John Nurmisen Säätiö

Reittiohjeet Verkkosivusto Ota yhteyttä: organisaatio

John Nurmisen Säätiö Pelastamme Itämeren ja sen perinnön tuleville sukupolville – We save the Baltic Sea. Työtä ohjaavat tulokset ja vaikuttavuus.

Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiön hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa vähentämällä mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöongelmia, kuten rehevöitymistä ja luontokatoa. Säätiön tehtävänä on myös vaalia, elävöittää ja välittää mereen liittyviä tarinoita sekä kulttuuriperintöä. Säätiön toiminta rahoitetaan pääosin lahjoituksilla ja avustuksilla.

Kansainvälinen vaikuttamistyömme puhtaamman meriliikenteen puolesta etenee. Alkuvuodesta hyväksytty suosituksemme ravinn...
14/10/2026

Kansainvälinen vaikuttamistyömme puhtaamman meriliikenteen puolesta etenee. Alkuvuodesta hyväksytty suosituksemme ravinnepäästöjen vähentämiseksi irtolastilannoitteiden varastoinnissa ja käsittelyssä Itämeren satamissa on nyt otettu käyttöön myös Ruotsissa ja Saksassa.

Syyskuussa pidetyssä Itämeren suojelukomissio HELCOMin merenkulkuun keskittyvässä kokouksessa Saksa ja Ruotsi raportoivat, että ohjeistus on käytössä sekä valtioiden aluehallintojen että lainsäädännön tasolla. Ruotsissa satamien toimintatapoja on päivitetty esimerkiksi lannoitteiden varastoinnin ja käsittelyn osalta niin, että ravinteiden päätymistä mereen voidaan ehkäistä.

Saksassa puolestaan kartoitetaan satamia ja parhaiden käytäntöjen soveltamismahdollisuuksia sekä valmistellaan kansallista ohjeistusta.

Itämeri on pieni ja matala, m***a vilkkaasti liikennöity merialue. Satamissa syntyy vuosittain suuri määrä lannoitehävikkiä, joka päätyy rehevöittämään merta. Lannoitelaivauksesta syntyvien päästöjen vähentäminen parantaa merkittävästi Itämeren tilaa

Voit tutustua meriliikennehankkeisiimme tarkemmin verkkosivuillamme https://johnnurmisensaatio.fi/hankkeet/.

Itämeripäivää vietetään 26.8.2027. 🥳🌊Suunnitteletko osallistumista, m***a kaipaat ideoita ja vinkkejä oman juhlapäiväsi ...
13/10/2026

Itämeripäivää vietetään 26.8.2027. 🥳🌊Suunnitteletko osallistumista, m***a kaipaat ideoita ja vinkkejä oman juhlapäiväsi toteutukseen? Vai etsitkö uusia kumppaneita yhteisen tapahtuman järjestämiseen?

Kutsumme Itämerestä ja Itämeripäivästä kiinnostuneet 11.11.2026 elokuvateatteri Gildaan Helsinkiin verkostoitumaan ja kuulemaan tapahtuma-asiantuntijoiden vinkkejä.

Iltapäivä koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osasta. Voit ilmoittautua koko iltapäivään tai vain toiseen osuuteen.

klo 13.30–14.45 Itämeri koettuna – elämyksiä ja osallistavia tapahtumia

📽️ Kuulemme Hanna Brotheruksen puheenvuoron ja näemme Brotheruksen ja Meeri Koutaniemen Veden huomaan -lyhytelokuvan.

💡 Tapahtumatuotannon ja yleisötyön ammattilaiset kertovat vinkkejä, miten yleisö saadaan kiinnostumaan ja osallistumaan sekä miten Itämeri-teemoja voidaan tuoda yleisötapahtumiin elämyksellisellä tavalla.

Klo 14.45–16.30 Itämeripäivän kuulumisia ja verkostoitumista

🔮 Kerromme Itämeripäivän ensi vuoden suunnitelmista. Mahdollisuus kysellä ja kommentoida.

🍸 Siirrymme Gilda Barin puolelle nauttimaan pienestä purtavasta ja verkostoitumaan muiden Itämerestä ja Itämeripäivästä kiinnostuneiden kanssa.

