Näkövammaisten liitto ry

17/06/2026

Millaisia hyviä käytäntöjä ja toiveita näkövammaisella yrittäjällä on?

Yrittäjyys oli maatalousyrittäjä Heikki Mäkelälle luonteva valinta, sillä hän on tehnyt töitä sukutilallaan lapsesta asti.

Perheessä ei ole kyseenalaistettu sitä, mitä hän voi tehdä, joten Mäkelä ei ole itsekään rakentanut itselleen esteitä.

Arjessa tukevat rutiinit ja tekoäly. Itseluottamusta taas ovat kerryttäneet monenlaiset kokemukset laitesukelluksesta pienkonelentämiseen ja Kilimanjarolle kiipeämiseen.

Näkövammaisten yrittäjien tukeminen on tärkeä osa yhdenvertaista työelämää. Työllisyyspalvelut, neuvonta ja oikea-aikainen tuki mahdollistavat erilaisia yrittäjyyspolkuja.

Lue koko Heikki Mäkelän haastattelu: www.nakovammaistenliitto.fi/yrittajana-nakovammainen-maatalousyrittaja-heikki-makela

17/06/2026

Oulun yliopistossa lääketieteen, tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikössä väitöskirjan julkaissut tutkija Tiina Pesonen on selvittänyt näön ja kuulon heikkenemisen vaikutusta muistisairauksien puhkeamiseen.

Tulokset ovat selkeitä: sekä heikentynyt näkö että heikentynyt kuulo ovat yhteydessä heikentyneeseen kognitioon.

Haasteellista on, että muistisairaus ja aistivaje voivat alkuvaiheessa näyttää samankaltaisilta, mikä tekee niiden tunnistamisesta vaikeaa. Aistivaje voi peittää muistisairauden oireita ja toisin päin.
Lisäksi nykyiset muistitestit edellyttävät hyvää näköä ja kuuloa, mikä voi johtaa virheellisiin tulkintoihin, jos aistivajetta ei huomioida.

Hyvä uutinen on, että muistisairauksia voidaan ehkäistä monin tavoin.

Lue lisää Pesosen tutkimuksesta ja muistisairaan näkövammaisen läheisen tarina.

Tutkija Tiina Pesonen on selvittänyt näön ja kuulon heikkenemisen vaikutusta muistisairauksien puhkeamiseen. Aistivajeita voidaan usein kompensoida apuvälineillä.

16/06/2026

Olemme huolissamme‼️

Suomessa on rakennettu vuosikymmenten aikana sote-kokonaisuus, jossa sote-järjestöillä on oma roolinsa ja tehtävänsä väestön hyvinvoinnin tukena ja sote-palveluiden täydentäjänä. Ei rikota toimivaa järjestelmää!

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista eli niin kutsutuista STEA-avustuksista ollaan leikkaamassa ensi vuonna kerralla noin kolmasosa eli 84 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA tiedotti sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin päättämistä uusi...

15/06/2026

"Julkisen vallan käyttö ihmisen arkisessa elinympäristössä jättää aina tunnejälkiä ihmiseen. Jokainen myöhästynyt kyyti, epäselvä päätös tai sivuutettu huoli vaikuttaa siihen, kuinka turvalliseksi ihminen kokee oman arkensa."

"Kuka saisi viranomaisen käsittämään, ettei elämä ole numeroita eikä oikeuskielen koukeroita? Että vammaisena minä tarvitsen turvallisuutta ja esteettömyyttä, yhteyttä ja osallisuutta."

Lue Näkemättä kaunis -yhteisön sisällöntuottajan Markus Jalosen tärkeä ja ajankohtainen kirjoitus!

Nyt se sitten kävi, nimittäin vammais-sosiaalityö kävi hyvinvointialueelta tekemässä palvelutarpeen arvioinnin. M***a kuka saisi viranomaisen käsittämään, ettei elämä ole numeroita eikä oikeuskielen koukeroita? Että vammaisena minä tarvitsen turvallisuutta ja esteettömyyttä, yhteyttä ja osallisuutta.

Toissa viikolla inva-taksi ei ottanut minua kyytiin, kun sisäänkäynti auton sivusta oli vaarallisen kiikkerä eikä kuljettaja suostunut viemään minua takaovista sisään, sillä olisin ollut kimppakyytiläinen samaan aikaan pyörätuolia käyttävän matkustajan kanssa. Samalla viikolla toinen sote-kyyti oli 45 minuuttia myöhässä. Avustajat taas eivät aina tunnista tai edes ota vakavasti ääneen lausumiani henkilökohtaisia rajoja.

Kohtaan toistuvasti tilanteita, joissa palvelut eivät vastaa sitä, mitä niiden pitäisi tarjota. Sitä vasten palvelutarpeen arviointi tuntuu ristiriitaiselta.

