Ihmisoikeusliitto

24/06/2026

Yhä useamman lapsen kesään mahtuu huolia, joita heidän ei kuuluisi kantaa. 💔

Tapasimme Marian, jonka arki kertoo tämän päivän Suomesta jotain hälyttävää.

Marialla on kaksi lasta. Lapset ovat iässä, jossa pitäisi voida luottaa siihen, että arki on turvallista ja huoletonta. Että on aikuisia, jotka jaksavat.

M***a Maria joutuu miettimään: Onko varaa ostaa lapsille edes perustarpeet?

Hallitus on leikannut rajulla kädellä sosiaaliturvasta ja työllisyystilanne Suomessa on heikko. Siksi aiempaa useampi perhe elää taloudellisesti tiukassa tilanteessa.

Marian arjessa jokainen euro ratkaisee.

“Ei sitä voi ymmärtää, miten pieniäkin hankintoja köyhänä on mietittävä, jos ei ole kokenut samaa. Että ei ole varaa sellaisiin asioihin, jotka muille ovat normaaleja ja välttämättömiä. Eivät päättäjät tästä tiedä mitään.

En voi tarjota lapsille asioita, jotka maksavat, ja joskus se on vaikeaa. Oikeastaan se on köyhyydessä kaikkein pahinta. Että lapset jäävät vaille niin paljosta.“

Kesät ovat usein olleet vaikeaa aikaa. Kouluruokailun puuttuminen on leikannut Marian lompakkoon ison loven monena kesänä.

Ahdinko ei ole sattumaa. Hallituksen päätökset ovat tehneet jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten arjesta entistä vaikeampaa. Yhä useampi perhe sysätään köyhyyteen.

Marian suurin toive ei ole suuri. Hän toivoo jaksavansa arjessa. Hän toivoo, etteivät lapset enää joutuisi näkemään häntä niin uupuneena. Ja ennen kaikkea hän toivoo, että lapset saisivat olla lapsia.

Kiitos, että luit tänne asti. Marian tarina ei valitettavasti ole ainutlaatuinen. Tällä hetkellä arki on kamppailua monessa perheessä Suomessa.

Me viemme päättäjille viestin tästä arjesta: Kerromme siitä niukkuudesta ja epävarmuudesta, jossa liian moni perhe Suomessa elää. Kerromme siitä, miten moni lapsi jää vaille välttämättömiä asioita.

Heidän puoltaan me pidämme joka päivä, sillä riittävä toimeentulo on ihmisoikeus.

P.S. Jos haluat tai pystyt tukemaan työtämme, tee lahjoitus nettisivuillamme tai MobilePaylla 89877. Lämmin kiitos! ❤

22/06/2026

Millaista on turvallinen lasten ja nuorten urheilu ja missä kulkevat rajat?

Ihmisoikeusliiton ja Jumppatyttöjen 10. kesäkuuta järjestämä keskustelu nosti esiin ajankohtaisia kysymyksiä lasten hyvinvoinnista urheilussa. 💖

Yksi keskeinen teema oli henkinen väkivalta, joka voi ilmetä esimerkiksi liiallisena painostuksena, huutamisena tai kehoon kohdistuvana arvosteluna.

Vaikka urheilu tuo iloa ja yhteisöllisyyttä, se ei ole kaikille turvallinen kokemus. Siksi on tärkeää tunnistaa haitalliset käytännöt ja puuttua niihin.

Keskustelijoiden esille nostamia näkökulmia:

👉 Vastuu turvallisuudesta on aikuisilla: valmentajilla, ohjaajilla ja vanhemmilla.
👉 Lasten kokemuksia ja ääntä on kuultava nykyistä enemmän.
👉 Lapsen oikeudet on toteuduttava konkreettisesti urheilun arjessa.
👉 Seurat tarvitsevat lisää työkaluja ja tukea epäasiallisen kohtelun tunnistamiseen ja ehkäisyyn.

Yhteinen viesti oli selkeä: lapsen hyvinvoinnin tulee olla kaiken toiminnan lähtökohta.

