidättää jäsenetuihin mahdollisesti kuuluvat julkaisut kunnes ne ovat suorittaneet erääntyneet jäsenmaksunsa.
-1Jäsenmaksun suuruus päätetään liiton varsinaisessa kokouksessa erikseen jäsenyhdistysten ja kannattavien jäsenten osalta. Kannattavien jäsenten osalta päätetään maksun vähimmäismäärä. Kunniapuheenjohtajilta ja kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.
-2Varsinaisen jäsenyhdistyksen tulee vuosittain suorittaa liitolle liiton syyskokouksen yhdistyksen jäsentä kohti määräämä jäsenmaksu. Maksun perusteena on jäsenyhdistyksen jäsenrekisteriin merkittyjen varsinaisten ja kannattavien jäsenten määrä kokousta seuraavan joulukuun viimeisenä päivänä. Poikkeuksena tästä on liittoon liittymisvuosi, jolloin uuden jäsenyhdistyksen tulee suorittaa liitolle liiton syyskokouksen määräämä liittymismaksu.
8 § Jäsenten velvollisuudet
Varsinaisen jäsenyhdistyksen velvollisuutena on:
1) alistaa Egyptin yhteisön liitto Suomessa, hallitukselle hyväksyttäväksi toimialueensa tai sen muutokset,
2) noudattaa liiton päättävien elinten valtakunnallisia päätöksiä ja edesauttaa niiden toimeenpanoa,
3) suorittaa vuosittain liiton määräämä jäsenmaksu,
4) toimittaa sääntömuutoksensa välittömästi päätöksen jälkeen liiton hallituksen hyväksyttäväksi,
5) tehdä sääntöihinsä muutokset, jotka johtuvat liiton sääntöihin tehdyistä muutoksista,
6) ilmoittaa liitolle sellaisista kokouksistaan ja neuvotteluistaan, joissa käsitellään liiton kannalta merkittäviä asioita ja varata liiton edustajalle tilaisuus puheenvuoron käyttämiseen,
7) toimittaa liitolle tiedoksi yhdistyksen ja hallituksen kokousten pöytäkirjat liitteineen,
8) ilmoittaa liitolle yhdistyksen toimihenkilöiden nimet ja yhteystiedot välittömästi valinnan jälkeen,
9) avustaa liittoa tilasto- ja tutkimustoiminnassa..
9 § Jäsenen eroaminen tai erottaminen
Jäsenen, joka haluaa erota liitosta, on ilmoitettava päätöksestä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava erosta liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jos jäsen menettelee liiton tarkoitusperien vastaisesti, rikkoo näitä sääntöjä tai jättää täyttämättä velvollisuutensa liittoa kohtaan, voi liittohallitus erottaa jäsenen liitosta. Erotettu jäsen voi saattaa erottamispäätöksen liittokokouksen käsiteltäväksi jättämällä valituskirjelmän kirjallisesti liittohallitukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun sai tiedon erottamispäätöksestä. Liitosta eronnut tai erotettu tai jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksun myös siltä kalenterivuodelta, jonka aikana jäsenyys päättyy. Eronnut, eronneeksi katsottu tai erotettu jäsen ei ole oikeutettu osuuteen liiton varoista.
10 § Liittohallitus
Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä (5-8) varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä, jotka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan varsinaisessa liittokokouksessa. Vain liiton jäsenyhdistys voi asettaa ehdokkaita. Vuosittain ne hallituksen varsinaista jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä, joiden toimikausi tulee kestäneeksi yksi vuosi, ovat erovuorossa. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on niin ikään kaksi vuotta ja he ovat erovuorossa vuorovuosin. Hallituksen erovuoroisten jäsenten toimikausi päättyy siinä varsinaisessa liittokokouksessa, jossa heidän tilalleen valitaan uudet jäsenet. Vaalikelpoinen liittohallituksen jäseneksi on henkilö, joka on liittoon kuuluvan yhdistyksen jäsen tai joka on yhteisön tai säätiön piiristä valittu. Jos liittohallituksen jäsen eroaa liittohallituksesta tai ei enää täytä liittohallituksen jäsenelle asetettuja kelpoisuusvaatimuksia ennen toimikauden päättymistä, hänen tilalleen valitaan uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraavassa liittokokouksessa.
11 § Liittohallituksen kokoontuminen ja päätöksenteko
Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun hän katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään viisi liittohallituksen jäsentä sitä vaatii. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun vähintään viisi liittohallituksen jäsentä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Liittohallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä, m***a äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota liittohallituksen kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa valituiksi tulevat eniten ääniä saaneet, m***a äänten mennessä tasan vaalin ratkaisee arpa.
