Eurooppalainen Suomi ry

25/08/2026

🇮🇸 Islannissa äänestetään 29. elokuuta siitä, avataanko uudelleen EU-jäsenyysneuvottelut. Ennakkoäänestys on jo alkanut.

Islanti haki EU-jäsenyyttä vuonna 2009, m***a neuvottelut keskeytettiin vuonna 2015. Yksi isoimpi syitä oli erimiellisyydet kalastuspolitiikan suhteen. Nyt asia on noussut uudelleen pöydälle taloushuolten ja muuttuneen geopoliittisen tilanteen myötä. EU-jäsenyyden kannattajat näkevät siinä mahdollisuuden talouden vakauteen ja vahvempaan asemaan Euroopassa.

Islanti on kiinnostava esimerkki myös siksi, että maa kuuluu jo Euroopan talousalueeseen ja Schengen-alueeseen. Miksi siis liittyä EU? Mitä jäsenyys toisi ja mitä se vaatisi?

Islanti ei myöskään ole ainoa maa, joka pohtii EU-jäsenyyttä vaan EU:lla on yhdeksän virallista ehdokasmaata, joiden kanssa jäsenyydestä neuvotellaan.

18/08/2026

Vielä ehdit mukaan torstain keskusteluun EU:n yhteisistä varoista!💶

Jos saisit päättää EU:n seuraavan budjetin painopisteistä, mihin käyttäisit yhteisiä rahoja? Pitäisikö EU panostaa enemmän esimerkiksi turvallisuuteen, ilmastoon, tutkimukseen, koulutukseen tai Euroopan kilpailukykyyn? Entä mistä voitaisiin leikata?

Torstaina 20.8. klo 16.30 kokoonnumme Rikhardinkadun kirjastoon keskustelemaan EU tulevasta budjetista vuosille 2028–2034. Tilaisuudessa saat ensin lyhyen johdatuksen aiheeseen, minkä jälkeen pääset keskustelemaan muiden osallistujien kanssa.

Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Paikkoja on jäljellä enää muutama joten varmista osallistumiseni ilmoittautumalla tilaisuuteen tästä:
https://forms.gle/guMxUZXdSvE5qd2T6

Tilaisuus on osa CERV-rahoitteista MOSAIC-hanketta.
Rahoitettu Euroopan unionin varoista. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin ainoastaan kirjoittajan omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) näkemyksiä. Euroopan unionia tai EACEA ei voida pitää niistä vastuussa.

13/08/2026

Euroopan komissio antoi heinäkuussa ehdotuksen päästökauppadirektiivin uudistamisesta🏭

💶Päästökauppa perustuu ajatukseen, että saastuttamisesta pitää maksaa. Yritykset tarvitsevat päästöoikeuden jokaiselle päästämälleen hiilidioksiditonnille, joten mitä vähemmän ne päästävät, sitä vähemmän ne maksavat

⚡️Uudistamisen tavoitteena on edistää vuoden 2040 ilmastotavoitteen toimeenpanoa sekä lisätä päästökauppajärjestelmän joustavuutta. Ehdotus sisältää helpotuksia teollisuussektorille kuten päästöoikeuksien kokonaismäärää vähentävän kertoimen alentamista ja mahdollisuuden hyödyntää kansainvälisiä päästöhyvityksiä.

🤝Koska kyseessä on Euroopan komission ehdotus siirtyy se seuraavaksi Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston käsittelyyn. Tavoitteena on saada sopu uudistuksesta vuoden 2027 aikana.

06/08/2026

Digitaalinen euro on yksi EU:n puhutuimmista tulevista uudistuksista – m***a mitä se oikeastaan tarkoittaa? 💶

Digieuro olisi Euroopan keskuspankin liikkeelle laskemaa digitaalista rahaa. Se ei korvaisi käteistä, vaan toimisi sen rinnalla uutena maksuvälineenä.

Yhä suurempi osa maksuista tehdään korteilla ja mobiilimaksuilla. Samalla suuri osa eurooppalaisesta maksuliikenteestä kulkee tällä hetkellä kansainvälisten maksuverkkojen kautta. Digieuron tavoitteena on tarjota eurooppalainen vaihtoehto, vahvistaa maksujärjestelmän toimintavarmuutta sekä antaa kuluttajille mahdollisuus maksaa digitaalisesti myös keskuspankkirahalla.

