Syöpäjärjestöt

24/10/2026

Syöpä-lehden haastattelussa huittislainen Seppo Rintala kertoo pitkästä syöpäpolustaan: Kuusi syöpää, lukemattomia tutkimuksia, solunsalpaajia, leikkauksia, laboratoriokokeita sekä lääkärien arviointeja ja periytyvä BAP1-geenivirhe.

Toukokuussa 2016 tehtiin geenitutkimus HUS:n genetiikan yksikössä, ja sekä Sepolla että hänen sisarellaan todettiin BAP1-geenivirhe, eräänlainen harvinainen alttius sairastua tietyille syöville. Kyseessä on uusi löydös, sillä kyseinen geenivirhe oli todettu ensimmäisen kerran USA:ssa vasta vuonna 2010.

Suomessa kyseistä geeniä oli tuossa vaiheessa löydetty vain kolmella suvulla. BAP1-geenivirhettä kantavilla on todettu merkittävä elinikäinen riski sairastua useisiin eri syöpiin, erityisesti ihomelanoomaan, munuaissyöpään, mesotelioomaan ja suonikalvoston melanoomaan ja lisäksi muun muassa basalioomiin ja maksasyöpään.

Seppo Rintala, 79, hymyilee silti iloisesti.
Taas yhden syövän hoidot ovat ohi – olo on hyvä. Nyt jaksaa taas keskittyä vaikka vanhan Volkkarin kunnostukseen.

Lue koko juttu!
teksti Sanna Wirtavuori
Kuva Jussi Partanen

Seppo Rintalalla on ollut kuusi syöpää, lukemattomia tutkimuksia, solunsalpaajia, leikkauksia, laboratoriokokeita sekä lääkärien arviointeja ja periytyvä BAP1-geenivirhe. Seppo Rintala, 79, hymyilee silti iloisesti.

23/10/2026

Liity Syöpä-lehden lukijaraatiin ja pääset mukaan kehittämään lehteämme. Lähetä liittymisviesti osoitteeseen [email protected].

Lähetämme sinulle 4 kertaa vuodessa palautekyselyn ilmestyneestä lehdestä ja kyselemme kehitysehdotuksia.

Kyselyihin vastanneiden kesken arvomme kaksi kertaa vuodessä lahjakortin kirjakauppaan. 📖

Tutustu lehteen kaikkisyovasta.fi/syopalehti/

Syöpä-lehti on Syöpäjärjestöjen jäsenlehti.
Jäsenille lehti jaetaan kotiin neljä kertaa vuodessa.

Kaikki syövästä -sivustolle on koottu luotettavaa tietoa syöpään liittyen. Syöpäjärjestöjen sivusto tarjoaa myös neuvontaa ja vertaistukea.

23/10/2026

Tule seuraamaan kaikille avointa ja maksutonta webinaaria tiistaina 3.11.
Lähetys avautuu klo 16.55 ja varsinainen luento alkaa klo 17.00. Webinaarista ei tule tallennetta.
Tapahtuma järjestetään Microsoft Teamsissa. Se on ilmainen eikä vaadi ennakkoilmoittautumista.
Löydät osallistumislinkin ja lisätietoja Syöpäjärjestöjen tapahtumakalenterista:

https://kaikkisyovasta.fi/tapahtuma/syopajarjestojen-webinaari-yksin-itsella-pitaen-ja-yhdessa-jakaen-yhteyden-ja-oman-tilan-tarve-elaman-loppuvaiheessa/

20/10/2026

Miten ruuan hinta vaikuttaa ostoskoriisi?

Arki on täynnä pieniä m***a merkityksellisiä valintoja. Päätökset ruokakaupassa näkyvät heti omalla lautasella ja lopulta koko väestön terveydessä.

Kerro kyselyssämme, miten ruuan hinta vaikuttaa sinun ostoskorisi sisältöön. Entä mitä ajattelet elintarvikkeiden hinnoittelusta ja verotuksesta terveellisyyden perusteella?
Siirry kyselyyn:
https://link.webropolsurveys.com/S/84A78339489C37D5

Tulokset julkistetaan 24.11. Vastaa viimeistään 30.10.2026

19/10/2026

Luoto-palvelun sairaanhoitaja Tiina päivystää Instagram Storiesissa keskiviikkona 21.10. klo 9-15. Tule linjoille ja Syöpäjärjestöjen kanavalle. Voit esittää syöpään liittyviä kysymyksiä Tiinalle.

Muina aikoina Luoto-palvelun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset palvelevat sinua arkisin puhelimitse, chätin kautta ja sähköpostitse. Jos kaipaat tukea ja apua kasvotusten, Luoto-ammattilaiset ympäri Suomen ovat myös tavoitettavissa.

Lisätietoa löydät verkkosivuilta luoto.info.

19/10/2026

Poliittisessa pelissä järjestöjen asiantuntijuus halutaan sivuttaa väittämällä, että järjestö ajaa vain omaa kapeaa etuaan yleisen edun sijasta. Vaalien alla järjestöistä tulee helposti poliittisia pelinappuloita.⁠
⁠
Voit lukea Syöpäjärjestöjen terveysosaston johtajan Marika Skytän kirjoittaman blogin Vaalit, valta ja arvovalintoja verkkosivuiltamme syöpäjärjestöt.fi.

17/10/2026

Kun näyttelijä ja ohjaaja Cecilia Paul oli noin 20-vuotias, hän sai tietää kantavansa BRCA1-geeniä. Sen jälkeen hän on ollut tietoinen kehosta, joka voi sairastua, ja terveydenhuoltojärjestelmästä, joka ei aina kuuntele.

Yli 20 vuotta myöhemmin, Cecilia Paul on käynyt läpi sekä munasarja- että rintaleikkauksia ja aggressiivisen syövän. Kokemuksistaan hän on muodostanut myös näyttämöteoksen ren_essens, jossa hän tutkii perimään, sukupolviin ja sairauteen liittyviä kysymyksiä. Tässä prosessissa hän on ennen kaikkea ottanut vallan omasta kehostaan ja rikkonut kaavoja tulevia sukupolvia varten.

”En ole mikään tuote, en mikään liukuhihnamakkara. Olen kokonaisuus.”

Cecilia Paul istuu kirurgia vastapäätä, joka on juuri kuvannut munasarjaleikkauksen yksinkertaisena toimenpiteenä, “naps vain”. Ikään kuin kyse olisi jostakin, joka voidaan poistaa ilman sen kummempaa pohdintaa tai seurausta.

M***a Cecilialle kyse on moninaisista asioista. Kehosta. Identiteetistä. Elämästä. Ja siitä, kenellä lopulta on oikeus päättää.

Jo parikymppisenä Cecilia sai tietää kantavansa BRCA1-geeniä, joka on geneettinen muutos ja lisää merkittävästi riskiä sairastua rinta- ja munasarjasyöpään. Hän sai tiedon sen jälkeen, kun eräs nuori sukulainen sairastui, ja laaja kartoitus paljasti syövän esiintyneen useissa sukupolvissa.

Olen joutunut olemaan oman elämäni koekaniini

Yhtäkkiä oma keho tuntui kätkevän tulevia uhkia. M***a päätösvaltaa Cecilia ei suostunut luovuttamaan muille.

”Miten voisin tehdä näin suuren päätöksen, jos kukaan ei oikein tiedä, miten se vaikuttaa kehooni?”

Hän alkoi lukea, etsiä ja tutkia itse. Hän kysyi lääkäreiltä hormoneista, seurauksista, elämästä leikkauksen jälkeen. M***a vastauksia ei tullut. Cecilia saikin toisenlaisen roolin.

Kohtaaminen terveydenhuollon kanssa muuttui kamppailuksi.

Cecilia kohtasi kirurgeja, jotka keskittyivät toimenpiteisiin, eivät seurauksiin. Lääkäreitä vailla vastauksia. Järjestelmän, joka pilkkoi naisen kehon osiksi.

”Minusta tuli munasarjani tai rintani. Kukaan ei nähnyt kokonaisuutta”, hän sanoo.

Kun Cecilia uskalsi kyseenalaistaa, hänet leimattiin hankalaksi. Kun hän yritti ymmärtää, hän kohtasi hiljaisuuden. Tämä korostui erityisesti, kun hän sanoitti ääneen sen, mikä liian usein jää sanomatta: miten vähän puhutaan siitä, mitä nämä toimenpiteet merkitsevät naisten elämälle – erityisesti seksuaalisuudelle.