🎥 Katso keskustelun tallenne: https://www.youtube.com/live/RabZsM1PjOY?si=y4bzyePLbSjMxp-v

Tai lue lisää Ihmisoikeusliiton nettisivuilta: https://ihmisoikeusliitto.fi/lasten-urheilun-monet-kasvot-miten-varmistamme-turvallisen-harrastusympariston/

Ihmisoikeusliitto jatkaa Älä riko urheilua -työtä lasten oikeuksien edistämiseksi urheilussa yhdessä kumppaneidensa kanssa. Yhdessä voimme rakentaa turvallisempaa urheilukulttuuria kaikille.

Kiitos urheilumuseo Tahto, joka tarjosi tilan, sekä kaikille osallistujille tärkeän aiheen äärelle kokoontumisesta! ❤️

Striimin tarjosi Piruetti, kiitos! 🙏

Kuvat: Juuso Raali

18/06/2026

Pirkanmaan hyvinvointialue ja Ihmisoikeusliitto kartoittivat sosiaaliturvan saajien kokemuksia Tampereella järjestetyssä tilaisuudessa.

Viesti oli selkeä: arki on monelle muuttunut selviytymiseksi. 😢

“Eri leikkaukset osuvat samoihin ihmisiin, jotka ovat jo ennestään heikossa asemassa. Samanaikaisesti heikkenevät toimeentulo, terveys, osallisuus, asuminen ja työllistymismahdollisuudet,” muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Sanni Mäntyniemi.

Moni elää jatkuvassa epävarmuudessa:
❌ Osa-aikatyön vastaanottaminen ei tunnu kannattavalta.
❌ Tukien katkeaminen ja viiveet lisäävät turvattomuutta.
❌ Taloudellinen niukkuus pakottaa lykkäämään terveydenhoitoa.

“Oikeus riittävään toimeentuloon ei monien kohdalla toteudu. Tämä kehitys on pysäytettävä,” Sanni Mäntyniemi painottaa.

Nykyisellä tilanteella on kauaskantoiset vaikutukset yksilöiden arjesta koko yhteiskuntaan. 🆘

👉 Lue lisää Ihmisoikeusliiton ja Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteisestä tiedotteesta: https://ihmisoikeusliitto.fi/niukkuus-ja-epavarmuus-arjessa-ovat-lisaantyneet/

17/06/2026

Ministeri Wille Rydmanin esittämät kriteerit STEA-avustuksille uhkaavat kaventaa kansalaisyhteiskunnan toimintaa Suomessa.

Ehdotettu linjaus sulkisi vähemmistöjä edustavia sekä vaikuttamis- ja neuvontatyötä tekeviä järjestöjä rahoituksen ulkopuolelle.

Kyse ei ole yksittäisistä rahoituspäätöksistä, vaan kansalaisvaikuttamisen rakenteellisesta muutoksesta, jolla on laajempia vaikutuksia demokratiaan ja oikeusvaltioon.

Linjaus on ristiriidassa myös hallituksen hyväksymän kansalaisjärjestöstrategian 2023–2027 kanssa, jossa korostetaan elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan merkitystä demokratialle.

Riippumattoman kansalaisyhteiskunnan rooli on keskeinen: se tuo esiin eri väestöryhmien näkökulmia, osallistuu lainvalmisteluun ja arvioi kriittisesti julkista valtaa.

Pyydämme hallitusta:

🔹käymään asiasta laajan periaatteellisen keskustelun,
🔹tekemään linjausten vaikutusten ennakkoarvioinnin,
🔹selkeyttämään, miten se aikoo vahvistaa kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon vuorovaikutusta jatkossa.

Ilman riippumatonta ja moniäänistä järjestökenttää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion tietopohja kapenee.

Olemme toimittaneet pääministeri Petteri Orpolle kirjeen, jossa pyydämme hallitukselta laajaa keskustelua ja vaikutusten arviointia.

