Mitkä ovat aukioloajat?

Maanantai 09:00 - 16:00 Tiistai 09:00 - 16:00 Keskiviikko 09:00 - 16:00 Torstai 09:00 - 16:00 Perjantai 09:00 - 16:00

Eurooppalainen Suomi ry

Etusivu
Suomi
Helsinki
Eurooppalainen Suomi ry

Reittiohjeet Verkkosivusto Ota yhteyttä: organisaatio

Parempaa Eurooppaa rakentamassa.

Eurooppaliike on neljännesvuosisadan ikäinen yhteisö niille, joille eurooppalaiset arvot ja Euroopan unioni ovat tärkeitä ja puolustamisen arvoisia asioita. Meistä EU:n hyvät puolet ylittävät kiistatta kansainvälisen yhteistyön tuomat haasteet ja eurooppalainen yhteistyö on erityisesti Suomen kaltaisella pienelle maalle valtava voimavara ja turvaverkko. Eurooppalainen Suomi ry on suomalaisen Eurooppaliikkeen kattojärjestö ja osa 30 maassa toimivaa kansainvälistä European Movement Internationalia (EMI). Olemme Suomessa rekisteröity ja oikeustoimikelpoinen, voittoa tavoittelematon ja poliittisesti sitoutumaton rekisteröity yhdistys. Poliittisesti sitoutumattomana kansalaisjärjestönä toivotamme kaikki Eurooppa- ja EU-politiikasta ja yhteisistä asioistamme kiinnostuneet eurooppalaiset mukaan toimintaamme.

07/10/2026

Laajentumisesta on tullut entistä merkittävämpi osa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. EU:n laajentuminen on myös Suomen poliittisten ja taloudellisten etujen mukaista ja yksi Suomen EU-politiikan keskeisistä tavoitteista. Laajentuminen vahvistaa EU:n turvallisuutta, vakautta ja kansainvälistä vaikutusvaltaa. Siitä on poliittista ja taloudellista hyötyä sekä unionille että laajentumiskumppaneille. 🇪🇺

Laajentuminen edellyttää EU:n oman päätöksenteon kehittämistä. Institutionaaliset uudistukset, kuten määräenemmistöpäätösten käytön lisääminen tietyillä aloilla on edellytys unionin toimintakyvylle, turvallisuudelle ja demokraattiselle legitimiteetille.

Loppuvuosi 2026 on merkittävä EU:n laajentumiselle. Montenegron, Albanian, Ukrainan ja Moldovan jäsenyysneuvottelujen odotetaan etenevän samalla, kun EU valmistautuu tulevaan laajentumiseen.

Montenegro on laajentumisen kärkimaa ja tavoittelee neuvottelujen päättämistä vuoden loppuun mennessä. Laajentumiskomissaari Marta Kosin mukaan Montenegron jäsenyys voisi olla mahdollinen vuonna 2028. 🇲🇪

Komissio julkaisi 6.10. tiedonannon siitä, miten EU:n toimintaa tulisi uudistaa ennen seuraavaa laajentumista. Arvioissa käsitellään muun muassa budjettia, maataloutta, sisämarkkinoita ja turvallisuutta. Ehdokasmaita on myös tarkoitus integroida asteittain eri politiikkasektoreille jo ennen jäsenyyttä.

Komissio ehdottaa liittymissopimuksiin vahvempia suojalausekkeita oikeusvaltion, demokratian ja perusoikeuksien turvaamiseksi. Vakavimmissa tapauksissa uuden jäsenmaan äänioikeus neuvostossa voitaisiin jäädyttää. Suojamekanismia voitaisiin soveltaa 15 vuoden ajan jäsenyyden alkamisesta.

EU:n päätöksentekoa halutaan myös sujuvoittaa lisäämällä määräenemmistöpäätöksiä esimerkiksi pakotepolitiikassa ja jäsenyysneuvottelujen välivaiheissa. Jäsenyys vaatisi edelleen kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän, m***a uudet jäsenet voisivat sitoutua olemaan estämättä tulevia laajentumisia kahdenvälisten kiistojen vuoksi. 🤝🏼

Lisäksi uusille jäsenmaille voitaisiin ottaa käyttöön määräaikaisia siirtymäjärjestelyjä esimerkiksi työvoiman vapaassa liikkuvuudessa ja maataloudessa. Ukrainan kohdalla niitä voitaisiin soveltaa maataloustukiin ja maataloustuotteiden pääsyyn EU:n markkinoille.