12 § Liittohallituksen tehtävät Liittohallituksen tehtävänä on
1) edustaa liittoa ja hoitaa sen asioita liittokokouksen antamien ohjeiden mukaisesti,
2) huolehtia liiton ja sen jäsenten yhteisistä eduista,
3) kutsua koolle liittokokoukset,
4) valmistella liittokokouksissa käsiteltävät asiat sekä panna täytäntöön liittokokousten päätökset,
5) päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä,
6) palkata ja erottaa liiton toiminnanjohtaja ja muut liitolle tarvittavat toimihenkilöt ja vahvistaa heidän työsopimuksensa,
7) tarvittaessa valita keskuudestaan työvaliokunta sekä asettaa muitakin toimielimiä,
8) pitää jäsenluetteloa,
9) päättää jäsenten hyväksymisestä, erottamisesta lain ja näiden sääntöjen mukaisesti. Puheenjohtajan ja hänen estyessään varapuheenjohtajan tehtävänä on
1) kutsua koolle liittohallitus ja johtaa puhetta sen kokouksissa
2) edustaa liittoa liittohallituksen kokousten välisinä aikoina
3) toimia toiminnanjohtajan esimiehenä
Hallitus edustaa liittoa, käyttää sen toimeenpanovaltaa ja hoitaa liiton asioita. Hallituksen toimintakausi on kalenterivuosi. Liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa. Varajäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtaja tai varsinainen jäsen voi olla hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti enintään kaksi kaksivuotiskautta. Hallitus voi asioiden valmistelua ja toiminnan toteuttamista varten asettaa valiokuntia, toimikuntia, työryhmiä, jaostoja tai muita tarpeellisiksi katsomiaan valmistelu- ja toimielimiä. Hallituksen tehtävät
13 §
Liiton hallituksen tulee hoitaa huolellisesti liiton asioita ja johtaa sen toimintaa liiton kokousten päätösten, sääntöjen ja yhdistyslain mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on
• 1) edustaa liittoa ja toimeenpanna liiton kokousten päätökset,
• 2) seurata liiton sääntöjen ja päätösten noudattamista,
• 3) ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista,
• 4) tukea, valvoa ja ohjata varsinaisten jäsenyhdistysten toimintaa,
• 5) määrätä ketkä liiton toimihenkilöt kirjoittavat liiton nimen sääntöjen määräämissä rajoissa,
• 6) päättää sellaiset liittoa koskevat asiat, jotka eivät kuulu lain ja näiden sääntöjen mukaan liiton kokousten ratkaistaviin,
• 7) kutsua koolle liiton kokoukset ja tehdä niille esityksiä,
• 8) pitää yllä liiton jäsenluetteloa. Hallitus on vastuussa toiminnastaan liiton kokoukselle.
14 §
Hallitus kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä olleessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja puolet jäsenistä on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Hallituksen varajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Mikäli hallitus ei ole päätösvaltainen, täydennetään hallitusta varajäsenillä. Liiton nimen kirjoittaminen
15 §
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai toinen heistä yhdessä hallituksen määräämän henkilön tai määräämien henkilöiden kanssa, kuitenkin aina vähintään kaksi yhdessä. Liiton tilikausi ja tilintarkastajat
16 §
Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös sekä talouteen ja hallintoon liittyvät asiakirjat on luovutettava viimeistään tilivuotta seuraavan vuoden maaliskuun 15. päivään mennessä tilintarkastajille, joiden on annettava tilintarkastuskertomus viimeistään maaliskuun 31. päivään mennessä. Tilintarkastajista vähintään toisen on oltava keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Tilintarkastajien toimikausi on kalenterivuosi. Sääntöjen muuttaminen
17 §
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tehdään liiton kokouksessa. Muutosehdotuksen puolesta on annettava vähintään ¾ äänestyksessä annetuista äänistä. Ilmoitus sääntöjen muuttamisesta on oltava kokouskutsussa. Liiton purkautuminen tai lakkauttaminen
18 §
Päätös liiton purkautumisesta tehdään liiton kokouksessa. Sen purkautumisen puolesta on annettava vähintään ¾ äänestyksessä annetuista sama äänistä kahdista eri kokoukutsussa kuukauden aikana. Liiton purkautuessa sen varat luovutetaan purkautumispäätöksen tehneen kokouksen päätöksen mukaan tarkoitukseen, joka mahdollisimman läheisesti vastaa liiton tarkoitusta. Liiton tullessa lakkautetuksi sen varat luovutetaan kuten momentissa 2. Siirtymäsäännös
19 §
Valittaessa ensimmäistä kertaa hallitusta näiden sääntöjen mukaan hallituksen jäsenten erovuoro ratkaistaan arvalla. Puolet varsinaista jäsenistä ja molemmat varajäsenet valitaan yhdeksi vuodeksi ja puolet varsinaisista jäsenistä valitaan kahdeksi vuodeks
20 § Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät
