04/08/2026
Helsingin vesihuolto tuskaili Vantaanjoen leväongelmien kanssa 1950-luvun lopulla. Myös veden riittävyys huoletti. Hyvälaatuista raakavettä tarvittiin siis nopeasti lisää. Yksi vaihtoehto oli ylitse muiden: Lohjan ja Vihdin alueilla sijainnut Hiidenvesi sopisi parhaaksi raakaveden lähteeksi sekä sijaintinsa että vedenlaadun puolesta. 🌊📍
Hiidenvettä oli tutkittu jo 1940-luvulla, m***a järveä ympäröivien kuntien vastustuksen vuoksi hanke oli keskeytetty. 1950–60-luvun vaihteessa hanketta lähdettiin ajamaan läpi uudelleen. Tavoitteena oli tehdä rakennustyöt vuosien 1962–64 aikana ja saada lisävettä käyttöön vuodesta 1965 lähtien. Vastustus kasvoi entisestään erityisesti Länsi-Uudellamaalla.
Pelättiin, että vedenotto vähentäisi joen vesimäärää ja aiheuttaisi ongelmia Mustionjoen varrella sijaitseville yrityksille, jotka käyttivät vesivoimaa. Hankkeen vesioikeudellinen käsittely venyi valitusten kasaantuessa, ja rakennusaikataulun arveltiin siirtyvän. Helsingissä oltiin huolissaan tunnelin viivästymisestä ja sen toteutumista tahdottiin jouduttaa. Vaikka vesioikeuden lupaa ei vielä ollut, tunnelin rakennustyöt päätettiin jo aloittaa. 💧
Hiidenvesitunneli valmistui kokonaan jo ennen luvan saantia vuonna 1967, ja vettä ryhdyttiin juoksuttamaan pääkaupunkiseudulle kesällä 1969. Vedenottaminen käynnistyi kreivin aikaan, sillä kuivuuden vuoksi Vantaanjoen virtaus oli supistunut ja runsas leväkasvusto peitti jokea.
Uhkakuvat eivät toteutuneet, sillä vedenotolla ei ollut kielteisiä seurauksia. Vedenpinnan korkeusvaihtelut jopa tasoittuivat aiemmasta. 👍
Päijännetunnelin rakentamisen jälkeen Hiidenveden käytölle ei enää ole ollut aktiivista tarvetta. Nykyisin Hiidenvesitunneli on osa pääkaupunkiseudun raakaveden varavesijärjestelmää. ✅
Kuva: Mannelin, T., HSY. Vesi purkautuu Hiidenveden raakavesitunnelista Härkälänjokeen 25.8.1969.
