Naisjärjestöjen Keskusliitto

Reittiohjeet Verkkosivusto Ota yhteyttä: organisaatio

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto (NJKL) on Pohjoismaiden suurin feministinen nais- ja tasa-arvojärjestöjen kattojärjestö. Tasa-arvoa jo vuodesta 1911.

https://linktr.ee/naisjarjestot Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on Pohjoismaiden suurin sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö ja yhteistyöfoorumi. Keskusliitto yhdistää eri alojen toimijoita tavoitteelliseen työhön tasa-arvoisemman yhteiskunnan aikaansaamiseksi ja on kansainvälisesti aktiivinen toimija. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu yli 70 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä.

Yli 15 000 allekirjoittajan viesti on selvä: naisiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen tarvitsee konkreettisia tekoja....
21/10/2026

Yli 15 000 allekirjoittajan viesti on selvä: naisiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen tarvitsee konkreettisia tekoja.

Luovutimme eilen vetoomuksen eduskunnassa sosiaaliturvaministeri Karoliina Partaselle Unionin, Naisjärjestöjen Keskusliiton ja UN Women Suomen voimin.

Kiitos ministerille tärkeästä tapaamisesta! Väkivallan kitkemiselle on laaja tuki yhteiskunnassa, ja myös laajasti jaettu parlamentaarinen tuki eduskunnassa. Nyt siis tarvitaan vain toimia!

Peräänkuulutimme kolmea asiaa:

⚡ Nolla naissurmaa

Viranomaisilla on velvollisuus suojella lähisuhdeväkivallan uhreja. Poliisin on tutkittava tapaukset viipymättä, uhrin turvallisuus on asetettava etusijalle, oikeussuojaa parannettava ja rikosprosessien kestoa tulee lyhentää.

⚡ Lait kuntoon

Henkiseen väkivaltaan on puututtava pakottavan kontrollin, maalittamisen ja vihapuheen kriminalisoinnilla. Lailla tulee tehdä henkisestä väkivallasta rikos myös oikeuden silmissä.

⚡ Rahoitus on turvattava

Suomen on rahoitettava väkivallan vastaista työtä ja palveluja väkivaltaa kokeneille. Tarvitaan lisää turvakotipaikkoja, vastattuja puheluita sekä katkaisuohjelmia väkivallan tekijöille. Järjestöiltä leikkaaminen on väkivaltatyöstä leikkaamista.

On arvokasta, että voimme käydä keskustelua ministerin ja päättäjien kanssa siitä, miten edistää yhdessä tasa-arvoa Suomessa.

On myös selvää, että kansalaisyhteiskunnan työtä tarvitaan kipeästi, jotta asiat etenevät. Me välitämme päättäjille kymmenien tuhansien ihmisten sanoman siitä, että naisiin kohdistuvan väkivallan täytyy loppua.

Kiitos jokaiselle allekirjoittaneelle, viestiä jakaneelle, ja vetoomusta levittäneelle!

Meidän työmme jatkuu, kunnes jokainen tyttö ja nainen on turvassa.

Paikalla olivat:

Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen, valtiosihteeri Laura Rissanen sekä UN Women Suomen puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen, Naisjärjestöjen keskusliiton toiminnanjohtaja Aija Salo, ja Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja Piia Lempiäinen ja vaikuttamisen ja viestinnän päällikkö Aiski Ryökäs

Onko intiimejä kuviasi tai videoitasi jaettu tai käytetty ilman lupaasi lapsuudessasi?Kuvapohjainen seksuaaliväkivalta t...
19/10/2026

Onko intiimejä kuviasi tai videoitasi jaettu tai käytetty ilman lupaasi lapsuudessasi?

Kuvapohjainen seksuaaliväkivalta tarkoittaa intiimien tai seksuaalisten kuvien ja videoiden ottamista, tuottamista tai levittämistä/näyttämistä ilman henkilön suostumusta. Se voi tarkoittaa myös kuvien levittämisellä uhkaamista. Myös tekoälyllä tuotetut tai muokatut seksuaaliset kuvat kuuluvat ilmiöön.

Näistä asioista puhuminen voi olla vaikeaa. Muista: se ei ollut sinun syytäsi. Monet ovat kuvanneet vastaavanlaisia kokemuksia.

Suojellaan lapsia ry kerää tietoa lapsuudessaan kuvapohjaista väkivaltaa kokeneilta henkilöiltä edistääkseen lasten suojelua. NJKL on mukana yhteistyökumppanina.

