John Nurmisen Säätiö

John Nurmisen Säätiö Pelastamme Itämeren ja sen perinnön tuleville sukupolville – We save the Baltic Sea. Työtä ohjaavat tulokset ja vaikuttavuus.

Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiön hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa vähentämällä mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöongelmia, kuten rehevöitymistä ja luontokatoa. Säätiön tehtävänä on myös vaalia, elävöittää ja välittää mereen liittyviä tarinoita sekä kulttuuriperintöä. Säätiön toiminta rahoitetaan pääosin lahjoituksilla ja avustuksilla.

29/04/2026

Viime syksynä pulahdimme mereen ja kävimme katsomassa, mitä kuuluu ennallistetulle meriajokasniitylle 🤿

Olemme yhdessä Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoiman Biodiversea LIFE-IP -hankkeen, Helsingin kaupungin ja vapaaehtoisten sukeltajien kanssa ennallistaneet merenpohjan elinympäristöä Lauttasaaren Hevosenkenkälahdella. Tulokset vuosina 2024 ja 2025 tehdyistä meriajokkaan ennallistamistoimista ovat lupaavia: vuosi istutusten jälkeen versot ovat lähteneet kasvamaan ja leviämään matalimmilla istutusalueilla.

Meriajokasniityt tarjoavat ravintoa ja suojaa monille muille lajeille, kuten selkärangattomille pohjaeläimille ja kalanpoikasille. Niittyjen laaja juuristo pidättää pohjan sedimenttiä eli estää pohjan eroosiota, mikä parantaa vedenlaatua. 🌱

Tavoitteena on, että meriajokasniitty leviää ja kukoistaa tulevina vuosina Lauttasaaren edustalla. Toteutammekin lisää siirtoistutuksia tulevana kesänä!

Mukana meriniittyjen ennallistamisessa: Suomen kansallispuistot, Sukellusseura H2O, Helsingin kaupunkiympäristö

Moni nykyajan merenkulkija on oppinut navigointia työssään ensisijaisesti digitaalisten järjestelmien avulla. Nyt vanhoj...
27/04/2026

Moni nykyajan merenkulkija on oppinut navigointia työssään ensisijaisesti digitaalisten järjestelmien avulla. Nyt vanhoja kartanlukutaitoja tarvitaan uudelleen, julkaisu- ja kokoelmapäällikkö Maria Erkheikki pohtii tuoreessa blogikirjoituksessa.

📡Digitaaliset järjestelmät ovat nopeita ja tarkkoja, m***a samalla haavoittuvia. Kun yksi satelliittisignaali häiriintyy, koko järjestelmä voi hetkessä menettää luotettavuutensa. Silloin aluksen karilleajon ja vakavan öljyonnettomuuden riski kasvaa, etenkin jos miehistöllä ei ole taitoa tulkita paperikarttaa.

🌍Paperikarttojen paluu tekee näkyväksi myös sen, kuinka pitkä historia merikartoilla on Itämerellä. Merikartta ei ole vain käytännöllinen väline, vaan se kertoo myös aikakautensa teknologiasta, tiedosta ja valtasuhteista.

🔎Itämeri on esiintynyt historian aikana monilla nimillä. Tunnetuimmat nimet ovat Itämeri ja Baltian meri, m***a toisaalta Itämeri on tunnettu myös Barbaarien merenä sekä Länsimerenä. Nimi kertoo usein näkökulmasta: mistä suunnasta merta on katsottu ja millaisena se on haluttu nähdä.

🔗Lue Marian blogikirjoitus John Nurmisen Säätiön Itämeri-mediasta: https://johnnurmisensaatio.fi/mita-teemme/itameri-media/blogi/satelliittihairinta-nostaa-paperikartat-uuteen-arvoon-itamerella/

Vakavan öljyonnettomuuden riski on kasvanut poikkeuksellisen korkeaksi Suomenlahdella.Rakennamme itäisen Suomenlahden sa...
22/04/2026

Vakavan öljyonnettomuuden riski on kasvanut poikkeuksellisen korkeaksi Suomenlahdella.

Rakennamme itäisen Suomenlahden saaristoon pysyvän öljyntorjuntapuomien kiinnitysjärjestelmän.

Tarvitsemme merenpuolustustahtoa. Suojataan Itämeren rantoja kalliorenkaiden eli öljypuomien kiinnittämiseen tarvittavien pulttien asentamisella.

