Historians without Borders in Finland

14/07/2026

Helsingin Sanomat uutisoi tänään Venäjän tuomioistuimen päätöksestä julistaa kolme Suomessa julkaistua historiateosta "ääriaineistoksi" ja kieltää niiden levittäminen Venäjällä. Tapaus on yksi esimerkki kehityksestä, jossa historiaa ja historiallista kirjallisuutta pyritään alistamaan poliittisen vallankäytön välineeksi.

Historioitsijat ilman rajoja Suomessa on jo pitkään tehnyt työtä historiantutkimuksen vapauden, akateemisen vapauden ja riippumattoman historiantutkimuksen toimintaedellytysten puolesta. Vaikka historian poliittinen välineellistäminen liitetään tällä hetkellä usein Venäjään, kyse on laajemmasta ilmiöstä. Eri muodoissaan yrityksiä ohjata historiallista muistia, tutkimusta, opetusta ja julkista keskustelua voidaan nähdä myös muualla Euroopassa ja maailmassa.

Tämä näkökulma on ollut pitkään osa yhdistyksemme toimintaa. Vuosina 2025–2026 toteutetussa History in Exile -hankkeessa tarkasteltiin Venäjän historia- ja muistipolitiikkaa, vahvistettiin tutkijoiden välistä vuoropuhelua sekä tuettiin riippumatonta historiantutkimusta tilanteessa, jossa vapaan tutkimuksen edellytyksiä rajoitetaan.

Historiasta voidaan ja tulee keskustella kriittisesti. Sen sijaan tutkimuksen vaientaminen tai historian käyttäminen poliittisen vallankäytön välineenä vaikeuttaa yhteisen ymmärryksen rakentamista menneisyydestä ja kaventaa demokraattisten yhteiskuntien toimintaedellytyksiä.

📰 Helsingin Sanomien uutinen: https://www.hs.fi/maailma/art-2000012139803.html

Lisätietoa History in Exile -hankkeesta: https://historianswithoutborders.fi/en/history-in-exile-project/

Historians without Borders in Finland launches a project focusing on dialogue with historians and history teachers in the Nordics and Baltics on Russian history and memory politics. The Nordic Council of Ministers has awarded a grant for the project with international partners, which will take place...

15/06/2026

Mitä tehdä kirjoille, elokuville tai muille kulttuurituotteille, jotka sisältävät nykyisin rasistisina, kolonialistisina tai muuten ongelmallisina pidettyjä kuvauksia? Pitäisikö ne poistaa käytöstä, vai voiko niitä lukea osana omaa historiallista kontekstiaan?

Radio Kolonial -podcastin toisessa jaksossa haastatellut historiantutkija Raita Merivirta ja toimittaja Ndéla Faye tarkastelevat kulttuurisen kolonialismin jälkiä suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa avautuen laajempaan kysymykseen, miten menneisyyden kulttuurituotteita voidaan lukea kriittisesti ilman että niiden historiallinen merkitys katoaa.

Historioitsijoille, opettajille, kasvattajille ja kulttuuriperinnön parissa työskenteleville kysymys on tuttu:

Miten ymmärtää menneisyyttä sellaisena kuin se oli, samalla kun tunnistamme sen ongelmalliset piirteet?

🎧 Kuuntele jakso:
https://voima.fi/audio-jakso/kulttuurinen-kolonialismi-nakyy-lastenkirjoissa/

Radio Kolonial on Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry:n kolonialismityöryhmän ja Voima-lehden yhteistyössä toteuttama podcast-sarja, joka tarkastelee kolonialismin historiaa, muistamisen politiikkaa ja historiakäsityksiä suomalaisesta näkökulmasta.

Suomi on mukana kolonialismin suuressa tarinassa. Jopa suomalaiset lastenkirjat kuvasivat imperialistista maailmanjärjestystä, joka perustuu rasismiin. Tässä jaksossa analysoimme kulttuurista kolonialismia.

