20/08/2026
Järjestöiltä leikkaaminen ei poista kustannuksia. Se siirtää niitä.
Hallitus leikkaa rajusti sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta. MTV Uutiset kertoo, että hyvinvointialueilla varaudutaan jo seurauksiin: kun järjestöt joutuvat supistamaan toimintaansa, niiden tekemää työtä ja avun tarvetta siirtyy julkisiin palveluihin.
Tätäkö kutsutaan säästöksi?
Kun järjestöiltä leikataan, avun tarve ei katoa. Väkivalta ei vähene. Yksinäisyys, köyhyys tai syrjintä eivät poistu. Sen sijaan matalan kynnyksen apua ja ennaltaehkäisevää tukea on vähemmän. Ihmiset voivat päätyä julkisten palvelujen piiriin vasta myöhemmin, kun ongelmat ovat jo vaikeampia – ja usein myös kalliimpia – ratkaista.
Eikä kaikkea järjestöjen tekemää työtä voi siirtää hyvinvointialueille.
Järjestöillä on myös tehtävä, jota julkinen sektori ei voi ottaa hoitaakseen; ne tuovat ihmisten kokemuksia päätöksentekoon, valvovat oikeuksien toteutumista ja haastavat vallankäyttäjiä silloin, kun tasa-arvo ja ihmisoikeudet eivät toteudu.
Siksi kyse ei ole vain järjestöjen rahoituksesta. Kyse on palveluista, ennaltaehkäisystä, ihmisten oikeuksista ja elinvoimaisesta kansalaisyhteiskunnasta.
Järjestöiltä voi leikata rahoituksen. Työn tarvetta sillä ei leikata.
Ja jos järjestöt eivät enää pysty tekemään työtä, jäljelle jää kysymys: kuka sen tekee?