Suomen Nivelyhdistys ry

14/08/2026

💛 Tämän vuoden kolmas Niveltieto-lehti ilmestyy tänään tai viimeistään ensi viikolla. Tässä muutamia nostoja lehden aiheista:

💚 Lehden teemana on selkä.
Selän nivelrikko on pikemminkin osa normaalia ikääntymistä kuin sairausdiagnoosi. Haastattelemamme selkäkirurgi Marko Neva ei edes mielellään puhu selän nivelrikosta, koska selän kohdalla on vaikea osoittaa yksittäistä nivelrikkoista niveltä kivun lähteeksi, toisin kuin polvessa tai lonkassa.
🧡 Yhdistyksemme jäsen- ja hallintosihteeri Anne Nurkkala puolestaan kertoo oman tarinansa selkänsä nivelrikosta ja siitä, miten vahva geeniperimä on hänen monen muunkin nivelrikon takana.
💚 Johtava hammaslääkäri Katriina Hjelm kertoo, miksi hammaslääkärissä kannattaa käydä säännöllisesti. Ennen tekonivelleikkausta voikin tulla yllätyksenä, ettei hammaslääkärikäynti ole pelkkä muodollisuus, vaan joskus joudutaan hampaita poistamaan, jotta suu olisi infektioista vapaa.
🧡 Yksi viime vuosien kiinnostavimmista puheen- ja tutkimusaiheista on vaihdevuosien ja nivelrikon välinen yhteys. Saimme tästä aiheesta haastattelun naistentautien erikoislääkäri Eila Suvannolta.
💚 Mukana myös syksyn toimintaliite ja paljon muuta mielenkiintoista, kuten vinkkejä siihen, miten voit kävelylenkeillä tehdä helposti lihaskuntoa ja liikkuvuutta lisääviä harjoituksia.

📬 Ehkä oletkin jo saanut lehden? Mukavia lukuhetkiä!

12/08/2026

"Lääkärikeskus Aava on avannut Helsingin Kamppiin Kipuklinikan, joka tarjoaa moniammatillista kivun hoitoa yksityisellä sektorilla ainutlaatuisella tavalla", tiedottaa Aava tänään 12.8.2026.

Aavan kipuklinikalla työskentelee kipulääkäreitä, kipusairaanhoitajia, kipufysioterapeutteja sekä kipuun erikoistunut psykologi. Aavan mukaan kysyntää kipuklinikalle on ollut sen jälkeen, kun Helsingissä aiemmin toiminut Ortonin kipupoliklinikka lopetti toimintansa.

"Osa Ortonin kipuammattilaisista on sittemmin siirtynyt Aavaan, ja heidän mukanaan tuomansa arvokas osaaminen ja pitkä kokemus on ollut yksi keskeinen rakennuspalikka uuden klinikan perustamisessa", tiedotteessa lukee.

Osa palveluista on saatavilla myös etävastaanottona.

Lue koko tiedote 👇

11/08/2026

💚 Järjestämme taas syksyllä etäliikuntaa eli tunneille voi osallistua kotoa käsin. Tarjoamme nivelystävällistä etäasahia ja etäjoogaa sekä Nivelet notkeiksi -etäjumppaa. Ilmoittautuminen tunneille on jo avattu kaikille, myös ei-jäsenille - tervetuloa mukaan!

💛 Nivelystävällinen etäasahi, tiistaisin 1.9.–1.12.2026 klo 17.15–18.00.
💚 Nivelystävällinen etäjooga, torstaisin 3.9.–3.12.2026 klo 17.15–18.15.
💛 Nivelet notkeiksi -etäjumppa, maanantaisin 31.8.–30.11.2026 klo 17.15–18.15.
💚 Nivelet notkeiksi -etäjumppa, keskiviikkoisin 2.9.–2.12.2026 klo 10–11.
💛 Nivelet notkeiksi -etäjumppa, perjantaisin 4.9.–4.12.2026 klo 12.30–13.30.

Asahi- ja joogatuntien hinta jäsenille 60 € ja ei-jäsenille 80 €, jumppa jäsenille 50 €, ei-jäsenille 70 €.

🔗 Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittaudu mukaan! Linkki sivulle Virtuaalinen toiminta https://nivel.fi/toiminta/virtuaalinen-toiminta/

📸: Pexels

06/08/2026

Onko sinulla lonkan nivelrikko eli artroosi? Nivelterveyden edistämisen asiantuntijamme Roosa Louhi laati ohjeet, joilla voit helposti aloittaa harjoittelun kuntosalilla. Lihasmassa vähenee kaikilla iän myötä, jos lihaskuntoa ei harjoita. M***a koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa harjoittelua: harjoittelun voi aloittaa iästä ja kunnosta riippumatta.