Ilmoittaudu mukaan 30.10. mennessä: https://link.webropol.com/ep/imp27

Kuva: Tomi Edwards

12/10/2026

Turpeennostoalueet eli turvekentät ovat turvetuotantoa varten kuivatettuja soita. Kuivatuksen seurauksena hajoava turve aiheuttaa huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Samalla turpeen sisältämät ravinteet ja vesiä ruskettava humus pääsevät huuhtoutumaan vesistöihin ja Itämereen. Seurauksena ovat tummenevat lähijärvet ja entistä rehevöityneempi meri.

Päästöjä voidaan hillitä ennallistamalla turpeennostoalueita. Ennallistamiseksi on muun muassa tukittu ojia ja rakennettu pohjapatoja. Patojen tarkoitus on nostaa vedenpintaa sekä uusien kosteikkojen muodostamiseksi että olemassa olevien laajentamiseksi. Näin palautuminen kohti luonnontilaa nopeutuu ja vesistöpäästöt vähenevät. Vähitellen alueet muuttuvat hiilinieluiksi sekä pitkäaikaisiksi hiilivarastoiksi.

Ennallistamalla turvetuotantoalueita voidaan vesistö- ja ilmastohyötyjen lisäksi lisätä luonnon monimuotoisuutta, kun suoluonto palautuu lajistoltaan monimuotoiseksi, hiiltä sitovaksi ekosysteemiksi. Hankkeemme Suokeidas ja Aarreaitta tarjoavat myös koneyrittäjille korvaavia liiketoimintamahdollisuuksia sekä tukevat heidän työllistymistään turvetuotannon loppuessa.

Voit tutusta soita koskeviin hankkeisiimme tarkemmin verkkosivuillamme https://johnnurmisensaatio.fi/mita-teemme/hankkeet/.

Tämän julkaisuin väitteiden todenperäisyys voi olla kyseenalainen, m***a Itämeren historiaa kertaava Itämeren tarinat on...
08/10/2026

Tämän julkaisuin väitteiden todenperäisyys voi olla kyseenalainen, m***a Itämeren historiaa kertaava Itämeren tarinat on täyttä asiaa kannesta kanteen. Kirja tarjoaa jännittävän aikamatkan ja kiehtovan oppaan Itämeren monimuotoiseen maailmaan. Liikkelle lähdetään keskiajalta ja päätepysäkki on nykypäivä.

Suursuosion saavuttanut kirja julkaistiin tänä syksynä myös englanniksi! Uudistetussa 3. painoksessa on huomioitu Ukrainan sodan vaikutukset Itämeren geopoliittiseen tilanteeseen. Kirjan uudet saatesanat on kirjoittanut sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.

Kuvien merihirviöt ovat Olaus Magnuksen vuonna 1539 valmistuneesta Magna Cartasta. Jukaisussa käytetty kartta sijaitsee Tukholmassa Kungliga Bibliotekissä.

Kirja on ostettavissa John Nurmisen Säätiön verkkokaupasta https://kauppa.johnnurmisensaatio.fi/products/itameren-tarina sekä valikoiduista kirjakaupoista.

Itämeren pinnanalainen monimuotoisuus heikkenee kaikilla Suomen merialueilla. Se tarkoittaa, että haukien ja ahventen ku...
01/10/2026

Itämeren pinnanalainen monimuotoisuus heikkenee kaikilla Suomen merialueilla.

Se tarkoittaa, että haukien ja ahventen kutupaikat vähenevät, meriajokasniityt eivät saa tarpeeksi valoa ja rakkohaurut hautautuvat rihmalevään. Se tarkoittaa myös vähemmän virkistymismahdollisuuksia ja elinkeinoja suomalaisille.

Suomi on jäänyt jälkeen merensuojelutavoitteistaan. Kansainvälisten sopimusten mukaista tavoitetta suojella 30 prosenttia merialueista, josta kolmanneksen tulisi olla tiukasti suojeltua, ei ole saavutettu. Suomi ei myöskään ole saavuttamassa vesien- ja merenhoidon vuosien 2022–2027 tavoitteita määräajassa.