Puheenjohtajamme Anu Koivusen ja pääsihteerimme Robert Salinin allekirjoittama kirje pääministerille löytyy Ihmisoikeusliiton nettisivuilta, linkki kommenteissa.

****

Orpon kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia / CC BY 4.0

16/06/2026

Suomessa on huolestuttavia merkkejä kansalaisyhteiskunnan toimintatilan kaventumisesta, kirjoittavat Ihmisoikeusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Amnestyn Suomen osasto Helsingin Sanomissa.

Rahoitusleikkaukset, heikentyneet vaikutusmahdollisuudet ja leimaava puhe vaikeuttavat järjestöjen työtä ja samalla kaventavat yhteiskunnallista keskustelua.

Kansalaisjärjestöt tuovat päätöksentekoon tietoa ihmisten arjesta, oikeuksien toteutumisesta ja niiden ryhmien näkökulmista, joiden ääni jää muuten helposti kuulumatta. Ilman tätä tietoa oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien perusta heikkenee.

Järjestöt eivät ole vain palveluntuottajia. Ne tukevat osallisuutta, tarjoavat apua ja rakentavat siltaa ihmisten ja päätöksenteon välille. Heikennykset osuvat erityisesti niihin, joiden asema on jo valmiiksi haavoittuva.

Oikeusvaltio ei vahvistu hiljaisuudesta, vaan avoimesta ja kriittisestä keskustelusta. Järjestöjen tehtävä ei ole miellyttää vallanpitäjiä vaan tuoda esiin myös vaikeat kysymykset. Kyse on suomalaisen oikeusvaltion kestävyydestä.

👉Lue mielipidekirjoitus:

Ilman riippumattomia kansalaisjärjestöjä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien tietopohja kapenee.

09/06/2026

HUOMENNA! 🔥

Jumppatytöt ja Ihmisoikeusliitto järjestävät:

Lasten urheilun monet kasvot – Miten varmistamme turvallisen urheilun kaikille?

🗓 Milloin: ke 10.6.2026 klo 14.30-16.00
📍 Missä: Livestriimi Ihmisoikeusliiton YouTube-kanavalla

Huutamista, painostamista, kipeänä treenaamista, kehojen kommentointia. Aina urheiluharrastus ei tuo lapselle pelkästään iloa, hyvinvointia ja ystäviä. Tilaisuudessa keskustellaan ja etsitään keinoja siihen, miten taataan turvallinen urheilu kaikille lapsille ja nuorille.

Keskustelmassa ovat:

🔹Jumppatytöt Katariina Havukainen, Inkeri Hyvönen, Ella Lahdenmäki, Sinikka Selin
🔹 Samuel Bashmakov, Ihmisoikeusliiton asiantuntija
🔹 Jatta Muhonen, Helsingin yliopiston tutkija
🔹 Susanna Porola, Voimisteluliiton voimistelutoimen johtaja
🔹 Santeri Raatarila, TPS juniorijääkiekon yhteisövalmentaja
🔹 Mikko Kuronen, Väestöliiton Et ole yksin -palvelun asiantuntija

Tilaisuuden juontaa Ihmisoikeusliiton kehittämispäällikkö Sara Melkko.

Tule seuraamaan keskustelua striimin välityksellä klo 14.30 alkaen täällä: https://www.youtube.com/live/RabZsM1PjOY?si=NBOTKR5qmzqjYxxR

Tervetuloa! 💖💖

04/06/2026

Miten ihmisoikeudet saadaan vaalikeskustelujen ytimeen? 🤔

Tätä pohdittiin Ihmisoikeusliiton kevätkokouksen yhteydessä viime viikolla.

Ihmisoikeusliiton hallituksen puheenjohtaja Anu Koivunen muistuttaa, että juuri nyt elämme murrosvaihetta, jossa ihmisoikeuksien paikkaa ja kansalaisyhteiskunnan roolia määritellään uudelleen.

Suomessa kuuluu edelleen vahvimmin niiden ääni, joilla on valtaa, resursseja ja rakenteita. Moni ihmisoikeuksiin liittyvä kysymys jää helposti marginaaliin, ellei niitä aktiivisesti nosteta esiin.