Julkisen vallan käyttö ihmisen arkisessa elinympäristössä jättää aina tunnejälkiä ihmiseen. Jokainen myöhästynyt kyyti, epäselvä päätös tai sivuutettu huoli vaikuttaa siihen, kuinka turvalliseksi ihminen kokee oman arkensa.

Arvioinnin malli suosii edelleen tarpeen esittämistä byrokratian kielellä. Uusi laki on tuonut siihen lisäksi analyyttisen suunnittelun kielen, joka jää varmasti vieraaksi suurelle osalle palvelujen käyttäjistä.

Minusta palvelutarpeen arvioinnissa pitäisi painottua nimenomaan kokemus turvallisuudesta, kuulluksitulemisesta ja osallisuudesta. Ihmisen elämä ei ole vain kykyä perustella tarpeita oikeilla käsitteillä. Se on myös mahdollisuutta kuulua joukkoon ja elää ilman jatkuvaa epävarmuutta. Niinpä tarvitsemme vammaispalveluihin enemmän inhimillisyyttä.

Kirjoittajan esittely löytyy osoitteesta: https://www.tsnv.fi/fi/nakematta-kaunis-markus-jalonen



[Kuvassa Markus raapii toisella kädellä päätä ja laskee toisen käden sormilla palvelutarvetta.]

15/06/2026

YK:n vammaissopimus on ollut voimassa Suomessa nyt 10 vuotta. Airut-lehti haastatteli aiheesta sosiaali- ja terveysministeriön Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANEn neuvottelevaa virkamiestä Merja Heikkosta.

- Jos vammainen ihminen kokee, että hänen sopimuksen mukaisia oikeuksiaan loukataan, hän voi tehdä yksilövalituksen YK:n vammaiskomitealle, kun kaikki kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty, Heikkonen avaa sopimuksen ydintä.

Hän nostaa sopimuksesta erityisesti itsenäisen elämän, yhdenvertaisuuden ylipäätään ja osallisuuden.

- Tuosta oikeudesta työhön jaksan myös puhua vaikka loputtomiin, hän sanoo.

Vammaispalveluilla on iso merkitys osallisuuteen.

- Jos vammaispalvelut eivät toimi, jäävät vammaiset ihmiset kotiin, ei hankita perhettä, ei opiskella tai mennä töihin yhteiskunnallisesta osallistumisesta puhumattakaan. Näkövammaisten kohdalla erityisen tärkeitä ovat liikkumisen tuki ja henkilökohtainen apu.

Lue Merja Heikkosen koko haastattelu!

YK:n vammaissopimuksen myötä Suomi sitoutui edistämään vammaisten henkilöiden yhdenvertaisia oikeuksia osana kansallista lainsäädäntöään ja politiikkaansa. Miten sopimuksen toimeenpano on edennyt ja…

12/06/2026

Terveisiä opaskoirakoulultamme Vantaan Siltaniitynkujalta! 🦮

Eilen koululla oli avoimet ovet ja väkeä riitti! Kukapa ei haluaisi päästä rapsuttelemaan opaskoiranpentuja.

Vierailijat pääsivät kuulemaan, millainen on opaspentujen syntymäkoti ja näkivät, millaisissa tiloissa opaskoiraoppilaat asuvat koulutusaikanaan. Myös koulun koirien spermapankista jaettiin tietoa.

Mehu ja makkara tekivät tietenkin kauppansa.

Kiitos kaikille, jotka olitte paikalla ja joita opaskoiratyö kiinnostaa! ❤️

12/06/2026

Huomio 📣 Airut-lehdessä on uusi sarja!

Matkailuauto Karttusen kyydissä Eurooppaa ja Suomea tutkivat lähes sokea Vissy ja hänen puolisonsa Hassu. Mukana ovat opaskoira Oreo ja kissavaari Niilo. Miten reissaaminen tällä porukalla onnistuu ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon?

Sarjan ensimmäisessä osassa Karttunen valmistautuu matkaan ja saamme tietää, mistä moinen reissaamishalu oikein juontaa juurensa.

Tule mukaan!

Vissy ja Hassu julkaisevat matkoista myös videoita Vissy ja Hassu matkalla -kanavalle YouTubeen. Lisäksi heitä voi seurata Instagramissa ja Facebookissa.

Laskeudun matkailuauto Karttusesta opaskoiran kanssa ranskalaisen pikkukylän mukulakivikadulle. Asetan valkoisen kepin maahan ja ryhdyn tallentamaan videolle puolisoani Hannua…

11/06/2026

Näkövammaisten Airut ilmestyy huomenna. Voit lukea lehden verkossa osoitteessa www.airutlehti.fi

Tässä muutamia poimintoja sisällöstä:

⛷️Inkki Inola on MM- ja paralypiamitalisti sekä oikeustieteiden maisteri ja tuleva kauppatieteiden maisteri.

