26/05/2026
Korkeakoulujen nykyiset rahoitusmallit ohjaavat toimintaa liiaksi lyhyen aikavälin tulosindikaattorien kautta. Se heikentää tutkimuksen ja koulutuksen laatua, pitkäjänteisyyttä ja henkilöstön työoloja. Tieteentekijöiden liittokokous vaatii kannanotossaan korkeakoulujen rahoitusmallien uudistamista siten, että ne tukevat korkeakoulujen ydintehtäviä.
– Nykyinen korkeakoulujen rahoitusjärjestelmä painottaa liikaa mitattavia suoritteita. Se ohjaa toimintaa tavalla, joka ei tue tutkimuksen laatua eikä kestävää tutkijanuraa, sanoo Tieteentekijöiden puheenjohtaja Antti Pajala.
Korkeakouluilla on keskeinen merkitys suomalaisen yhteiskunnan sivistykselliselle, tieteelliselle ja taloudelliselle kehitykselle. Laadukas koulutus, tutkimuksen vapaus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus edellyttävät rahoitusta, joka mahdollistaa pitkäjänteisen toiminnan ja strategisen kehittämisen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit perustuvat pääosin tuloksiin perustuvasta, indikaattoripohjaisesta rahoituksesta, jota täydentää strategiarahoitus. Kansainvälisesti Suomen malli kuuluu tuloksellisuusorientoituneimpien kärkeen.
Rahoitus toimii korkeakoulujen keskeisimpänä ohjausvälineenä ja vaikuttaa laajasti niiden sisäiseen päätöksentekoon. Käytännössä suoriteperusteinen logiikka siirtyy myös korkeakoulujen sisäiseen rahanjakoon.
Samalla ohjaus on ristiriitaista: ministeriö korostaa yhteistyötä ja työnjakoa, m***a rahoitusohjaus painottaa kilpailua. Myös OECD:n tutkimusryhmät ovat nostaneet esiin huolen rahoituksen liiallisesta tulosperusteisuudesta.
– Korkeakoulujen tehtävät ovat yhteiskunnallisesti niin merkittäviä, ettei niiden ohjausta voi perustaa nollasummapeliin, Pajala toteaa.
Lue liittokokouksen kannanotto ja Tieteentekijöiden ehdotukset rahoitusmallien kehittämiseksi, linkki ensimmäisessä kommentissa! 👉️