”Jos kyse olisi miehestä, joku olisi varmasti löytänyt ratkaisun”, Cecilia pohtii.

Luo koko Syöpä-lehden haastattelu
https://kaikkisyovasta.fi/syopa-lehti/syopaan-sairastunut-cecilia-paul-en-ole-mikaan-liukuhihnatuote/

Mitä tapahtuu, kun ihminen kokee, ettei häntä nähdä
kokonaisena vaan diagnoosina, elimenä tai riskinä?
Cecilian tarina kertoo siitä, kuinka tärkeää on tulla
kuulluksi omassa hoidossaan.⁠
⁠
Onko sinulla kokemusta siitä, että sinut on kohdattu
terveydenhuollossa kokonaisena ihmisenä?

Kun näyttelijä ja ohjaaja Cecilia Paul oli noin 20-vuotias, hän sai tietää kantavansa BRCA1-geeniä. Sen jälkeen hän on ollut tietoinen kehosta, joka voi sairastua, ja terveydenhuoltojärjestelmästä, joka ei aina kuuntele.

16/10/2026

Kesällä istuimme kuusihenkisen perheemme kesken katsomassa kun aurinko painui Atlantin valtamereen. Olimme Euroopan korkeimman hiekkadyynin, Dune du Pilat’n huipulla. Kuuma tuuli lennätti hiekkaa niskaan, se tuntui yhtä aikaa hiustenkuivaajalta ja hiekkapuhaltimelta. Hieno hiekka kutitti varpaanväleissä. Saatoin itkeä muutaman kyyneleen kaiken kauneuden äärellä.

Kun aurinko oli laskenut, lapset lähtivät juoksemaan alas jyrkkää hiekkarinnettä takaisin mantereen puolelle. Kolmevuotias kääntyi puoleeni ja tarttui käteen, sitten syöksyimme jo vauhdilla alas mäkeä muiden perässä. Välillä tuntui kuin lentäisimme, nauroimme räkänaurua yhteen ääneen vaikka meno salpasi henkeä.

Illan toinen kehollinen muisto tallentui mieleen ihan hetkeä myöhemmin. Kävelimme parkkipaikalle metsän halki, ja kumarruin nostamaan maasta pudonnutta lippalakkia. Polkua peittävä paksu neulaskerros tuntui kuivalta kuin ruuti. Sivuutin asian kun kiirehdin avaamaan auton ovia.

Reilua viikkoa myöhemmin olimme turvallisesti kotona. Luin uutisista kuinka vain muutaman kilometrin päässä kymmeniä tuhansia evakuoitiin ennätyksellisten metsäpalojen tieltä. Enää en saanut rutikuivia havuja mielestäni.

“Puhelin taskussasi on viiden vuoden kuluttua älykkäämpi kuin sinä itse”, eräs suomalainen teknologiajohtaja sanoi yleisölle hiljattain tekoälytapahtuman lavalla. Vaikka työskentelen tekoälykehityksen parissa, jokin ajatuksessa särähti.

Olen palannut pohtimaan 1990-luvun lopun yliopisto-opintojani, kun luin kauneusopin eli estetiikan kurssilla arkkitehti Juhani Pallasmaan kirjaa Ihon silmät. Pallasmaa argumentoi, että teknologisessa maailmassa me köyhdymme ja vieraannumme todellisuudesta, kun kuva ja ruudut ovat nousseet hallitsevaan asemaan. Hänen argumenttinsa lähti rakentamisesta, m***a laajentui ajatukseen siitä, että muiden aistien vaimentuminen johtaa irrallisuuden tunteeseen.

Ei ihme, että tekoälyn kehityksessä on intoiltu tekstin ja loogisen päättelyn kehittymisen lisäksi nimenomaan koneen kyvystä tulkita ja tuottaa kuvia.

Se on vienyt ajattelemaan, miten paljon enemmän ihmisyys on.

Koneen äly onkin sitä, että se osaa käsitellä sen mitä sille annetaan, m***a se ei ole itse paikalla. Olen saanut olla mukana rakentamassa tekoälyjärjestelmiä, jotka helpottavat ihmisten työtä hoitamalla automaattisesti turhantuntuisia rutiineja tai ohjaavat monimutkaisia kokonaisuuksia resursseja säästäen. Se on vienyt ajattelemaan, miten paljon enemmän ihmisyys on.