Lahjoita Itämeren öljyntorjuntaan ja pelastustyöhön: johnnurmisensaatio.fi/lahjoita
MobilePay: 74792

Rahankeräyslupa RA/2021/1341 Itämeren ja sen perinnön pelastaminen

Uusi merenpuolustusprojektimme vastaa kohonneeseen öljyonnettomuuden riskiin Suomenlahdella öljyonnettomuuden riskiä lis...
22/04/2026

Uusi merenpuolustusprojektimme vastaa kohonneeseen öljyonnettomuuden riskiin

Suomenlahdella öljyonnettomuuden riskiä lisäävät Venäjän varjolaivaston öljykuljetukset ja merenkulun navigointijärjestelmissä havaitut häiriöt. Viranomaisten mukaan vakavan öljyonnettomuuden todennäköisyys Suomenlahdella on nyt korkeampi kuin vuosiin.

Käynnistämme merenpuolustusprojektin, jolla rakennetaan itäisen Suomenlahden saaristoon pysyvä öljyntorjuntapuomien kiinnitysjärjestelmä. Käytännössä kyse on saaristokallioon pultattavista kalliorenkaista, joihin öljyntorjuntapuomit voidaan kiinnittää nopeasti öljyonnettomuuden sattuessa.

Keino on yksinkertainen ja kustannustehokas, ja sillä voidaan suojata merkittäviä alueita Suomenlahdella. Arvioiden mukaan öljyonnettomuuden jälkitorjunta ja puhdistustyöt ovat vähintään kymmenen kertaa kalliimpia kuin varautumistoimet.

Ensimmäisessä vaiheessa kalliorenkaita asennetaan Suomen rannikolle Pyhtäältä Virolahdelle.

Hanketta tekevät John Nurmisen Säätiö, Metsähallitus ja Metsähallituksen luontopalvelut Suomen kansallispuistot, Rajavartiolaitos - Gränsbevakningsväsendet - Finnish Border Guard Suomenlahden merivartiosto / Finska vikens sjöbevakningssektion ja Kymenlaakson pelastuslaitos

Lue lisää: https://johnnurmisensaatio.fi/mita-teemme/itameri-media/tiedotteet/john-nurmisen-saatio-kaynnistaa-toimet-rannikon-suojelemiseksi-oljyonnettomuudelta/

Tervetuloa vappuviikon kävelykierrokselle Helsingin käymälöiden ja Itämeren suojelun historiaan! 💩🌊Kuljemme läpi vessoje...
17/04/2026

Tervetuloa vappuviikon kävelykierrokselle Helsingin käymälöiden ja Itämeren suojelun historiaan! 💩🌊

Kuljemme läpi vessojen ja jätevesien historiaa aina 1800-luvun lopusta 2000-luvun alkuun. Reitillä on mahdollisuus osallistua pökälebingoon!

Tekemällä matkalla Itämeri-lupauksen voit myös lunastaa itsellesi luontokato-haalarimerkin.🙂‍↕️

❔ Pökälebingo ja kävelykierros, jolla esitellään Helsingin käymäläjärjestelmän historiaa
📍 Lähtö Runebergin patsaan vierestä, Esplanadin puistosta
⏰ 27.4.2026 klo 16–17.15

Tule yksin tai nappaa kaveri mukaan, ilmoittautuminen viimeistään pe 24.4.2026. Ilmoittaudu täältä: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/769efb1a-62a3-436c-89e9-53b7a4557984?displayId=Fin3641037

Tapahtuma on osa John Nurmisen Säätiön ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Itämeri-teemaista Mantan lakitusta.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta - HYY HYYn Ympäristöasiat

Mistä kolera-allas onkaan saanut nimensä? Miten ja mihin pökäleet päätyivät ennen vesivessoja? Mitä tarkoitettiin makkik...
09/04/2026

Mistä kolera-allas onkaan saanut nimensä? Miten ja mihin pökäleet päätyivät ennen vesivessoja? Mitä tarkoitettiin makkikuljetuksella? 🤔

Tervetuloa sukeltamaan kanssamme Helsingin käymäläjärjestelmän historiaan! Kuljemme läpi vessojen ja jätevesien historiaa aina 1800-luvun lopusta 2000-luvun alkuun. Kävelykierros vie osallistujat Esplanadin puistosta Katajanokan mattolaiturille.