Riittävä lihaskunto on terveyden ja toimintakyvyn kannalta tärkeää kaikille. Lihaskunnon merkitys korostuu lonkan artroosissa, sillä vahvat lihakset lonkan alueella vähentävät niveleen kohdistuvaa kuormitusta. Hyvän lihaskunnon, ja liikuntaharjoittelun yleisesti, tiedetään vähentävän kipuja ja jäykkyyttä. Säännöllinen harjoittelu helpottaa arkea, ja tukee toimintakykyä.

Kun aloitat uuden liikuntamuodon, nosta intensiteettiä vähitellen. On normaalia, että ensimmäisten kuntosalikertojen jälkeen lihakset voivat tuntua pari seuraavaa päivää aroilta. Tämä helpottuu, kun jatkat harjoittelua, ja kehosi tottuu uuteen harjoittelumuotoon.

Alkulämmittely: Aloita harjoittelu 5–10 minuutin alkulämmittelyllä. Tarkoituksena on valmistaa kehoa harjoitteluun. Kuntosaleilta löytyy esimerkiksi juoksumattoja, kuntopyöriä, soutulaitteita ja crosstrainereita, joista voi valita itsellesi mieluisimman vaihtoehdon.

Lihaskuntoharjoittelu: Tee yksi ylimääräinen sarja lämmittelynä kevyemmällä painolla. Valitse tämän jälkeen sopivat sarjapainot, joilla teet liikettä 8–12 toistoa 3 sarjaa. Lepää sarjojen välissä noin 1–2 minuutin ajan. Lisää sarjapainoja, kun jaksat tehdä liikettä 12 toistoa 3 sarjaa.
Muista tehdä liikkeet oman toimintakykysi ja kuntotasosi mukaan, älä vertaa muihin!

Katso liikkeet yhdistyksemme YouTube-kanavalla 👇

Nämä videot liittyvät Niveltieto-lehden (2/26) juttuun, jossa annetaan neuvoja siihen, kuinka aloittaa harjoittelu kuntosalilla silloin kun on lonkan nivelri...

04/08/2026

Helsingin kaupungin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden asukkaat - huomasitteko heinäkuussa tämän YLE:n tekemän uutisen, jossa kerrotaan, että HUSissa kiireetöntä hoitoa joutuu edelleen odottamaan yli puoli vuotta. Pahin tilanne on tuki­elin­kirurgiassa ja silmätaudeissa. HUS uskoo, että uusi Tekonivelsairaala Orton tuo helpotusta jonotilanteeseen.

Lupa- ja valvontavirasto antoi HUSille ja tarkkailussa oleville kahdelle muulle hyvinvointialueille aikaa lokakuun puoliväliin asti selvittää liian pitkät jonotusajat. Määräystä on tehostettu kolmen miljoonan euron uhkasakoilla, vaikkakin hoitoon pääsy on parantunut merkittävästi viime syksystä.

HUSin hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander kertoo jutussa, miksi HUS ei ole saanut hoitojonojaan kuntoon.

Uutisen alussa Anja Martikainen kertoo, millaista elämä on, kun on puolen vuoden ajan odottanut polven tekonivelleikkausta ja kärsinyt päivittäisestä jalkakivusta.

HUSissa kiireetöntä hoitoa joutuu edelleen odottamaan yli puoli vuotta. Pahin tilanne on tukielinkirurgiassa ja silmätaudeissa. HUS vastaa, miksi.

30/07/2026

”Kriisin keskellä tarvitaan myös fyysistä toimintakykyä. Fyysisestä toimintakyvystä huolehtiminen vahvistaa kriisinkestävyyttä”, kirjoittavat hallituksemme puheenjohtaja Mikko Sinisalo ja Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen Helsingin Sanomien Lukijan mielipide -palstalla.

”Mika Salminen ja Laura Kestilä nostivat (HS Vieraskynä 12.7.) ansiokkaasti esiin henkisen kriisinkestävyyden johtamisen. Johanna Stenros täydensi keskustelua kansalaisten osaamisen ja auttamishalun merkityksellä (HS Mielipide 15.7.). Kriisissä tarvitaan kuitenkin myös fyysistä toimintakykyä.

Kyse on kyvystä liikkua, kantaa tarvikkeita, evakuoitua ja auttaa muita. Jos vedenjakelu häiriintyy, veden noutopaikalle voi olla puolen kilometrin matka. Terve Suomi -tutkimuksen mukaan lähes joka viidennellä yli 65-vuotiaalla on suuria vaikeuksia kävellä tämä matka. Vesiastian kantaminen tekee tilanteesta vielä haastavamman.