Jos olet kohdannut lapsuudessasi vastaavanlaisia tilanteita, kerro kokemuksistasi vastaamalla anonyymiin kyselyyn (suunnattu yli 18-vuotiaille henkilöille).

🔗https://www.suojellaanlapsia.fi/through-the-lens-survey (linkki biossa!)

Toukokuussa Naantalissa kuoli pariskunta. Nyt, lähes viisi kuukautta myöhemmin, saimme tietää, että poliisi epäilee mieh...
19/10/2026

Toukokuussa Naantalissa kuoli pariskunta. Nyt, lähes viisi kuukautta myöhemmin, saimme tietää, että poliisi epäilee miehen ampuneen ensin vaimonsa ja sen jälkeen itsensä.

Poliisi ei ollut aiemmin tiedottanut tapauksesta. Tutkinnanjohtaja perusteli päätöstä keskeneräisellä tutkinnalla ja yksityisyyden suojalla. Hänen mukaansa ”kun kyse on perheen sisäisestä rikoksesta, poliisilla ei automaattisesti ole perusteita saattaa asiaa julkisuuteen – olivat rikosnimikkeet kuinka vakavia tahansa”.

M***a naisiin kohdistuva väkivalta ei ole perheen sisäinen asia.
Se on osa vakavaa yhteiskunnallista ongelmaa, jonka torjuminen kuuluu meille kaikille.

Yksityisyyden suoja ja esitutkinnan turvaaminen ovat tärkeitä, m***a yhtä tärkeää on kysyä, mitä tapahtuu, jos naisiin kohdistuva väkivalta jää piiloon siksi, että se tapahtuu kodin seinien sisällä tai tekijä on uhrin läheinen. Emme voi vaieta.

Miten voimme ymmärtää väkivallan todellista laajuutta, jos edes kaikkein vakavimmista tapauksista ei kerrota julkisuuteen? Miten voimme vaatia muutosta ongelmaan, josta näemme korkeintaan jäävuoren huipun?

Emme saa hyväksyä sitä, että naisten surmat jäävät näkymättömiin. Emmekä sitä, että väkivaltaan puututaan vasta, kun on liian myöhäistä.

Siksi vaadimme päättäjiltä:

🔸 Nolla naissurmaa
🔸 Lait kuntoon
🔸 Rahoitus turvattava

Tänään on viimeinen päivä allekirjoittaa vetoomus naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja vaatia päättäjiltä konkreettisia toimia! Huomenna luovutamme vetoomuksen ministerille.

🔗 unwomen.fi/vetoomus2026

Vaadi tekoja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Näytä, että välität.

Kannatamme oikeusministeriön ehdotusta säätää lapsen läsnä ollessa, nähden tai kuullen tehty rikos rangaistuksen koventa...
15/10/2026

Kannatamme oikeusministeriön ehdotusta säätää lapsen läsnä ollessa, nähden tai kuullen tehty rikos rangaistuksen koventamisperusteeksi. Muutos on tärkeä askel lasten suojelemiseksi. Esitys jättää kuitenkin edelleen aukkoja, ja siksi esitimme muutamia parannusehdotuksia.

➡ Väkivalta ei aina ole fyysistä. Lapsi voi elää jatkuvan uhkailun, vainoamisen ja kontrollin keskellä. Väkivallan tekijä voi myös käyttää lasta toisen vanhemman painostamiseen tai valvontaan. Nämä tilanteet on tunnistettava nykyistä paremmin.

➡ Lapsen turvallisuus ei saa riippua siitä, onko väkivallan uhri hänen juridinen vanhempansa vai esimerkiksi sijaisvanhempi. Esimerkiksi sijaisvanhempaan kohdistuvan väkivallan näkeminen voi olla lapselle yhtä vahingollista kuin omaan vanhempaan kohdistuvan väkivallan näkeminen.

➡ Lapsen oikeusturva on turvattava rikosprosessissa. Koventamisperuste ei automaattisesti anna lapselle asianomistajan asemaa, joten hänen oikeutensa oikeudelliseen neuvontaan, riippumattomaan edustukseen ja vahingonkorvauksiin on selvitettävä ja turvattava.

➡ Läheisessä suhteessa tehdyt rikokset ja haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin kohdistuvat rikokset pitäisi lisätä yleisiin rangaistuksen koventamisperusteisiin. Lähisuhdeväkivallan vakavuus ei vähene sillä, ettei lapsi ole paikalla todistamassa sitä.