Reitillä on mahdollisuus osallistua pökälebingoon! 💩 Tekemällä matkalla Itämeri-lupauksen voit myös lunastaa itsellesi luontokato-haalarimerkin.

❔ Pökälebingo ja kävelykierros, jolla esitellään Helsingin käymäläjärjestelmän historiaa
📌 Lähtö Runebergin patsaan vierestä, Esplanadin puistosta
⌚ 27.4.2026 klo 16–17.15

Tule yksin tai nappaa kaveri mukaan, ilmoittautuminen viimeistään ke 22.4.2026!

Ilmoittaudu mukaan: https://johnnurmisensaatio.fi/mita-teemme/tapahtumat/mantan-lakitus-x-itameri/

Tiesitkö, että lohi on yleisin kala suomalaisissa vaakunoissa? 🐟📖 Lohi polskii myös kansalliseepos Kalevalassa: maailman...
08/04/2026

Tiesitkö, että lohi on yleisin kala suomalaisissa vaakunoissa? 🐟

📖 Lohi polskii myös kansalliseepos Kalevalassa: maailman syntyä kuvaavassa tarinassa lohi on yksi kaikkien aikojen ensimmäisistä eläimistä.

💧 Vielä 1900-luvun alussa lohi nousi yli 30 jokeen Suomessa. Sitten alkoi patoaminen, ja nyt lohi nousee kutemaan enää pääsääntöisesti kahteen jokeen, Tornion- ja Simojokeen.

🌊 Itämerellä polskiva lohi on samaa lajia kuin Pohjois-Atlantilla esiintyvä lohi. Se aloittaa taipaleensa kohti kutupaikkaa keväällä. Kutu tapahtuu syys–marraskuussa.

❕ Itämeren lohi on luokiteltu vaarantuneeksi – sen ahdinkoa yritetään helpottaa jokien kunnostuksilla, patojen purulla ja istutuksilla. Samalla Norjasta rahdataan kasvatettua lohta suomalaisten ruokapöytiin. Kasvatettu lohi valloitti maailmaa samaan aikaan, kun oma lohemme hakkasi päätään patoon.

Vaelluskalojen puolestapuhuja ja kalastaja Mikko "Peltsi" Peltola etsii onnellista loppua kuningaskalan tarinaan M/S Itämeri podcastissa, kuuntele: https://johnnurmisensaatio.fi/mita-teemme/itameri-media/podcast/podcast/ ➡️

Kuva: Jäämeren lohi, Pekka Tuuri

Millaisia laiduntarinoita ja kokemuksia nousee Uskelanjoen töyräiltä? Entä miltä näyttää tulevaisuuden laiduntarina? 🚜 S...
07/04/2026

Millaisia laiduntarinoita ja kokemuksia nousee Uskelanjoen töyräiltä? Entä miltä näyttää tulevaisuuden laiduntarina?

🚜 Säätiömme ja Salon kansalaisopiston yhteistyössä järjestämällä maksuttomalla luentosarjalla paneudutaan ihmisen suhteeseen maanviljelyyn, Uskelanjokeen ja Itämereen. Luentosarja on osa Pellon perintö -hankettamme, jossa tarjoamme maatalousyrittäjille konkreettisia ratkaisuja ja rahallista tukea peltojen kasvukunnon parantamiseen ja vesistöjen suojeluun. Nostamme myös esiin paikallisten suhdetta lähivesistöihinsä.

🐑 Kevään viimeisellä luennolla matkataan laitumille. Maatalous- ja ympäristöneuvoja Eriika Lundströmin, Haalin tilan ja Herrakunnan Lammas -tilan omistajien Juho Korvenojan ja Sari Jaakolan kanssa keskustelee kulttuurituottajamme Elina Tuomarila. Yleisöllä on keskustelun lopussa mahdollisuus kysyä ja jakaa oma laiduntarina. Luento järjestetään Salon kansalaisopistossa 13.4. klo 18.15–19.45. Elokuussa 19.8. teema jatkuu laidunretken merkeissä!