🎭 Svenska Teatern sai Saavutettavuusteko-tunnustuksen.

🚗 Uusi sarja: Vissy ja Hassu. Millaista on seikkailla matkailuautolla ympäri Eurooppaa opaskoiran ja kissan kanssa? Sokea reissaaja kertoo.

🌍 YK:n vammaissopimus täytti kymmenen vuotta. Mikä merkitys sopimuksella on?

🧠 Muistisairauksilla ja aistivajeilla on yhteys.

🌈 Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus näkyy
myös näkövammaisyhteisössä.

🎧 Airut-podcastissa aiheena näkövammaisen yrittäjyys.

Antoisia lukuhetkiä!

PS: Tilaa myös Airuen uutiskirje kuvassa näkyvän QR-koodin avulla tai osoitteesta https://nakovammaisten-liitto-ry.creamailer.fi/subscribe/1z0DPBRWF2IED?fbclid=IwY2xjawSXVAhleHRuA2FlbQIxMABicmlkETF3aVgyMG1zWEQ0MlE0NnNpc3J0YwZhcHBfaWQQMjIyMDM5MTc4ODIwMDg5MgABHrZO7v4v4WEqacNGMrIcryqB8GJoDJRRwQObzGnrez1FnlCnGxdt2IJoTt5E_aem_Mvm1VQQhKmCFdZ7IcqcFqw

10/06/2026

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRDP) astui Suomessa voimaan kesäkuussa 2016. Sopimus on siis nyt kymmenvuotias. 🥳

Vammaissopimus lisää tietoisuutta vammaisten ihmisten yhdenvertaisista ihmisoikeuksista ja velvoittaa sopijapuolia edistämään näiden oikeuksien toteutumista.

Suomessa vammaissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa kaikkien hallinnonalojen toiminnassa koordinoi ja edistää Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta eli VANE.

Vammaissopimuksen täytäntöönpanoa valvotaan myös kansainvälisellä tasolla. Sopimukseen sitoutuneet valtiot ja niissä toimivat kansalaisjärjestöt raportoivat säännöllisesti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle, joka antaa suosituksensa sopimuksen täytäntöönpanon kehittämiseksi.

09/06/2026

Tänään työpöydällä: Kuntoutuksen kehittäminen vastaa tarpeisiin
Satu Tommola, projektipäällikkö, Kuntoutus-Iiris, Näkövammaisten liitto ry:

"Tänään työpöydälläni on ollut hanketyöryhmän kanssa tehtävää kehittämistyötä, hankeviestintää sekä Kelan kanssa tehtävää yhteistyötä.

Kela myönsi Näkövammaisten liiton kuntoutuspalveluille eli Kuntoutus-Iirikselle kahden vuoden rahoituksen hankkeeseen, jossa kuvataan ja kehitetään läheisen osallistumista kuntoutukseen entistä tarkoituksenmukaisemmin.

Kehittämistyötä tekee Kuntoutus-Iiriksessä moniammatillinen työryhmä kuntoutustyönsä ohessa. Minä olen kokopäiväinen hanketyöntekijä, ja vastaan muun muassa tavoitteiden saavuttamisesta aikataulussa, moniammatillisen yhteiskehittämisen fasilitoinnista sekä raportoinnista, viestinnästä ja yhteistyöstä. Hankkeella on ohjausryhmä sekä aktiivinen arviointiryhmä, jossa on ulkopuolisia tutkimus- ja kuntoutusasiantuntijoita sekä kokemusedustaja. Teemme yhteistyötä Suomen Kuurosokeiden kanssa.

Aluksi haastattelin yhteensä 25 kuntoutujaa, läheistä ja kuntoutusammattilaista. Ihanaa, että ihmiset halusivat kertoa kokemuksistaan! Pääosin heillä oli myönteistä kerrottavaa, m***a kehitettävääkin löytyi läheisten mukanaolon näkökulmasta.
Tarpeiden ja kehittämisen kohtien tunnistamisen pohjalta aloimme työstää uusia toimintatapoja esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin. Pilotoimme toimintatapoja vielä tänä vuonna.

Hankkeen tuloksista voi lukea Kelan Kuntoutus nyt -opassarjasta maaliskuussa 2027. Tarkoitus on, että niitä voitaisiin soveltaa myös muussa kuntoutuksessa.

Aloitin työt täällä reilu vuosi sitten. Näkövammaisuuteen minulla on ollut ala-asteelta lähtien kosketuspintaa ystäväni kautta,ja nyt pääsin tekemään töitä näkövammaistenkin kuntoutusammattilaisten rinnalla. Minut on otettu todella hyvin vastaan. Täällä on ollut koko ajan hyvä tekemisen meininki ja ihan paras työporukka!"

***
Lue lisää hankkeesta: www.nakovammaistenliitto.fi/laheinen-tiiviimmin-osana-nakovammaisen-kuntoutusta