31/07/2026

Mihin EU yhteiset rahat pitäisi käyttää? Tule kertomaan mielipiteesi🫵

Euroopan Unionissa valmistellaan tällä hetkellä seuraavaa pitkän aikavälin budjettia joka määrittää miten EU:n yhteisiä varoja käytetään vuosina 2028-2034. Nyt sinulla on mahdollisuus kertoa, mihin EU pitäisi mielestäsi panostaa seuraavien vuosien aikana.

Tervetuloa kaikille avoimeen keskusteluun, jossa pohdimme yhdessä EU tulevan budjetin painopisteitä. Keskustelemme siitä, mitä EU varoilla tulisi tulevaisuudessa rahoittaa ja millaisia painotuksia EU seuraavaan budjettiin toivotaan.

Aiempi perehtyneisyys EU:n budjettiin ei ole tarpeen, ainoastaan kiinnostus aiheeseen riittää.

⏰Torstaina 20.8.2026 klo 16.30–18.30
📍Rikhardinkadun kirjasto, Helsinki

Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Paikkoja on rajallisesti, joten ilmoittauduthan tällä lomakkeella: https://forms.gle/guMxUZXdSvE5qd2T6

Tilaisuus on osa CERV-rahoitteista MOSAIC-hanketta.

Rahoitettu Euroopan unionin varoista. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin ainoastaan kirjoittajan omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) näkemyksiä. Euroopan unionia tai EACEA ei voida pitää niistä vastuussa.

08/07/2026

Komissio ehdotti kesäkuun alussa teknologisen suvereniteetin pakettia, jonka tavoitteena on vähentää Euroopan rakenteellisia riippuvuuksia.🇪🇺

⚡️Pakettiin kuuluu kaksi lainsäädäntöehdotusta: sirusäädös 2.0 sekä pilvipalvelujen ja tekoälyn kehittämistä koskeva säädös.

☁️Se sisältää myös avoimen lähdekoodin strategian ja tiekartan Euroopan energiajärjestelmän digitalisoimiseksi.

Paketti vastaa tarpeeseen vähentää riippuvuutta keskeisistä digitaalisista palveluista, tuotteista ja infrastruktuurista sekä kannustaa eurooppalaisten vaihtoehtojen kehittämiseen.

01/07/2026

Irlannin puheenjohtajuuskausi Euroopan unionin neuvostossa starttasi tänään 🇮🇪

Seuraavat puoli vuotta Irlanti vetää neuvoston työtä, johtaa kokouksia ja yrittää sovittaa yhteen jäsenmaiden näkemyksiä. Puheenjohtajamaa ei siis päätä EU suunnasta yksin, m***a sillä on iso vaikutus siihen, mitkä asiat etenevät ja millä tahdilla.

Irlannin kaudella prioriteettaja ovat muun muassa kilpailukyky, eurooppalaiset arvot ja turvallisuus. Sillä on edessä myös tiukat neuvottelut EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä johon olisi tarkoitus saada sopu vuoden loppuun mennessä🤝

30/06/2026

Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin rooli on kasvanut osana EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Korkeakouluharjoittelijamme Shpejtim Zhitian analyysi tarkastelee, miten rajaturvallisuudesta on tullut osa geopoliittista Eurooppaa.

Kansainvälinen sääntöpohjainen järjestys on murroksessa. Samalla eurooppalaisten päättäjien kiinnostus strategiseen autonomiaan ja ajatukseen geopoliittisesta EU:sta on kasvanut. Erityisesti Venäjän hyökkäyssodan myötä geopolitiikka on noussut keskeiseksi käsitteeksi EU ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.

Muuttuneeseen toimintaympäristöön vastatakseen Euroopan unioni on kehittänyt uusia poliittisia välineitä ja strategioita, joilla se pyrkii vahvistamaan toimintakykyään sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista rooliaan. Tämä näkyy erityisesti rajaturvallisuuden alalla. EU:n ulkorajoista on tullut yhä keskeisempi osa unionin turvallisuuspolitiikkaa, m***a myös väline, jonka kautta unioni pyrkii vastaamaan muuttuvaan kansainväliseen tilanteeseen.