Tervetuloa mukaan! Voit ilmoittautua luennolle tästä: https://uusi.opistopalvelut.fi/salo/fi/course/14681/

📸: Juho Korvenoja

Tänään on jälleen se päivä vuodesta: jos koko ihmiskunta kuluttaisi Suomen tapaan, laskennallisesti maapallon luonnonvar...
01/04/2026

Tänään on jälleen se päivä vuodesta: jos koko ihmiskunta kuluttaisi Suomen tapaan, laskennallisesti maapallon luonnonvarat loppuisivat tänään. Loppuvuosi kulutetaan siis yli luonnon kyvyn uusiutua.

🌊 Itämeressä ylikulutus näkyy rehevöitymisenä ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisenä. Eniten haitallista ravinnekuormaa pääsee mereen maa- ja metsätaloudesta. Samaan aikaan ilmastonmuutos pahentaa meren oireilua, kun merivesi lämpenee, ja lisääntyvä sadanta huuhtoo ravinteita vesistöihin entistä enemmän.

❗Jotta ylikulutusta voidaan taittaa, tarvitaan luontopolitiikkaa, joka tukee luonnon resurssien viisasta käyttöä. Nykyisellään yhteiskuntamme rakenteet – esimerkiksi talouden, tuotannon ja lainsäädännön mekanismit – tukevat kestämätöntä elämäntapaa. Vaarassa ovat elämän edellytykset maapallolla.

➡️ Korjausta rakenteisiin sekä rahaa suojeluun ja ennallistamiseen saataisiin esimerkiksi muuttamalla ympäristölle haitallisia tukia, jotka lisäävät luonnonvarojen käyttöä ja saastumista. Remonttiin muun muassa verotuksessa ja suorissa tuissa tarvitaan poliittista tahtoa.

Luonnon hyvinvointia tukevat päätökset eivät ole ainoastaan välttämättömiä, vaan tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa tulevaisuuden hyvinvointiin.

Kuva: sinilevää, Pekka Tuuri

Kutsumme Sinut osallistujaksi Itämeri-dialogiin!📆ti 21.4.2026⏰klo 17-19🏠Viikin kirjasto, Viikinkaari 11, Helsinki 🌊Kun a...
01/04/2026

Kutsumme Sinut osallistujaksi Itämeri-dialogiin!

📆ti 21.4.2026
⏰klo 17-19
🏠Viikin kirjasto, Viikinkaari 11, Helsinki

🌊Kun ajattelet Itämerta, niin mitä näet, kuulet tai koet?

🌊Ajatuksiasi tarvitaan. Meitä kiinnostaa juuri sinun kokemuksesi ja ajatuksesi Itämerestä! Erätauko-keskustelussa pyrimme syventämään ymmärrystä itsestä, muista ja maailmasta – tällä kertaa suhteestamme Itämereen. Puhumme omasta kokemuksestamme ja kuuntelemme toista ihmistä. Riittää, että tulet keskusteluun mukaan uteliaalla ja avoimella mielellä. Sinun ei tarvitse olla aiheen asiantuntija tai kokea vahvaa yhteyttä mereen.

🌊Tarjoamme tapahtuman alussa teetä ja pientä purtavaa.
Olisi hienoa, jos pääset mukaan. Keskustelun aikana meidän ei tarvitse tehdä päätöksiä eikä ratkaista asioita, vaan tavoitteena on lisätä ymmärrystä Itämerestä ja siihen liittyvistä kokemuksista. Keskustelun fasilitoi Maija Soljanlahti John Nurmisen Säätiöstä. Säätiön tavoitteena on vahvistaa suomalaisten Itämeri-suhdetta ja lisätä rakentavaa ja moniäänistä keskustelua merestä.

🌊Keskustelu käydään luottamuksellisesti noin kymmenen hengen ryhmässä, ja se ei ole yleisölle avoin.

🌊Sitovat ilmoittautumiset (nimi riittää) viimeistään 10.4. Maijalle: [email protected]. Ilmoitathan mahdollisesta esteestäsi mahdollisimman pian samaan sähköpostiin.

💙Lämpimästi tervetuloa! Lähetämme lisätietoa ilmoittautuneille.

Tapahtuman järjestävät John Nurmisen Säätiö ja Viikin kirjasto. Tapahtuma on myös osa Helsingin kaupunginkirjaston Viikko 17 -ohjelmaa. Kansainvälisellä teemaviikolla viikolla 17 kirjastoissa järjestetään kestävään kehitykseen liittyviä tapahtumia ja mahdollistetaan kaupunkilaisten osallisuus kestävään muutokseen.