➡ Uudistus tarvitsee lisäksi rinnalleen riittävät resurssit viranomaisille, turvakodeille ja väkivaltatyötä tekeville järjestöille.

🔗 Lue lausunto kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme.

Viime päivinä olemme taas nähneet, miten naisten ulkonäöstä ja pukeutumisesta tehdään julkisen pilkan aiheita. Yksi erit...
14/10/2026

Viime päivinä olemme taas nähneet, miten naisten ulkonäöstä ja pukeutumisesta tehdään julkisen pilkan aiheita. Yksi erityisen paljon huomiota saanut tapaus sattui viihdeohjelma Saturday Night Livessa, jossa sen hetkinen juontaja nimitteli kuntosalilla käyviä naisia ala-arvoisesti heidän pukeutumisensa perusteella. Vitsillä tietysti.

Samaan aikaan naisia uhkaillaan verkossa, heidän kuvistaan tehdään seksuaalista deepfake-materiaalia ja väkivallasta kertovia naisia pyritään vaientamaan. Cornell 7-tapauksen uhrin identiteettiä on yritetty joukolla selvittää netin syövereissä.

Nämä eivät ole toisistaan irrallisia ilmiöitä. Niitä yhdistää naisviha.

Naisviha ei tarkoita sitä, että pitäisi avoimesti vihata naisia. Se näkyy vähättelynä, seksuaalisena häpäisemisenä ja ajatuksena siitä, että naisten kehot, valinnat ja elämä olisivat muiden arvosteltavissa ja kontrolloitavissa. Se näkyy uhrin kokemusten vähättelynä tai uhrin syyllistämisenä. Se näkyy silloin, kun aikuisia naisia tytötellään, heidän painoaan arvostellaan julkisesti tai, kun somessa julkisesti toimivia naisia maalitetaan.

Liian usein naisvihamielinen puhe kuitataan huumorina tai yksittäisenä ylilyöntinä. M***a naisviha ei jää vain sanoihin. Se näkyy syrjintänä, häirintänä ja väkivaltana. Pahimmillaan väkivalta päättyy naisen kuolemaan.

Meidän on uskallettava nimetä ongelma. Naisiin kohdistuva väkivalta ei synny tyhjästä, eikä sitä voida torjua puuttumatta myös asenteisiin, jotka oikeuttavat naisten alistamista ja kontrollointia.

Naisviha ei ole luonnonlaki. Se on ihmisten ylläpitämä ongelma, johon voidaan puuttua.

Pelkkä ongelman tunnistaminen ei kuitenkaan riitä. Tarvitsemme tekoja, joilla naisia ja tyttöjä suojellaan väkivallalta ja väkivallan tekijät saatetaan vastuuseen.

Siksi vaadimme päättäjiltä konkreettisia toimia:

🔸 Tavoitteeksi nolla naissurmaa
🔸 Lainsäädännön ja palvelujen aukot kuntoon
🔸 Riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus väkivallan ehkäisyyn ja uhrien tukeen

Nyt on loppukirin aika! Naistenpäivän marssin vetoomuksen voi allekirjoittaa vielä tämän viikon ajan. unwomen.fi/vetoomus tai bion linkistä!

Toiminnanjohtajamme Aija Salo sekä Nordref Foundation  puheenjohtaja Thordis Elva kirjoittivat Helsingin Sanomien vieras...
13/10/2026

Toiminnanjohtajamme Aija Salo sekä Nordref Foundation puheenjohtaja Thordis Elva kirjoittivat Helsingin Sanomien vieraskynään digiväkivallasta.

TLDR:

1️⃣ Digiväkivalta on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa
Tekoälyllä tuotetut alastonkuvat, digitaalinen vainoaminen, uhkailu ja kontrollointi ovat naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja. Yli 90 prosenttia deepfake-alastonkuvista ja -videoista esittää naisia ja tyttöjä. Teknologia on tuonut väkivallalle uusia välineitä, m***a taustalla on sama vanha naisviha. Digiväkivallan seuraukset voivat olla vakavia ja pitkäkestoisia, eikä verkkoon levinnyttä materiaalia välttämättä saa koskaan kokonaan poistettua.