Tänään puolueille esiteltiin Itämeri-toimijoiden yhteinen vetoomus, jossa vaadimme, että meren tilan parantamiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi asetetaan riittävät tavoitteet ja että sovitut toimet myös toteutetaan. Maalta mereen päätyvää ravinnekuormitusta on saatava vähennettyä.

Itämeri-vetoomuksen kokonaisuudessaan pääset lukemaan sivuiltamme,

Mukana vetoomuksessa ovat säätiömme, WWF Suomi , Suomen luonnonsuojeluliitto , Baltic Sea Action Group , Luontoliitto , Pidä Saaristo Siistinä ry , Natur och Miljö , Minun mereni , Puhtaan meren puolesta Ry - PMP

Itämeri on yksi maailman nopeimmin muuttuvista merialueista. Sen suurin ongelma on rehevöityminen, jota ilmastonmuutos k...
30/09/2026

Itämeri on yksi maailman nopeimmin muuttuvista merialueista. Sen suurin ongelma on rehevöityminen, jota ilmastonmuutos kiihdyttää. Kesäisin sinilevien massakukinnot muistuttavat hernekeittoa.

Tällä hetkellä vain 6% rannikkovesistämme on hyvässä tilassa, m***a kurssi voidaan muuttaa. On arvioitu, että mikäli Itämeren rannikkovesien hyvä tila saavutetaan vuoteen 2040 mennessä, tuottaa se vuosittain yli 5 miljardia euroa lisäarvoa Itämeren alueen maille.

Suomen seuraavan hallituksen täytyy sitoutua ravinnekuormituksen ja haitallisten aineiden päästöjen vähentämiseen sekä luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Hernekeitto kuuluu lautaselle, ei mereen! Tutustu eduskuntavaaliteemoihimme: https://johnnurmisensaatio.fi/mita-teemme/yhteiskunnallinen-vaikuttaminen/eduskuntavaalit-2027/

Miten taide ja kuunteleminen voivat lisätä ymmärrystä meren merkityksestä?Tervetuloa taiteen, tieteen, pinnanalaisten ää...
28/09/2026

Miten taide ja kuunteleminen voivat lisätä ymmärrystä meren merkityksestä?

Tervetuloa taiteen, tieteen, pinnanalaisten äänien ja saksofoni-improvisaation täyttämään iltamaan Kassarin Paviljonkiin!

Taide-tiede-sessiossa kohtaavat äänitaiteilija Jana Winderen, tutkija Camilla Gustafsson, John Nurmisen Säätiön ohjelmapäällikkö Miina Mäki ja muusikko, säveltäjä Esa Pietilä.

Keskustelun jälkeen syvennytään kuuntelemaan Jana Winderenin tallentamaa pinnanalaista äänimaisemaa ja nautitaan Esa Pietilän saksofoni-improvisaatiosta.

Paikka: Lauttasaaren paviljonki (Kuikkarinne 1)
Aika: ohjelma klo 16–18, jälkeen vapaata seurustelua
Kieli: keskustelu käydään englanniksi, kysymyksiä voi esittää suomeksi ja ruotsiksi

Lue lisää: https://johnnurmisensaatio.fi/mita-teemme/tapahtumat/lauttasaari-meren-puolella/

**

How can art and listening increase our understanding of the sea’s importance?

Welcome to an evening filled with art, science, underwater sounds, and an improvised saxophone performance at Kassari Pavilion!

The art and science session will feature sound artist Jana Winderen, researcher Camilla Gustafsson, Head of Programme at the John Nurminen Foundation Miina Mäki, and musician, composer Esa Pietilä.

After the discussion, we’ll immerse ourselves in the underwater soundscape recorded by Jana Winderen and enjoy saxophone improvisation by Esa Pietilä.