01/10/2026

Noora Lehtikuusi Eurooppalaisen Suomen korkeakouluharjoittelijaksi

Eurooppalaisen Suomen korkeakouluharjoittelijana aloittaa 1.10. Eurooppa-tutkimuksen maisteriopiskelija Noora Lehtikuusi. Vuoden loppuun asti kestävällä harjoittelujaksolla Lehtikuusi avustaa erityisesti järjestön viestinnässä, tutkimus- ja vaikuttamistyössä sekä tapahtumien järjestämisessä. Harjoittelujaksoon sisältyy lisäksi erilaisia suunnittelu-, koordinointi- ja taustoitustehtäviä. Lehtikuusella on laajaa aiempaa kokemusta työelämästä, järjestöviestinnästä ja -toiminnasta sekä tutkimusavustajana toimimisesta.

“Harjoittelu Eurooppalaisessa Suomessa tarjoaa mahdollisuuden työskennellä itselleni läheisellä järjestökentällä sekä opintojen myötä suurimmaksi kiinnostuksenkohteekseni nousseen EU-politiikan parissa. EU-keskustelun ylläpitäminen ja Unioniin liittyvän tietoisuuden edistäminen on alati tärkeää etenkin Euroopan kohtaamien nykyhaasteiden valossa, ja olen innoissani että pääsen harjoittelussa tekemään töitä näiden asioiden parissa.”

Korkeakouluharjoittelija tukee järjestön asiantuntijamateriaalien tuottamista, syksyn hankkeita sekä avustaa kansalais- ja sidosryhmäviestinnässä.

“On hienoa saada Noora osaksi tiimiämme! Hänen osaamisensa viestinnässä ja Eurooppa-asioissa tulee olemaan arvokas lisä toimistollemme vauhdikkaan syksyn aikana,” kommentoi erityisasiantuntija Ninni Issakainen.

Tällä hetkellä Lehtikuusi viimeistelee maisteriopintojaan Helsingin yliopiston Politiikan ja viestinnän koulutusohjelmassa sekä opiskelee Helsingin yliopiston Eurooppa- ja Pohjoismaiden tutkimuksen maisteriohjelmassa pääaineenaan EU-politiikka. Tutkimustyöhön tähtäävien opintojen lisäksi EU-politiikkaan ja Eurooppa-tutkimukseen painottuvat opinnot herättivät Lehtikuusessa kiinnostuksen Eurooppalaisen Suomen tekemään tiedotus- ja vaikuttamistyöhön.

”Mahtavaa saada Noora mukaan tiimiimme! Meille on tärkeää tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia päästä mukaan käytännön järjestö- ja vaikuttamistyöhön sekä tuoda omia näkökulmiaan yhteiseen tekemiseemme. Samalla me saamme uusia ajatuksia ja osaamista työhömme. Hienoa päästä työskentelemään Nooran kanssa EU-asioiden parissa,” toteaa Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Totti Sivonen.

01/10/2026

Europarlamentaarikko Pekka Toveri vieraili Euroopan Suunta -podcastissa!

Jaksossa keskustellaan Pekan taustasta kenraalimajurina ja siitä, miten työ politiikassa eroaa puolustusvoimista. Lisäksi keskustelemme komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin unionin tila -puheen turvallisuusavauksista, Kanadan ja EU:n tiivistyvästä yhteistyöstä sekä EU:n ehdotetusta, Naton 4. artiklaa muistuttavasta mekanismista hybridiuhkiin vastaamiseksi. Lopuksi pohditaan, mitä Suomen datakeskusinvestoinneista käytävässä keskustelussa on jäänyt huomaamatta.

Juontamassa Totti Sivonen, tuotannosta vastaa Pekko Korvuo. Jakso on toteutettu Euroopan parlamentin tuella. Jaksossa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan parlamentin näkemyksiä.

Euroopan Suunta löytyy Spotifysta sekä videoformaattina YouTubesta.

28/09/2026

Tällä viikolla Euroopan Suunnassa keskustellaan Eurooppanuorten puheenjohtaja Pieta Päiväsen kanssa siitä miltä Euroopan unioni näyttää nuorten silmin🇪🇺

Jaksossa pohditaan Euroopan itsenäisyyden kulmakiviä, arvioidaan komission uutta Kids Act -aloitetta ja nuorten somerajoituksia ja miten komissaarin valintaa pitäisi uudistaa Suomessa.

📺Euroopan Suunta löytyy aina Spotifysta sekä videoformaattina YouTubesta.

Juontamassa Ninni Issakainen, tuotannosta vastaa Pekko Korvuo. Jakso on toteutettu Euroopan parlamentin tuella. Jaksossa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan parlamentin näkemyksiä

25/09/2026

Euroopan Suunta -podacastissa vieraana meppi Pekka Toveri🇪🇺

Datakeskuksien lisäksi jaksossa keskustellaan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin unionin tila -puheen turvallisuusavauksista, Kanadan ja EU:n tiivistyvästä yhteistyöstä sekä EU:n ehdotetusta, Naton 4. artiklaa muistuttavasta mekanismista hybridiuhkiin vastaamiseksi.

📺Euroopan Suunta löytyy Spotifysta sekä videoformaattina YouTubesta.