05/06/2026

Miten historia vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme nykyhetkeä?

Kolonialismia koskevat keskustelut eivät ole vain keskusteluja menneisyydestä. Ne liittyvät myös siihen, miten yhteiskuntia, identiteettejä ja valtasuhteita tulkitaan tänään.

Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry:n kolonialismityöryhmän ja Voima-lehden yhteistyössä toteuttama Radio Kolonial tarkastelee kolonialismin historiaa, muistamisen politiikkaa ja historiakäsityksiä suomalaisesta näkökulmasta.

Sarjan avausjaksossa kuullaan Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaista sekä uruguaylaista teatteriohjaajaa Marianella Morenaa. Jakso pohtii koloniaalisuuden käsitettä, Suomen suhdetta kolonialismin historiaan sekä sitä, miksi menneisyyden tulkinnoista käydään edelleen kiivaita keskusteluja.

Kuuntele jakso: https://voima.fi/audio-jakso/suomi-on-osa-kolonialismin-tarinaa/

”Hiukan yksinkertaistaen voi ajatella, että koloniaalisuus on globaalia rasismia”, kertoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan tutkimuksen professori Teivo Teivainen Voiman uudessa podcastissa.⁠
⁠
Käsite ”koloniaalisuus” on lähtöisin perulaiselta sosiologi Aníbal Quijanolta. Niin sanotun dekoloniaalisen koulukunnan käyttämällä termillä tarkoitetaan rotuluokitteluja, joita käytetään poliittisesti oikeuttamaan valkoisten vallankäyttöä muiden ihmisryhmien yli.⁠
⁠
Koloniaalinen ajattelu ei koske vain suuria siirtomaaimperiumeja, vaan runsaasti esimerkkejä löytyy Suomen historiasta ja nykypäivästä. Teivainen viittaa niin sanotun muistin politiikan pääteesiin: kiistat eivät koske pelkästään menneisyyttä, vaan sitä, miten nykyhetkeä tulkitaan. Yleisen näkemyksen mukaan Suomi ei ole harjoittanut kolonialismia, vaan päinvastoin, se on ollut venäläisten ja ruotsalaisten sortotoimien uhri.⁠
⁠
Teivainen sanoo, että tämä on vain osa totuudesta.⁠
⁠
🎧️ Radio Kolonial -podcastin avausjaksossa kuullaan uruguaylaista teatteriohjaaja Marianella Morenaa sekä professori Teivo Teivaista. Kuuntele osoitteesta voima.fi/podcastit tai sieltä mistä podcastisi kuuntelet!

02/06/2026

Helsingin Sanomat nosti Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry lausunnon osaksi uutisointiaan julkisuuslain salassapitoaikojen pidentämisestä yhdessä Suomen Historiallisen Seuran ja Suomen Journalistiliiton ansiokkaiden lausuntojen kanssa.

HS kirjoittaa lausunnostamme:

”Historioitsijat ilman rajoja Suomessa -yhdistys katsoo, että salassapitoaikojen merkittävän pidentämisen perustelut eivät huomioi sen vaikutuksia vastuulliseen historiantutkimukseen, akateemiseen vapauteen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Yhdistyksen mukaan esityksessä ei riittävästi arvioida, ovatko salassapitoaikojen pidennykset oikeasuhtaisia suhteessa tavoiteltuihin turvallisuusetuihin.

‘Esitetyt perustelut liikkuvat hyvin abstraktilla ja osin jopa spekulatiivisella tasolla, eivätkä ole arviomme mukaan vakuuttavia.’

‘Käsityksemme mukaan salassapidon pidentämiseen ei ole perusteita ja salassapidon pidentäminen vaikuttaisi välittömästi yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ulkopolitiikkaan kohdistuvan tutkimuksen edellytyksiin niitä rajoittaen.’”