Time: programme from 4.00pm–6.00pm, followed by mingling
Location: Kassari Pavilion (Kuikkarinne 1)
Language: discussion in English, Finnish and Swedish questions welcome

Read more: https://johnnurmisensaatio.fi/en/news-and-events/events/saving-the-sea-in-lauttasaari/

Meriliikenne muodostaa yli 80 prosenttia globaalista kaupankäynnistä, ja Suomenkin viennistä ja tuonnista yli 90 prosent...
26/09/2026

Meriliikenne muodostaa yli 80 prosenttia globaalista kaupankäynnistä, ja Suomenkin viennistä ja tuonnista yli 90 prosenttia kulkee meriteitse.⚓

Suomen satamissa käsitellään vuosittain miljoonia tonneja irtolasteja, kuten lannoitteita, metallirikasteita, kivihiiltä, turvetta ja viljaa. Lastauksen ja purun yhteydessä lastia voi päätyä mereen. Säätiöllämme on käynnissä meriliikennehankkeita, joissa olemme tunnistaneet suurimman riskin pinnanalaiselle elämälle aiheuttavat irtolastipäästöt, ja edistämme näiden päästöjen vähentämistä yhdessä satamien ja satamaoperaattoreiden kanssa. Tavoitteemme on saada kaikki merkittävät Suomen, Viron ja Latvian irtolastisatamat ja satamaoperaattorit mukaan päästöjen vähentämiseen. 🧭

Päästövähennystoimia on hyvä juhlistaa tänään, YK:n maailman merenkulun päivänä! Tutustu ajankohtaisiin kuulumisiimme meriliikennesektorilla: https://johnnurmisensaatio.fi/mita-teemme/itameri-media/uutiset/suomen-irtolastisatamat-mukaan-vahentamaan-paastoja/

ACWA LIFE (Actions for Waters from Source to Sea) -hanketta rahoittaa Euroopan unionin LIFE-ohjelma, ja CargoRes-hanketta EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma.

📸: Helmi Pörhölä

Merellistä historiaa ja roskienkeruuta Lauttasaaressa 3.10. (fi, ru)Miksi juuri Lauttasaaressa on kieltolain aikaan sala...
25/09/2026

Merellistä historiaa ja roskienkeruuta Lauttasaaressa 3.10. (fi, ru)

Miksi juuri Lauttasaaressa on kieltolain aikaan salakuljetettu viinaa? Miten saukot elelevät Lauttasaaren kivikkoisissa rantavesissä?

Lauttasaari-Seuran aktiivit vetävät merellistä kulttuurihistoriaa ja ympäristötietoa yhdistävän yleisökävelyn ruutikellarilta Kasinonrantaan. Tervetuloa!

Paikka: Ruutikellari, Särkipolku 6
→ Lauttasaaren paviljonki, Kuikkarinne 1
Aika: 3.10. klo 14–15.30
Kieli: suomi ja ruotsi

Samaan aikaan Lauttasaaren paviljongin edestä on lainattavissa roskapihtejä – tiedossa on Itämerihaasteen vetämät roskatalkoot!

Paikka: Pihtejä on lainattavissa Lauttasaaren paviljongin edustalta
Aika: 3.10. klo 14–15.30

Järjestämme 1. ja 3.10 merellistä ohjelmaa Lauttasaaressa osana Meren puolella -hankettamme. Lue lisää ja tule mukaan: johnnurmisensaatio.fi/tapahtumat

**

Varför smugglades sprit just på Drumsö under förbudslagstiden? Hur lever uttrarna i Drumsös steniga strandvatten?

Drumsö-Sällskapets aktiva medlemmar leder en guidad promenad för allmänheten som kombinerar maritim kulturhistoria och miljökunskap.

Rutt: Vi samlas vid krutkällaren (Särkipolku 6). Promenaden är cirka 1 km lång och går från den gamla krutkällaren till Drumsö paviljong (Doppingbrinken 1).
När: Den 3 oktober kl. 14–15.30
Språk: på finska och svenska

Samtidigt finns det skräptänger att låna framför paviljongen på Drumsö – det blir alltså en skräpinsamling i regi av Östersjöutmaningen!

Var: Skräptänger finns att låna framför Drumsö paviljong
När: Den 3 oktober kl. 14–15.30

Läs mer och kom med: johnnurmisensaatio.fi/sv

Osoite

PasilanKatu 2
Helsinki
00240

Ilmoitukset

Saat tiedon ensimmäisenä: lähetämme sinulle sähköpostia, kun John Nurmisen Säätiö julkaisee uutisia ja tarjouksia. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua tilauksen milloin tahansa.

Ota Yhteyttä: Organisaatio

Lähetä viesti: John Nurmisen Säätiö:

Oikopolut

Jaa