Juontamassa Totti Sivonen, tuotannosta vastaa Pekko Korvuo. Jakso on toteutettu Euroopan parlamentin tuella. Jaksossa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan parlamentin näkemyksiä.

18/09/2026

EU:n tavoitteena on olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Se ei tarkoita päästöjen loppumista kokonaan, vaan sitä, että päästöjä vähennetään mahdollisimman paljon ja jäljelle jäävät päästöt sidotaan esimerkiksi metsiin tai poistetaan ilmakehästä.

Tavoite näkyy jo nyt muun muassa energiantuotannossa, liikenteessä ja teollisuudessa. Keinoja ovat esimerkiksi päästökauppa, uusiutuvan energian lisääminen ja tiukemmat päästövaatimukset.

18/09/2026

📃EU:n kylmälaiteasetus – mitä uutiset eivät huomioineet?

F-kaasuasetuksen uutisoinnissa ovat korostuneet erityisesti kylmälaitteiden uusimisesta pienille kaupoille aiheutuvat kustannukset. Huoli on aiheellinen, m***a kokonaiskuvasta on jäänyt puuttumaan, miksi sääntelyä tehdään ja millaisia siirtymäaikoja muutoksiin liittyy.

Sääntelyn tavoitteena on vähentää F-kaasujen käyttöä. Monet niistä lämmittävät ilmastoa moninkertaisesti hiilidioksidia voimakkaammin, ja asetuksen arvioidaan vähentävän päästöjä vuoteen 2050 mennessä määrän, joka vastaa noin kymmenkertaisesti Suomen vuoden 2022 kokonaispäästöjä.

✍️EU-politiikan asiantuntijapaneelin tehtävänä on vahvistaa suomalaisen Eurooppa-poliittisen keskustelun laatua tuottamalla riippumatonta ja asiantuntijavetoista arviointia, kontekstointia sekä taustoitusta ajankohtaisista EU-kysymyksistä.
Muistiota laatimassa olleet paneelin jäsenet: Markku Keinänen, Marja Rislakki, Jan Store, Reijo Kemppinen, Vesa Vihriälä, Allan Rosas ja Pieta Päivänen.

Paneelin toiminnasta vastaa Eurooppalainen Suomi ry. Paneeli laatii median käyttöön taustamuistioita ja antaa pyydettäessä kommentteja medialle ajankohtaisista EU-asioista. Muistiot ja lisätietoja paneelin toiminnasta löydät sivulta www.eupaneeli.fi

16/09/2026

🗣️Komission puheenjohtaja piti tänään Unionin tila -puheen jossa hän linjasi tulevan vuoden tärkeimpiä painopisteitä ja keskeisiä tulevia aloitteita.

Tutustu nostoihimme puheen tärkeimmistä teemoista👉🏻

11/09/2026

📱 Puhelimissa, akuissa, aurinkopaneeleissa ja tuulivoimaloissa tarvitaan kriittisiä raaka-aineita, joiden saatavuudessa EU on tällä hetkellä vahvasti riippuvainen muista maista.

Critical Raw Materials Actilla EU pyrkii vahvistamaan kriittisten raaka-aineiden tuotantoa, jalostusta ja kierrätystä Euroopassa sekä monipuolistamaan niiden hankintaa.

Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on, että EU louhitaan 10 %, jalostetaan 40 % ja kierrätyksellä tuotetaan 25 % unionin tarvitsemista strategisista raaka-aineista.

09/09/2026

Mikä ihmeen pääomamarkkinaunioni ja miksi siitä puhutaan juuri nyt?

🤝Tavoitteena on saada eurooppalaisten säästöt ja yritysten rahoitustarpeet kohtaamaan nykyistä paremmin. EU halutaan helpottaa sijoittamista yli maiden rajojen, tarjota yrityksille enemmän rahoitusvaihtoehtoja ja saada enemmän yksityistä pääomaa investointeihin.

💶Rahaa tarvitaan esimerkiksi puolustukseen, puhtaaseen ja digitaaliseen siirtymään sekä yritysten kasvuun ja innovaatioihin. Julkinen rahoitus ei yksin riitä, joten myös yksityisiä sijoituksia halutaan saada enemmän liikkeelle.

Pääomamarkkinaunionia viedään nyt eteenpäin osana laajempaa säästämis- ja sijoitusunionia.

Osoite

Eteläranta 10
Helsinki
00130

Aukioloajat

Maanantai	09:00 - 16:00
Tiistai	09:00 - 16:00
Keskiviikko	09:00 - 16:00
Torstai	09:00 - 16:00
Perjantai	09:00 - 16:00

Verkkosivusto

http://www.eurooppalainensuomi.fi/

Ilmoitukset

Saat tiedon ensimmäisenä: lähetämme sinulle sähköpostia, kun Eurooppalainen Suomi ry julkaisee uutisia ja tarjouksia. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua tilauksen milloin tahansa.