Samaan aikaan kun uutinen julkaistiin Suomessa, yhdistyksemme edustajat osallistuivat Potsdamissa kansainväliseen konferenssiin, jonka teemana oli historiatiedon merkitys rauhanrakentamisessa, konfliktien ehkäisyssä ja sovittelussa. Konferenssin keskusteluissa nousi esiin historiallisten narratiivien, kollektiivisen muistin ja tutkimustiedon keskeinen rooli siinä, miten yhteiskunnat käsittelevät vaikeita menneisyyden kysymyksiä ja rakentavat luottamusta yli jakolinjojen.

Faktapohjainen keskustelu yhteiskunnasta edellyttää mahdollisuutta tutkia menneisyyttä. Avoimet arkistot ja tutkimuksen saatavilla olevat lähteet eivät ole vain historiantutkijoiden työvälineitä, vaan osa demokraattisen yhteiskunnan kykyä ymmärtää omaa menneisyyttään, arvioida sitä kriittisesti ja oppia siitä.

Tiedustelulakien uudistamiseen on liitetty mukaan merkittäviä asiakirjojen salassapitoaikojen pidennyksiä.

02/06/2026

How can historians continue their work when they are forced into exile? What kinds of professional communities emerge when scholars are dispersed across borders?

Join us today from 16:45–18:00 (EET) for the presentation of Historians Without Borders' History in Exile project.

Professor Pertti Grönholm will present the first results from the second phase of the project (2024–2026), which examines the intensive political use of history by the Russian state and the displacement of critical Russian-speaking historians following Russia's full-scale invasion of Ukraine.

The project explores how historians in exile have built new forms of professional cooperation and knowledge exchange across borders, while also contributing to discussions about Russia's past, present, and future. At its heart lies a fundamental question: what conditions might enable a future Russian Vergangenheitsbewältigung—an honest, truthful, and research-based engagement with difficult historical legacies, often described as "coming to terms with the past"?

We warmly welcome everyone interested in history, memory, exile, democracy, and the role of historical scholarship in times of conflict.

📅 Today, 16:45–18:00 (EET)
📍 Zoom: https://us06web.zoom.us/j/85430935903?pwd=Rg8oZMm6y9Kt1GDeGLLsunLnxhUsb4.1

01/06/2026

Join us online today from Potsdam!

The international conference Governance, Memory and History: Historical Knowledge for Peacebuilding, Conflict Prevention and Resolution begins this afternoon.

Today's programme includes:

🔹 Dr. Erkki Tuomioja – Work and Purposes of Historians Without Borders (14:40–15:00 CEST)
🔹 Prof. Frank Bösch – Dealing with Dictatorships: German Relations with Autocracies
🔹 Prof. Hartmut Berghoff – Germany's Place in the World Economy: Achievements and Challenges, 1990–2026
🔹 Open discussion with the speakers on history, memory, democracy and international affairs (16:00–17:30 CEST).

Join the livestream:
https://us06web.zoom.us/j/85430935903?pwd=Rg8oZMm6y9Kt1GDeGLLsunLnxhUsb4.1

Conference information:
https://www.culturaldiplomacy.org/academy/index.php?en_governance-memory-and-history_26_overview

“Narratives of Power: Memory Politics” is a programme developed in collaboration with Historians Without Borders, with which the ICD has already organised events in Potsdam (2025) and London (2026) on how collective memories are shaped, contested and used by states, institutions and social actor...

31/05/2026

Join us online from Potsdam!

Monday and Tuesday, Historians without Borders Finland will participate in the international conference Governance, Memory and History: Historical Knowledge for Peacebuilding, Conflict Prevention and Resolution.

The conference explores how historical knowledge can contribute to peacebuilding, conflict prevention and democratic resilience in a time when history and memory are increasingly contested.

Programme highlights:
• Monday 1 June, 14:40 (CEST): Opening address by HWB Chair Erkki Tuomioja
• Tuesday 2 June, 15:45 (CEST): Presentation of the History in Exile project by Prof. Pertti Grönholm

Watch the live stream:
https://www.culturaldiplomacy.org/academy/index.php?en_narratives-of-power_live-streaming

More information:
https://www.culturaldiplomacy.org/academy/index.php?en_governance-memory-and-history_26_overview

We hope you'll join the discussion online.