Loppukesästä oli vuoro tehdä muistoja auringonnousun aikaan. Lähdimme 80-vuotiaan äitini kanssa soutuveneellä järvelle. Oli kirkas aamu, Haukivesi välkkyi miltei peilityynenä vaikka illalla oli tuullut navakasti. Virtaava vesi kohisi veneen pohjaa vasten, kun soudimme kokemaan rapumertoja.

Järven pinta on laskenut yli puoli metriä. Katselimme vieraana pinnalla törröttäviä kiviä: yksi näytti aivan krokotiilin päältä, joka vaani kaislikon laidassa. Mietimme yhdessä, mitä isoisäni Lauri olisi näkymästä tuumannut.

Hän tunsi järven. Lapsena muistan, kun hän osoitti minne muikkuverkot kannatti laskea, missä oli matalikko ja petollinen kari, minne syvänteeseen oli sodan aikana uponnut alas ammuttu lentokone. Mietin hiljaista viisautta, jota hän kantoi mukanaan. Tapaa nähdä järvi, jota yksikään tekoälymalli, vaikka kuinka tulisi paikalle kaikuluotaimien ja tutkien kanssa, ei voisi tavoittaa.

Rutikuiva metsä ja rannasta paennut järvi kertovat meille jotain sellaista, johon pelkkä äly ei riitä. Jos kirjoittaisin englanniksi, sanoisin, että nyt on aika tulla järkiimme – m***a englantilainen sanoisi “come to our senses” eli ennemmin tulla aisteihimme. Sitä taskussa oleva puhelimeni ei viidenkään vuoden kuluttua osaa.

Lassi Kurkijärvi on Syöpä-lehden kolumnisti.
Hän on 23-vuotiaana Hodgkinin lymfoomasta selvinnyt 46-vuotias neljän lapsen isä, joka työskentelee teknologiajohtajana Miltonissa ja auttaa yrityksiä hyödyntämään tekoälyä paremman yhteiskunnan kehittämiseksi.

Koneen äly onkin sitä, että se osaa käsitellä sen mitä sille annetaan, m***a se ei ole itse paikalla. Juhani Pallasmaa argumentoi kirjassaan: "Teknologisessa maailmassa me köyhdymme ja vieraannumme todellisuudesta, kun kuva ja ruudut ovat nousseet hallitsevaan asemaan.

15/10/2026

Sinun ei tarvitse käydä syöpää läpi yksin.

Vertaistukija on ihminen, joka on itse sairastanut syövän, elää kroonisen syövän kanssa tai kulkenut sairastuneen rinnalla läheisenä. Hän ymmärtää kokemuksiasi tavalla, jota ulkopuolisen voi olla vaikea täysin tavoittaa.

Moni sairastunut ja läheinen kokee helpottavaksi keskustella sellaisen ihmisen kanssa, joka on ollut samankaltaisessa tilanteessa.

Syöpäjärjestöillä on noin 650 koulutettua vertaistukijaa eri puolilla Suomea. Kaikki vertaistukijat ovat vaitiolovelvollisia, joten keskustelut ovat luottamuksellisia.

Voit saada henkilökohtaista vertaistukea tai osallistua vertaisryhmään. Tukea on saatavilla silloin, kun kaipaat kuuntelijaa, kokemusten jakamista tai tunnetta siitä, ettet ole tilanteessasi yksin.

💜 Tänään torstaina 15.10. vietämme kansainvälisen vertaistuen päivää.

14/10/2026

Miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on laskenut vuosikymmenten aikana merkittävästi. Kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus on romahtanut seulontojen ansiosta. Nämä saavutukset eivät syntyneet sattumalta, vaan yhteisestä päätöksestä tehdä asioita paremmin. Miksi emme onnistuisi nytkin?⁠
⁠
Voit lukea uutisen "Syöpäjärjestöt toistaa vaatimuksensa: Vielä ehtii tehdä kustannusvaikuttavia päätöksiä syövänhoidon rahoituksesta" verkkosivuiltamme syöpäjärjestöt.fi.