Tuki- ja liikuntaelinvaivat on yleisin fyysistä toimintakykyä rajoittava tekijä. Poikkeusoloissa ihmiset joutuvat toimimaan ilman tavanomaisia palveluja samalla kun avun tarve kasvaa. Fyysinen toimintakyky ei siis ole vain yksilön, vaan koko yhteiskunnan voimavara.

Kyse ei ole kuntovaatimuksista tai toimintarajoitteita omaavien vastuuttamisesta. On yhteiskunnan etu ja tehtävä tukea toimintakykyä normaalioloissa muun muassa ennaltaehkäisyllä, turvaamalla oikea-aikainen hoito ja kuntoutus sekä tukemalla liikkumista ja itsehoitoa.

Kun kriisinkestävyydelle rakennetaan valtakunnallista johtamista ja tilannekuvaa, mukaan on otettava myös fyysinen toimintakyky. Marraskuussa julkaistava Kansallinen Tule-ohjelma tarjoaa tähän konkreettisia ratkaisuja. Työhön tarvitaan viranomaisten rinnalle tutkijoita, ammattilaisia ja järjestöjä. Siksi on ristiriitaista leikata järjestöjen toimintamahdollisuuksia samaan aikaan, kun niiden merkitys korostuu.

Kriisinkestävyys rakentuu luottamuksesta, osaamisesta ja auttamishalusta, m***a myös toimintakyvystä, joka mahdollistaa toimimisen silloinkin, kun arki järkkyy.”

🔗 Linkki kirjoitukseen alla 👇

Fyysisestä toimintakyvystä huolehtiminen vahvistaa kriisinkestävyyttä.

28/07/2026

Tänään on muuttopäivä Ruskeasuolle. Muuttolaatikoiden pakkaaminen Yliopistonkadulla aloitettiin jo viime viikolla.

Vielä ei hahmota kaikkien muuttolaatikoiden keskellä, miltä huoneet näyttävät valmiina. M***a kiva tästä tulee, huoneet ovat isompia ja valoisampia.

Heippa Yliopistonkatu! 🧡

19/06/2026

💚 Taas kokkovalkeat hulmuaa,
käy ilonpitohon nuoret,
laulu kauas kajahtaa,
ja vastaa laaksot vuoret.

On suven juhla,
on Juhannus,
on armain Pohjolan aika,
on maassa mieluisa odotus,
kuin kevään tenhoisa taika.

– Kaarlo Terhi –

Tuokoon tämä juhannus iloa, rakkautta ja lämpöä elämääsi. Hyvää juhannusta! 🌞 Glad midsommar!

📸: Ari Kivi, Pixabay

16/06/2026

Australian hallitus sijoittaa 60,8 miljoonaa euroa tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimukseen. Australian päätös näyttää, kuinka tule-terveyttä tulee tarkastella: ei marginaalisena kipukysymyksenä, vaan työ- ja toimintakyvyn, sote-järjestelmän kestävyyden, kansantalouden ja kriisivalmiuden näkökulmasta.

“Australia on tehnyt sen, mitä Suomenkin pitäisi tehdä: tunnistanut tuki- ja liikuntaelinterveyden kansantaloudellisen merkityksen. Suomen väkilukuun suhteutettuna vastaava panostus olisi 12,4 miljoonaa euroa. Se on pieni summa verrattuna tule-vaivojen aiheuttamiin kuluihin, m***a merkittävä investointi tutkimukseen, ennaltaehkäisyyn ja vaikuttaviin ratkaisuihin”, sanoo Kansallisen TULE-ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Oulun yliopiston fysiatrian emeritusprofessori Jaro Karppinen.

Suomessa tule-vaivat ovat yleisin fyysistä toimintakykyä heikentävä tekijä, jotka kuormittavat sekä terveydenhuoltoa että työpaikkoja. Tuki- ja liikuntaelinongelmat aiheuttivat yksinään yli 40 prosenttia työterveyshuollon kustannuksista työnantajille.

Vuonna 2025 tule-sairaudet olivat yleisin syy lääkärissäkäyntiin: avoterveydenhuollossa kirjattiin 6,7 miljoonaa käyntikirjausta. Kelan korvaamien sairauspäivien vuoksi menetettiin 12 100 henkilötyövuotta, ja 32 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkkeistä johtui tule-sairauksista.

“Suomessa puhutaan työurien pidentämisestä, sote-menojen hillinnästä ja ennaltaehkäisystä. Tule-terveys yhdistää nämä kaikki. Jos tule-vaivoihin ei tartuta ajoissa, maksamme laskun menetettynä työkykynä, kasvavana palvelutarpeena ja heikentyneenä toimintakykynä”, Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n puheenjohtaja Noora Peltoniemi sanoo.

Lue lisätietoa Tule ry:n tiedotteesta 👉https://suomentule.fi/news/toimintakyky-kriisivalmius/