26/05/2026

Next week we’ll join the Governance, Memory and History conference in Potsdam to present preliminary findings from the History in Exile project.

The conference explores the role of historical knowledge in peacebuilding, conflict prevention, and memory politics — themes that are also at the heart of our work at Historians without Borders.

You can join either in Potsdam or online. More information below:

“Narratives of Power: Memory Politics” is a programme developed in collaboration with Historians Without Borders, with which the ICD has already organised events in Potsdam (2025) and London (2026) on how collective memories are shaped, contested and used by states, institutions and social actor...

22/05/2026

Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry on antanut lausunnon hallituksen esityksestä, jossa julkisuuslain salassapitoaikoja ehdotetaan pidennettäväksi jopa 40–60 vuoteen ulko-, turvallisuus- ja tiedustelupolitiikkaan liittyvien asiakirjojen osalta.

Lausunnossamme korostamme, että kyse ei ole vain teknisestä muutoksesta arkistojen käyttöaikoihin. Näin pitkät salassapitoajat vaikuttaisivat merkittävästi historiantutkimukseen, akateemiseen vapauteen ja kansalaisten mahdollisuuksiin arvioida julkisen vallan toimintaa tutkimukseen perustuen.

Mahdollisuus tarkastella kriittisesti myös oman valtion ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kuuluu demokraattisen yhteiskunnan keskeisiin periaatteisiin. Avoimuus, tutkimuksen vapaus ja historiallisten päätösten jälkikäteinen arvioitavuus eivät ole turvallisuuden vastakohtia, vaan osa yhteiskunnan pitkän aikavälin resilienssiä ja luottamusta.

Myös Suomen Historiallinen Seura on lausunnossaan varoittanut siitä, että salassapitoaikojen merkittävä pidentäminen vaikeuttaisi vakavasti historiantutkimusta, heikentäisi Suomen kansainvälistä tutkimusasemaa ja voisi lopulta jopa lisätä yhteiskunnan haavoittuvuutta informaatiovaikuttamiselle.

Voit lukea lausuntomme verkkosivuiltamme https://historianswithoutborders.fi/2026/05/julkisuuslain-salassapitoaikojen-pidentaminen-heikentaisi-avoimen-yhteiskunnan-tietopohjaa tai lausuntopalvelusta https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=7d0ebe24-371b-44cb-a64f-4de13011f2d6

Historioitsijat ilman rajoja: Julkisuuslain salassapitoaikojen pidentäminen heikentäisi historiantutkimusta ja avointa yhteiskuntaa

20/04/2026

Huomenna Cinema Orionissa:

Suoivanis čuvgii – Varjoista näkyväksi – lyhytelokuvia saamelaisten kokemuksista, identiteetistä ja oikeuksista.

Näytös on koottu Skábmagovat-elokuvafestivaalin ohjelmistosta ja tuo yhteen henkilökohtaisia tarinoita, vaiettuja historioita ja yhteisöllistä kamppailua näkyväksi tekemisen puolesta.

Historioitsijat ilman rajoja on mukana tilaisuudessa, ja näytöksen jälkeen on varattu aikaa lyhyelle keskustelulle elokuvien teemoista.

Aika: Ti 21.4. klo 17-19
Paikka: Cinema Orion, Eerikinkatu 15, Helsinki

Lisätiedot ja liput:

Näytökset: Ti 21.4. klo 17:00 Skábmagovat esittää -lyhytelokuvanäytös + keskustelu - Suoivanis čuvgii - Varjoista näkyväksi -lyhytelokuvanäytös + Historioitsijat ilman rajoja järjestämä keskustelu Cinema Orionissa 21.4. KLO 17.Suoivanis čuvgii - Varjoista näkyväksi -näytöksen el...