Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puhuminen voi tuntua vaikealta ja kiusalliselta. Sitä esiintyy kaikissa ikäryhmissä ja yhteiskuntaluokissa, ja se voi koskettaa niin naisia, miehiä kuin lapsiakin. Väkivaltaan on saatavilla apua sekä kokijoille että tekijöille, yhdessä tai erikseen. Se voi kietoutua arkeen niin, ettei sitä tunnisteta väkivallaksi, tai väkivaltaa kokenut ei uskalla kertoa asiasta. Lä
hisuhdeväkivallan ohella voidaan puhua myös parisuhde- ja perheväkivallasta. Väkivalta voi ilmetä monin tavoin, erityisesti vallan ja kontrollin kautta. Näitä ovat esimerkiksi pelottelu, uhkailu, pakottaminen, mustasukkaisuus, liikkumisen rajoittaminen, ulkopuolisista ihmissuhteista eristäminen sekä rahankäytön tai valta-aseman hyödyntäminen toisen vahingoksi. Myös toisen vähättely, mitätöinti, nimittely, nöyryyttäminen ja syyllistäminen ovat väkivallan muotoja. Lasten käyttäminen painostuskeinona, omien tekojen kieltäminen ja tilanteen vääristely ovat osa kontrollointia. Lähisuhde- ja perheväkivallassa väkivaltaa voi käyttää perheenjäsen tai muu läheinen ihminen. Väkivalta ei välttämättä ole jatkuvaa, vaan sen lomassa voi olla rauhallisia ja lämpimiäkin jaksoja, mikä voi hämärtää tilanteen tunnistamista. Fyysinen väkivalta ei ole ainoa väkivallan muoto. Väkivaltaa on myös henkinen, psykologinen, seksuaalinen, sosiaalinen ja taloudellinen vahingoittaminen. Kaikki teot ja sanat, jotka aiheuttavat pelkoa, kipua, ahdistusta, häpeää tai vahinkoa, ovat väkivaltaa. Väkivalta on aina väärin ja se on ihmisoikeuksien loukkaus sekä rikos. Jos epäilet väkivallan kokemista tai käyttämistä, voit ottaa meihin yhteyttä saadaksesi tietoa, tukea ja apua. Pääkaupungin turvakoti ry:ssä kunnioitamme jokaisen itsemäärittelyä sukupuolen ja identiteetin suhteen.