Kuva: Raimo Sundelin

Alkuvuosi oli Itämerellä kylmä ja jäinen, vaikka 2000-luvun kovimmat jäätalvet jäivät saavuttamatta 🧊🌊☀️ Laajimmillaan I...
29/03/2026

Alkuvuosi oli Itämerellä kylmä ja jäinen, vaikka 2000-luvun kovimmat jäätalvet jäivät saavuttamatta 🧊🌊

☀️ Laajimmillaan Itämeren jäät olivat 20. helmikuuta, m***a lauha maaliskuu on sulattanut jäitä tehokkaasti.

🌡️ Ilmastonmuutos vähentää kovien jäätalvien esiintymistä, vaikka poikkeuksellisen kylmiä vuosia voikin esiintyä.

Itämeren kattavan jääkartan voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen sivulta: ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne

📖 Lukuvinkki: Vasta julkaisemamme Pintaa syvemmältä -kirja vie lukijan matkalle vesistöihin ja niiden merkitykseen pintaa syvemmältä, myös jäänalaiseen vesimaailmaan.

”Keväällä lumen sulaessa jäältä auringon säteily tunkeutuu jään läpi. Se on suurin jäänalaiseen veteen vaikuttava tekijä. Säteily lämmittää vettä, mikä käynnistää pystysuoran kiertoliikkeen, konvektion, jossa vesi lämpenee kohti neljää celsiusastetta yhä syvemmälle”, kirjoittaa Matti Leppäranta järvien talvesta.

❕Hauraille kevätjäille ei ole ulkoilijoilla asiaa. Kuten vanha sanonta menee, ”Syysjää varottaa, kevätjää on petollista.”

Tutustu ja hanki kirja omaksi: https://kauppa.johnnurmisensaatio.fi/products/pintaa-syvemmalta-vedesta-vesistoista-ja-meista

Pintaa syvemmältä -kirjan ovat kirjoittaneet vesistötutkijat Lauri Arvola, Timo Huttula ja Matti Leppäranta.

🌊 Itämeripäivän tapahtumien ja tekojen ilmoittaminen on avattu! 🌊Kuka tahansa voi järjestää Itämeripäivän yleisötapahtum...
25/03/2026

🌊 Itämeripäivän tapahtumien ja tekojen ilmoittaminen on avattu! 🌊

Kuka tahansa voi järjestää Itämeripäivän yleisötapahtuman tai juhlistaa merta pienemmän porukan, kuten työyhteisön tai kaveriporukan kesken. Ilmoittamalla oman toteutuksen Itämeripäivän verkkosivuilla, se näkyy osana yhteistä juhlaa.

➡️ Lue lisää ja ilmoita tapahtuma tai teko: https://itameripaiva.fi/jarjestajalle/

🌊 Itämeripäivään voi osallistua myös osana suurempia yleisötapahtumia Helsingissä ja Turussa 🌊

Turun Itämerihaaste ja Forum Marinum kutsuvat jälleen Itämeri-toimijat ja kulttuurintekijät rakentamaan monipuolista ja elämyksellistä Itämeripäivää Forum Marinumin piha-alueelle 27.8. kello 15–19. Tapahtumaan etsitään mukaan Itämerestä kiinnostuneita toimijoita. Hakuaika päättyy 31.3.

Helsingissä 27.8. kello 11–18 järjestettävä Itämerifest kokoaa Kansalaistorille kymmeniä kulttuuri- ja ympäristötoimijoita.Tapahtumassa on mahdollista pitää telttapistettä, ruoka-, myynti- tai maistatuskojua sekä järjestää ohjelmaa lavalla tai Kansalaistorin ympäristössä. Hakuaika päättyy 2.4.

➡️ Lue lisää ja hae mukaan: https://johnnurmisensaatio.fi/mita-teemme/itameri-media/uutiset/tule-mukaan-itameripaivan-toteuttamiseen/

❔ Itämeripäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina – nyt jo kahdeksatta kertaa! John Nurmisen Säätiön käynnistämä ja koordinoima teemapäivä kutsuu mukaan kaikenlaiset toimijat yrityksistä ja järjestöistä kouluihin, harrastusryhmiin ja yksityishenkilöihin.

Osoite

PasilanKatu 2
Helsinki
00240

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita John Nurmisen Säätiö :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Organisaatio

Lähetä viesti John Nurmisen Säätiö :lle:

Jaa