2️⃣ Lainsäädännön puutteet on korjattava ja lakien toimeenpanoa vahvistettava
Suomi ei tunnista pakottavaa kontrollia omana rikosnimikkeenään. Toisen ihmisen järjestelmällinen kontrollointi, seuraaminen ja uhkailu tapahtuvat yhä useammin digitaalisten välineiden avulla. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen EU-direktiivin toimeenpano tarjoaa mahdollisuuden korjata lainsäädännön puutteita. Pelkät lakimuutokset eivät kuitenkaan riitä: poliisit, syyttäjät ja tuomarit tarvitsevat koulutusta digiväkivallan tunnistamiseen.

3️⃣ Teknologiayritykset on saatava vastuuseen
Sosiaalisen median alustat ja niiden algoritmit voivat vauhdittaa naisvihamielisen, väkivaltaisen ja ilman suostumusta jaetun seksuaalisen materiaalin leviämistä. EU:n digipalveluasetus velvoittaa alustoja puuttumaan laittomaan sisältöön ja ehkäisemään palveluidensa aiheuttamia riskejä. Sääntelyllä ei kuitenkaan ole vaikutusta ilman tehokasta valvontaa ja tuntuvia seuraamuksia. Vastuu digiväkivallan torjumisesta ei voi jäädä yksin väkivaltaa kokeneille, vaan myös sen leviämisen mahdollistavat yritykset on saatava vastuuseen.

Nordrefin, NJKL:n, Stígamót :n ja Women’s Shelter of Iceland:in kanssa yhteisessä hankkeessa "Turning EU laws into action" selvitetään, miten EU:n uusia digitaalisia palveluita, tekoälyä ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevaa lainsäädäntöä voidaan hyödyntää teknologiavälitteisen väkivallan ehkäisyssä ja väkivaltaa kokeneiden tukemisessa. Hanke toteutetaan 2025-2027 aikana.

🔗 https://www.hs.fi/nakemys/art-2000012325001.html

Hyvää tyttöjen päivää! Tänään juhlimme tyttöjen voimaa, unelmia ja rajatonta potentiaalia. Samalla muistutamme, että jok...
11/10/2026

Hyvää tyttöjen päivää! Tänään juhlimme tyttöjen voimaa, unelmia ja rajatonta potentiaalia. Samalla muistutamme, että jokaisella tytöllä on oikeus kasvaa vapaana syrjinnästä, väkivallasta ja pelosta.

Tyttöjen oikeudet eivät ole Suomessa itsestäänselvyys. Seksuaalihäirintä on yleistynyt, ja verkkohäirintää tai -väkivaltaa on kokenut tai todistanut lähes yhdeksän kymmenestä 16–24-vuotiaasta naisesta ja tytöstä.

Naisjärjestöjen Keskusliitossa teemme työtä sen eteen, että tyttöjen oikeudet pysyvät päätöksenteossa esillä ja epäkohtiin voidaan puuttua. Tuomme esiin lainsäädännön puutteita ja pidämme ääntä niiden puolesta, jotka eivät muuten tule kuulluiksi.

Tyttöjen päivänä voit olla rakentamassa tasa-arvoisempaa tulevaisuutta. Yhdessä voimme varmistaa, että tytöt saavat kasvaa turvallisesti omana itsenään.

💜 Tue tyttöjen oikeuksia ja tasa-arvotyötä. 📱 Lahjoita numeroon 18223.

Tänään vietetään maailman mielenterveyspäivää. Suomessa tyttöjen mielenterveys on heikentynyt huolestuttavasti jo vuosie...
10/10/2026

Tänään vietetään maailman mielenterveyspäivää. Suomessa tyttöjen mielenterveys on heikentynyt huolestuttavasti jo vuosien ajan. Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn mukaan noin joka kolmas tyttö koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta.

Tyttöjen pahoinvointia ei voi tarkastella irrallaan ympäröivästä yhteiskunnasta. Sukupuoleen liittyvät odotukset, ulkonäköpaineet, seksuaalinen häirintä, väkivalta ja syrjintä kuormittavat tyttöjä. Erityisesti vähemmistöihin kuuluvat ja vammaiset tytöt voivat kohdata monia samanaikaisia kuormitustekijöitä.

Naisjärjestöjen Keskusliiton Peking +30 -raportissa nostetaan esiin tyttöjen mielenterveyden heikkeneminen sekä puutteet mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja hoidossa. Esimerkiksi tyttöjen ja naisten ADHD voi jäädä tunnistamatta, eikä syömishäiriöiden hoidossa aina huomioida sairautta riittävän kokonaisvaltaisesti.