Samalla järjestökenttä on murroksessa: rahoitusta leikataan, ja vaikuttamistyön roolia kyseenalaistetaan. 🆘

Siksi nyt tarvitaan rohkeutta sekä järjestöiltä että päättäjiltä, meiltä kaikilta!

📢 Koivusen viesti on selkeä: Ihmisoikeudet eivät etene itsestään, ne vaativat aktiivista toimintaa.

"Me emme ole vain sivustakatsojia, vaan voimme vaikuttaa siihen, mihin suuntaan kehitys menee."

Kysymys ei ole vain yksittäisistä teemoista, vaan siitä, millaisena näemme yhteiskunnan: Onko se moniääninen, osallistava ja oikeudenmukainen vai supistuuko tila erilaisille näkemyksille?

Ihmisoikeudet säilyvät ja vahvistuvat vain, jos niitä puolustetaan. 💪

❤ Tule mukaan, liity Ihmisoikeusliiton jäseneksi!

Täytä jäsenhakemus jo tänään: https://ihmisoikeusliitto.fi/osallistu/jaseneksi/

02/06/2026

Kesäloma ei saa tarkoittaa turvattomuutta. 💔

Koulun päättyessä monilta tytöiltä katoaa tärkeä suojaverkko. Samalla kasvaa tyttöjen riski joutua sukuelinten silpomisen kohteeksi. Tyttöjen sukuelinten silpominen on vakava väkivallan muoto, joka loukkaa ihmisoikeuksia ja aiheuttaa usein elinikäistä kärsimystä. 😢

Ihmisoikeusliiton Solomie Teshomen ja Solidaarisuuden Suvi Lensun tärkeä mielipidekirjoitus julkaistiin tänään Helsingin Sanomissa.

Suomessakin tuhannet tytöt elävät riskissä. Silpominen voidaan tehdä loman aikana huomaamatta, kun koulun aikuiset eivät näe arkea. Siksi vastuu tyttöjen turvallisuudesta ei pääty kesäloman alkaessa.

🔹 Silpominen ei ole kulttuurinen tapa, se on väkivaltaa, jonka on loputtava.
🔹 Suomen lain mukaan se on rikos, myös ulkomailla tehtynä.
🔹 Jokaisella tytöllä on oikeus koskemattomuuteen ja turvallisuuteen - ympäri vuoden.

Suomessa opettajilla ja terveydenhuollon ammattilaisilla on velvollisuus ottaa silpominen puheeksi, jos silpomisen riskiryhmiin kuuluva tyttö on lähdössä matkalle esimerkiksi vanhempiensa lähtömaahan.

Vanhempien, yhteisöjen, viranomaisten ja päättäjien pitää varmistaa, että jokainen tyttö on turvassa.

👉 Lue Solomien ja Suvin kirjoitus: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012047647.html

🩷 P.S. Sinäkin voit auttaa. Lahjoita ja autat suojelemaan tyttöjä (ennen kuin on liian myöhäistä). Tee pieni tai suurempi lahjoitus MobilePaylla Ihmisoikeusliiton numeroon 89877. Kiitos, että välität! 🙏

01/06/2026

ONNEA MIESLEIJONAT! 🦁🏆🇫🇮

MM-kullan kunniaksi pistimme arvonnan pystyyn. Arvomme kaksi upeaa Älä riko urheilua -t-paitaa. 🤩

Suomalaiset ovat urheilukansaa. Paras urheilu on sellaista, jossa jokainen voi olla oma itsensä, ketään ei syrjitä ja jota voi harrastaa turvallisesti.

Tägää kommentteihin kaverisi, joka myös kannattaa turvallista ja yhdenvertaista urheilua, ja osallistut t-paidan arvontaan. 😍

Osallistu sunnuntaihin 7.6. mennessä. Arvonta on käynnissä sekä Facebookissa että Instagramissa. Meta ei ole mukana arvonnassa.