Rajaturvallisuuden korostuminen on lisännyt myös Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin merkitystä. Frontex ei ole enää pelkästään tekninen rajavalvontaviranomainen, vaan sen rooli on kasvanut osana EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Viraston toimivalta, resurssit ja operatiiviset valmiudet ovat vahvistuneet, ja sen toiminta ulottuu yhä selvemmin myös EU:n virallisten rajojen ulkopuolelle.

Eurooppalaisen Suomen korkeakouluharjoittelija Shpejtim Zhitia tarkastelee analyysissään, miten Frontexin kehitys heijastaa EU laajempaa geopoliittista muutosta. Analyysin mukaan Frontex ei ainoastaan toimeenpane EU:n rajaturvallisuuspolitiikkaa, vaan myös muokkaa aktiivisesti siihen liittyviä käytäntöjä, normeja ja toimintakulttuuria.

Frontex tuottaa tietoa, tekee riskianalyyseja, osallistuu operatiiviseen rajavalvontaan, tukee palauttamismenettelyjä ja kouluttaa sekä jäsenvaltioiden että kolmansien maiden rajaviranomaisia. Näin se vaikuttaa siihen, miten muuttoliikettä, turvallisuutta ja Euroopan ulkorajoja koskevia uhkia ymmärretään ja hallitaan.

Frontex on keskeinen väline, jolla EU hallitsee ulkorajojaan, tuottaa rajaturvallisuutta ja ulottaa vaikutusvaltaansa unionin rajojen ulkopuolelle. Samalla viraston kasvava rooli herättää kysymyksiä vastuunjaosta, demokraattisesta valvonnasta ja siitä, miten EU rajapolitiikkaa tulevaisuudessa ohjataan.
Frontexin kehitys kertoo laajemmasta muutoksesta: rajat eivät ole enää vain hallinnollisia jakolinjoja, vaan niistä on tullut osa EU:n geopoliittista toimintaa.

Koko tekstin löydät täältä:

Shpejtim Zhitian analyysi tarkastelee, miten Frontexin kasvava rooli heijastaa EU:n rajapolitiikan muuttumista geopoliittiseksi välineeksi.

22/06/2026

EU-maiden johtajat kokoontuivat Eurooppa-neuvostoon 18.-19.6.2026.🇪🇺

🇺🇦 EU vahvisti tukensa Ukrainalle ja korosti, ettei rauhaa voida sopia ilman Ukrainaa. Samalla Ukrainan EU-jäsenyyspolku eteni, kun ensimmäinen neuvotteluklusteri avattiin.

🕊️ EU-johtajat painottivat diplomatiaa Iranin kanssa, humanitaarisen avun pääsyä Gazaan ja kahden valtion ratkaisua Israelin ja Palestiinan konfliktiin.

🛡️ Euroopan puolustusvalmiutta on vahvistettava vuoteen 2030 mennessä. Painopisteinä ovat muun muassa ilmapuolustus, droonit, puolustusteollisuus ja sotilaallinen liikkuvuus.

🇪🇺 EU:n seuraavan pitkän aikavälin budjetin neuvottelut ovat hankalassa pisteessä ja kokonaistasosta ei saatu sopua. Uutta ehdotusta odotetaan lokakuussa.

11/06/2026

Mihin Suomen tulisi vaikuttaa EU:ssa?🇪🇺🇫🇮

Kysyimme Kokoomuksen ja SDP puoluekokouksissa, minkä teeman osallistujat nostaisivat Suomen EU-politiikan tärkeimmäksi painopisteeksi.

Vaihtoehdot olivat:

1. Euroopan turvallisuus ja Ukraina
2. Demokratia ja oikeusvaltio
3. Talous, työpaikat ja sisämarkkinat
4. Ilmasto, luonto ja puhdas energia
5. Kansalaisyhteiskunta ja osallisuus

Kokoomuksen puoluekokouksessa eniten helmiä sai Euroopan turvallisuus ja Ukraina. SDP puoluekokouksessa kärkeen nousi demokratia ja oikeusvaltio. Yhteistuloksessa eniten kannatusta sai demokratia ja oikeusvaltio.

Moni osallistuja olisi halunnut antaa useamman vastauksen ja äänestyksiin osallistui niin puoluekokous edustajia kuin yhteiskunnallisia toimijoita. Tulokset antavat silti viitettä siitä millaisia painotuksia Suomen EU-politiikkaan toivotaan eri puolueissa.