Tyttöjen mielenterveyden kriisiä ei ratkaista pelkästään hoitamalla oireita. Tarvitsemme sukupuolitietoisia mielenterveyspalveluita sekä toimia väkivallan ja syrjinnän ehkäisemiseksi.

Yksi konkreettinen keino on toteuttaa koko väestöä koskeva terapiatakuu, joka turvaa pääsyn vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon kohtuullisessa ajassa. Myös tyttöjen omia kokemuksia on kuultava, kun heille suunnattuja palveluita kehitetään.

Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään ja tarvitsemaansa apuun.

MIELI Suomen Mielenterveys ry

Tänään vietetään valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää eli Ilonan päivää. Päivän teemana ovat näkymättömät harti...
09/10/2026

Tänään vietetään valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää eli Ilonan päivää. Päivän teemana ovat näkymättömät hartiat.

Kun läheinen sairastuu psyykkisesti, vaikutukset ulottuvat usein koko perheeseen. Huoli läheisestä, arjen järjestelyt ja vastuu toisen hyvinvoinnista voivat kuormittaa pitkään. Silti läheisten oma avuntarve jää helposti huomaamatta.

Suomessa hoivavastuu jakautuu edelleen epätasaisesti. Naiset tekevät suuren osan sekä palkallisesta että palkattomasta hoivatyöstä, ja valtaosa omaishoitajista on naisia. Myös tyttöihin kohdistuu odotuksia muiden tarpeista huolehtimisesta. Joskus lapset ja nuoret joutuvat kantamaan vastuuta, joka ei kuulu heille.

Hoivavastuun epätasainen jakautuminen on tasa-arvokysymys. Läheisestä huolehtiminen voi vaikuttaa omaan jaksamiseen, toimeentuloon ja mahdollisuuksiin osallistua työelämään. Siksi on tärkeää tunnistaa myös hoivaa antavien ihmisten tarpeet.

Mielenterveysomaiset tarvitsevat tukea omaan jaksamiseensa. Samalla on huolehdittava siitä, että mielenterveyspalveluihin pääsee ajoissa eikä vastuu sairastuneen hoidosta siirry kohtuuttomasti läheisille.

Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami tarjoaa tietoa, neuvontaa ja vertaistukea läheisensä mielenterveydestä huolestuneille.

Myös huolehtijalla on oikeus saada apua.

Lisätietoa ja tukea: finfami.fi

Naisjärjestöjen Keskusliitto täytti tänä vuonna 115 vuotta! Tervetuloa juhlimaan työtä naisten oikeuksien puolesta juhla...
08/10/2026

Naisjärjestöjen Keskusliitto täytti tänä vuonna 115 vuotta! Tervetuloa juhlimaan työtä naisten oikeuksien puolesta juhlaseminaariin 12.11. klo 12.30. Striimiä ovat tervetulleita seuraamaan kaikki kiinnostuneet.

Naisjärjestöjen Keskusliiton pitkää historiaa juhlitaan ajankohtaisten yhteiskunnallisten teemojen äärellä. Puhujina kuullaan muun muassa entistä puheenjohtajaamme, kansanedustaja Eva Biaudet’ta, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Julian Honkasaloa, Hankenin työelämäprofessori ja UN Women Suomen hallituksen jäsentä Shadia Raskia sekä Turun yliopiston professori ja Ihmisoikeusliiton puheenjohtaja Anu Koivusta.

Tutustua juhlaseminaarin ohjelmaan tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan täältä: https://naisjarjestot.fi/tapahtumat/vuosikokous-2026/.

Seminaarin jälkeen alkaa Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous, jossa mm valitsemme uuden puheenjohtajan ensi vuodelle ja hallituksen jäsenet seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Toivotamme kaikki jäsenjärjestöjemme edustajat tervetulleiksi.

Osoite

KalevanKatu 16
Helsinki
00100

Aukioloajat

Maanantai 10:00 - 15:00
Tiistai 10:00 - 15:00
Keskiviikko 10:00 - 15:00
Torstai 10:00 - 15:00
Perjantai 10:00 - 15:00
Lauantai 10:00 - 15:00
Sunnuntai 10:00 - 15:00

Ilmoitukset

Saat tiedon ensimmäisenä: lähetämme sinulle sähköpostia, kun Naisjärjestöjen Keskusliitto julkaisee uutisia ja tarjouksia. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua tilauksen milloin tahansa.

Ota Yhteyttä: Organisaatio

Lähetä viesti: Naisjärjestöjen Keskusliitto:

Oikopolut

Jaa